Miten jäsenvaltiot ottavat vastaan Euroopan komission tuoreet suunnitelmat talous- ja rahaliiton syventämisestä?

14.12.2017

Euroopan tulevaisuus on ollut yksi vuoden 2017 isoista EU-teemoista, joka pitää sisällään myös kiistanalaisen talous- ja rahaliiton kehittämisen suunnitelmat. Viime vuosien visioita euroalueen kehittämiseksi käsitellään 15.12. eurohuippukokouksessa Brysselissä.

- Joulukuun Eurooppa-neuvostossa on myös agendalla brexit-neuvotteluiden eteneminen, jonka lisäksi Saksassa hallituksen muodostaminen on kesken, joten mitään isoja päätöksiä ei vielä odoteta. Niidenkin aika kuitenkin tulee vielä, kertoo erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen.

Komissio esitteli 6.12. oman viimeisimmän toimenpidepakettinsa EMU:n kehittämiseksi. Se keskittyy euroalueen budjettilinjaan ja päätöksentekoon, taloussääntöjen arkkitehtuuriin sekä Euroopan valuuttarahaston perustamiseen.

- Mitään aivan merkittävän uusia aloitteita ei esitetty, mutta kyseessä on jälleen konkreettisempi tie uudistuksiin seuraavien 18 kuukauden aikana. Tärkeä nivelvaihe EMU:n uudistamisessa on vuosien 2018-19 aikana, kun jäsenvaltioiden tahto ja vuoden 2019 parlamenttivaalien jälkeisten EU-instituutioiden kokoonpano muodostuu, Pelkonen toteaa.

Uudet EU-budjetin tehtävät puhuttavat: mistä rahat?

Euroalueen budjetti tulisi komission ehdotuksessa osaksi EU-budjettia ja EU-instituutioita. Kyse olisi rakenneuudistusten edistämisen lisäksi eräänlaisesta julkisten investointien ylläpitämisestä epäsymmetrisen shokin tilanteessa, jos talouskoordinaation säännöt rajoittavat jäsenvaltioiden omia keinoja. Suhdannetasaajan hahmotelma koostuu kolmesta eri osasta omine ehtoineen ja rahoituskanavineen. Myös ”pahan päivän rahasto” ja työttömyysvakuutuksen jälleenvakuutus ovat edelleen keskustelussa.

- Asiasta on hyvä keskustella sekä toisaalta saada tutkimustietoa hyödyistä ja haitoista, vaikka uudistuksia ei haluttaisikaan, koska ideat joka tapauksessa ovat esillä. Suomalaisten nykyisiä ja tulevia eläkkeitä varten varattuja eläkerahastoja ei tule käyttää tasausmekanismien rahoittamiseen. Yleisesti ottaen, eläke ei ole suhdanneilmiö, Pelkonen linjaa.

Komission suunnitelmissa myös Euroopan vakausmekanismista tehtäisiin valuuttarahasto, jolle annettaisiin joitain uusia tehtäviä esimerkiksi pankkiunionin sisällä, ja tämä siirrettäisiin osaksi unionin lainsäädäntöä. Lisäksi komissio ehdottaa EU:n valtiovarainministerin tehtävän perustamista, missä yhdistyisivät komission varapuheenjohtajan ja euroryhmän puheenjohtajuuden tehtävät.

- Jäsenvaltioilla on oma sanottavansa siitä, mikä tulee olemaan jäsenvaltioiden välisen yhteistyön rooli euroalueen kehittämisessä. Brexitin myötä EU-budjettiin on tulossa aikanaan noin 10 miljardin euron vuotuinen aukko. EU-budjettiin suunnitellut muutokset nivoutuvat EU:n seuraavan rahoituskehyksen suunnitteluun sekä myös verotuskysymyksiin. Vaikuttavuudeltaan merkittävä suhdannetasausmekanismi vaatisi huomattavia resursseja, johon nykyinen EU-budjetti (noin 1% jäsenmaiden bkt:sta) ei taivu.

Suomen keskeinen viesti on kiteytynyt jäsenmaiden omaan vastuuseen taloudenpidossa. Suomi torjuu ajatuksen jäsenmaiden yhteisvastuun kasvattamisessa EMU:ssa sekä ajaa toisaalta myös Britannian lähdön täysimääräistä huomioimista rahoituskehikossa.

Euro tärkeä suomalaisten työeläkkeille

Suomalaisten työeläkkeiden näkökulmasta euro on ollut hyvä asia, Pelkonen muistuttaa.

- Euro on tärkeä eläkerahastojen sijoitustoiminnan riskien vähentämisessä. Suomalaiset työeläkevakuuttajat hallinnoivat lähes 200 miljardin sijoitusvarallisuutta, jota käytetään nykyisten ja etenkin tulevien eläkkeiden maksamiseen. Euroalueella sijoittamiseen ei liity valuuttakurssiriskiä. Euro on osoittautunut myös eläkeläisille tärkeäksi hintavakauden säilyttäjäksi, sanoo Pelkonen.

Suomalaisten työeläkkeiden näkökulmasta on kuitenkin myös tärkeää, että lakisääteiset eläkkeet pysyvät jatkossakin kansallisessa päätösvallassa.

- Suomen täytyy huolehtia työeläkejärjestelmäämme koskevan päätöksenteon kansallisesta itsenäisyydestä myös suhteessa EU:n talouskoordinaatioon. Esimerkiksi 2017 voimaan astuneella eläkeuudistuksella Suomi on onnistunut huolehtimaan työeläkejärjestelmän rahoituksellisesta kestävyydestä ja siitä, että järjestelmä pienentää myös julkisen talouden kestävyysvajetta.

Pelkonen korostaakin, että eläkejärjestelmää ei pidä uudistaa kansallisesti muiden kansantalouden sektorien rahoitustasapainon ongelmien vuoksi.

Lue lisää:

Janne Pelkonen Kauppalehdessä (23.11.2017): Tarvitaanko talous- ja rahaliiton kehittämiseen uusi kriisi?

Päivitetty tietopakettimme: Euroopan talous- ja rahaliiton syventäminen