Kuntoutuksen uudistamiskomitea ehdottaa täsmennyksiä työeläkekuntoutuksen kriteereihin

09.11.2017

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kuntoutuksen uudistamiskomitea on saanut työnsä päätökseen. Kuntoutusjärjestelmää kokonaisuutena arvioinut komitea ei havainnut työeläkekuntoutuksen kannalta merkittäviä muutostarpeita. Työeläkekuntoutuksen kriteereihin komitea kuitenkin ehdottaa loppuraportissaan pieniä muutoksia, joilla varmistettaisiin henkilöiden ohjautumista oikean kuntoutuksen järjestäjän palveluiden piiriin.

Nykyisessä työeläkelainsäädännössä todetaan, että kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa huomioidaan työntekijän vakiintuminen työelämään. Laissa ei kuitenkaan ole sen tarkemmin määritelty sitä, mitä vakiintumisella tarkkaan ottaen tarkoitetaan.

- Tämä on vaikeuttanut erityisesti Kelan ja työeläkevakuuttajien tarjoaman kuntoutusten välistä vastuunjakoa tilanteissa, joissa henkilöllä on lyhyt työhistoria, vähäiset ansiot tai jo jonkin aikaa kestänyt poissaolo työelämästä, kertoo työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukuntamme puheenjohtaja, Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs.

Kivekäs osallistui kuntoutuksen uudistamiskomiteaan työeläkealan edustajana.

Komitean ehdotuksen mukaan lakeihin tulisi säätää selkeä kriteeri, joka vastaisi mahdollisimman hyvin sitä mitä työelämään vakiintumisella on nykyisessä soveltamiskäytännössä tarkoitettu.

- Komitean näkemyksen mukaan selkeä kriteeri mahdollistaisi sen, että henkilö ohjautuisi heti alussa oikean järjestäjän palveluiden piiriin, ja myös varsinaisten kuntoutustoimenpiteiden käynnistyminen aikaistuisi. Selkeä kriteeri myös yhdenmukaistaisi toimeenpanoa sekä parantaisi hakijoiden yhdenvertaista kohtelua, Kivekäs toteaa.

Selkeyttä Kelan ja työeläkejärjestelmän kuntoutuksen vastuunjakoon

Komitean loppuraportissa ehdotetaan myös Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin lisättäväksi uusi pykälä, jolla täsmennettäisiin Kelan ja työeläkevakuuttajien kuntoutuksen järjestämisvastuiden välistä rajanvetoa ja yhteistyömenettelyä. Ehdotuksen mukaan Kelan tulisi ennen kuntoutuspäätöksen tekoa selvittää, onko henkilöllä oikeus työeläkelakien mukaiseen kuntoutukseen.

- Kelalla ei ole velvollisuutta järjestää kuntoutusta henkilöille, joille työeläkevakuuttaja on antanut ennakkopäätöksen oikeudesta työeläkekuntoutukseen tai myönteisen päätöksen työeläkekuntoutuksen toimenpiteestä. Mikäli Kela selvityksen perusteella arvioisi henkilöllä olevan oikeus työeläkekuntoutukseen, tulisi Kelan siirtää kuntoutuasia tältä osin ensisijaisesti työeläkevakuuttajan käsiteltäväksi, Kivekäs selventää.

Lisäksi komitea ehdottaa työeläkevakuuttajien ja Kelan selvittävän yhteistyössä ammatillisen kuntoutuksen palveluprosesseja. Tavoitteena on, että työeläkevakuuttajien ja Kelan palvelu täydentäisivät toisiaan asiakkaiden kuntoutustarpeita vastaavasti ja muodostaisivat siten tarkoituksenmukaisia palvelukokonaisuuksia.

- Oikean vastuutahon löytyminen ja kuntoutuksen varhaisempi käynnistyminen saattavat myös vähentää sairauspäivärahakauden jälkeisiä työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäyksiä, mitä on pidettävä hakijoiden kannalta hyvänä asiana. Jos henkilö on jo kuntoutuksessa, eläkehakemusta ei ehkä tehdäkään. Takaisin työhön kuntoutuminen on henkilön toimeentulon ja tulevan vanhuuseläkkeen kannalta aina työkyvyttömyyseläkettä parempi vaihtoehto, toteaa Kivekäs.

Kuntoutuksen tavoitteellisuutta syytä korostaa

Kuntoutuksen uudistamiskomitea tarkasteli kuntoutusta kaikkien sitä järjestävien toimijoiden näkökulmista. Yleisenä muutoksena kuntoutuksen tarkoitukseen liittyen komitea esittää, että kuntoutuksen tavoitteellisuus nostettaisiin entistä suurempaan rooliin. Kuhunkin kuntoutusta koskevaan lakiin tulisi selkeästi kirjata kuntoutuksen tavoitteellisuus työ- ja toimintakyvyn suhteen.

- Kuntoutuksen tulee kaikissa tapauksissa olla asiakaslähtöistä ja tavoitteellista siten, että sen keskeisenä tavoitteena on palauttaa, parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työ- ja toimintakykyä. Kuntoutusprosessin lopputuloksena tulisi aina olla toiminta- ja työkykyinen, arjessa pärjäävä ihminen, riippumatta siitä mistä syystä hän on kuntoutukseen hakeutunut tai mikä taho hänen kuntoutuksestaan on vastannut, Kivekäs kuvaa.

Yleisesti kuntoutukseen liittyen komitea ehdottaa myös, että koko sosiaaliturvalainsäädännön muutoksenhakujärjestelmää tarkasteltaisiin kokonaisuutena erityisesti kuntoutukseen liittyvien asioiden kannalta. Tällä pyrittäisiin takaamaan kuntoutusta tarvitsevien asiakkaiden oikeusturvaa.

Lisätietoja:

Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote: Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportti julkaistu

Uutisemme 8.9.2016: Olemme mukana pohtimassa kuntoutuksen uudistamista