Nuorten työeläkekoulussa pohdittiin luottamusta

04.11.2016

Reilu kymmenkunta nuoriso- ja opiskelija-aktiivia kokoontui keskiviikkona toimistollemme Nuorten työeläkekouluun. Koulutuksessamme pohdittiin muun muassa sitä, voiko työeläkejärjestelmään luottaa ja mistä luottamus syntyy? Lisäksi aiheina olivat työeläkejärjestelmän periaatteet, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit, sekä työeläkevarojen sijoittaminen ja sijoitusympäristön haasteet.

Edunvalvontajohtajamme Nikolas Elomaa aloitti koulutuksen käymällä läpi Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteita, kuten ansio- ja etuusperusteisuutta sekä koskemattomuutta. Hän kuvasi myös pääpiirteet työeläkkeiden rahoittamisesta sekä järjestelmään liittyvästä kolmikantaisesta päätöksenteosta.

Mikä lisää ja mikä vähentää luottamusta?

Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Jyri Liukko puhui omassa puheenvuorossaan luottamuksesta: mistä se syntyy ja mihin se kaatuu? Eläketurvakeskuksen tekemien Luottamus-tutkimusten tulosten mukaan luottamus on heikentynyt useilla mittareilla vuosien 2011 ja 2014 välillä. Esimerkiksi vain 30 prosenttia vastaajista oli viimeisimmässä tutkimuksessa (osittain) samaa mieltä väitteen ”luvatut eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa” kanssa. Edelliskerralla vastaava osuus oli 35 prosenttia.

Vuoden 2014 kyselyssä annetut avovastaukset antavat arvokasta tietoa siitä, minkä vastaajat kokivat lisäävän ja minkä puolestaan vähentävän luottamusta. Luottamusta lisääviksi tekijöiksi mainittiin muun muassa järjestelmän toimivuus, jatkuvuus ja vakavaraisuus sekä avoimuus ja läpinäkyvyys. Vähentäviksi tekijöiksi puolestaan koettiin esimerkiksi eriarvoisuus, talous- ja työllisyystilanne sekä etuuksien muutokset ja heikennykset. Myös epäluottamus politiikkaan ja päätöksentekoon ylipäänsä sai useita mainintoja.

Luottamus-tutkimusten tuloksia arvioitaessa on kuitenkin hyvä huomata kaksi eroavaisuutta kyselyiden taustatekijöissä: taloustilanne ja eläkeuudistuksen valmistelu. Missä määrin luottamuksen heikentymisessä on kyse heikosta taloustilanteesta ja eläkeuudistukseen liittyvästä epätietoisuudesta, vai onko kyse pysyvämmästä muutoksesta, Liukko pohti.

Eläkkeiden sukupolvisopimus on vastavuoroinen

Luottamus-teemaan liittyi myös erityisasiantuntijamme Janne Pelkosen alustus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta ja työeläkeindekseistä. Pelkonen kävi läpi muun muassa sitä, miten eläkkeiden rahoitus vaikuttaa maksujen ja etuuksien kohdentumiseen eri sukupolville. Lisäksi hän muistutti, että sukupolvisopimus eläkkeissä on vastavuoroinen, eikä yhtä joukkoa saa nostaa muiden yläpuolelle. Mahdollisen indeksimuutoksen vaikutus työeläkemenoihin olisi hyvin huomattava.

Päivän päätteeksi analyytikkomme Peter Halonen kertoi vielä tuottavuuden ja turvaavuuden merkityksestä sekä haastavasta sijoitusympäristöstä. Hän kuvasi esityksessään muun muassa työeläkevarojen määrää ja kehitystä, vakavaraisuuden merkitystä sekä nykyisen sijoitusympäristön haasteita.

Halonen kertoi myös matalien korkojen vaikutuksesta työeläkejärjestelmällemme. Peukalosääntö on, että puolen prosenttiyksikön muutos pitkän aikavälin keskituotossa vaikuttaa yhden prosentin työeläkemaksun tasoon: jos pitkän aikavälin keskimääräinen tuotto heikkenee puoli prosenttiyksikköä, niin eläkemaksuja on nostettava yhden prosenttiyksikön ja toisin päin. Tällä hetkellä työeläkevakuuttajien tuotot pitkällä aikavälillä ovat hyviä. Halonen kuitenkin huomautti, ettei mennyt historia ole tae tulevasta.

Nuorten työeläkekoulun osallistujat olivat kiinnostuneita kuulemastaan ja kävivät aktiivista keskustelua koulutuksen teemoista. Pohdintaa käytiin muun muassa siitä, miten polarisoitumista voitaisiin estää eläkejärjestelmässä, ja miten sukupolvien välistä ymmärrystä voisi kehittää.

Nuorten työeläkekoulun luentoaineistot ovat kaikkien luettavissa Nuorten työeläkekoulu -sivullamme.