Pitkän aikavälin laskelmat mahdollistavat tulevaisuuteen varautumisen

27.10.2016

Eläketurvakeskus julkaisi tänään päivitetyn pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Raportin mukaan haastava sijoitusympäristö ja talouden heikot kasvunäkymät luovat painetta työeläkemaksun väliaikaiselle korottamiselle 2020-luvulla. Heikkojen sijoitusnäkymien vuoksi sijoitusten reaalituoton oletetaan jäävän seuraavan kymmenen vuoden aikana 3,0 prosenttiin. Tämän jälkeen laskelmissa on säilytetty aiempi 3,5 prosentin reaalituotto-oletus.

- On hyvä, että Eläketurvakeskus laatii pitkän aikavälin laskelmia säännöllisin väliajoin. Niiden ansiosta tulevaisuusnäkemys perustuu kulloisenkin ajankohdan realismiin, ja eläkejärjestelmän kriittisiin tekijöihin voidaan kiinnittää huomiota, toteaa johtava ekonomistimme Reijo Vanne.

Pitkän aikavälin laskelmien laatiminen myös mahdollistaa tietoon perustuvan päätöksenteon eläkejärjestelmän päättäjille. Tutkimus- ja arviointitieto oli viimeksi päätöksentekokäytössä ensi vuonna voimaan tulevan eläkeuudistuksen valmistelussa. Valmistelun yhteydessä sovittiin myös yksityisalojen palkansaajien työeläkemaksusta vuoden 2019 loppuun saakka.

- Aiemmin tänä keväänä sovitussa kilpailukykysopimuksessa työeläkemaksun taso sovittiin myös vuosille 2020 ja 2021, samalla kun sovittiin myös työntekijän maksuosuuden kasvattamisesta ja vastaavasti työnantajan osuuden pienentämisestä. Maailmassa ehtii tapahtua paljon ennen kuin vuotta 2022 koskevat eläkemaksuneuvottelut ovat toden teolla käynnissä, emmekä voi nyt varmuudella tietää millaisessa tilanteessa olemme silloin, Vanne huomauttaa.

Vanteen mukaan jo eläkeuudistuksen valmistelun yhteydessä näytti siltä, että 2020-luvulla tekisi tiukkaa pysytellä vakiomaksutasossa, vaikka EMU-puskurivarat ja muutkin maksuntasaamiseen käytettävissä olevat varat käytettäisiin minimimääräänsä saakka. Uuden peruslaskelman mukaan tarvittaisiinkin muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen maksunkorotus joksikin aikaa. Työeläkejärjestelmän päättäjien onkin tärkeää miettiä, miten selvitään ”kuivin jaloin” myös 2020-luvun yli.

- Tämänhetkisiin yleisiin taloudellisiin näkymiin emme voi juurikaan eläkejärjestelmästä vaikuttaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että eläkejärjestelmän kestävyys arvioidaan hyvin pitkän aikavälin näkymien perusteella. Meidän on huolehdittava järjestelmästä niin, että myös 2020- ja 2030-lukujen jälkeen eläkkeelle jäävät sukupolvet saavat työeläkkeensä ja heidän maksurasituksensa pysyy kohtuudessa, Vanne painottaa.

Lisätietoja:

Eläketurvakeskuksen tiedote 27.10.2016: Heikot talous- ja syntyvyysnäkymät luovat painetta eläkemaksuun

Eläketurvakeskuksen raportteja 08/2016: Lakisääteiset eläkkeet, pitkän aikavälin laskelmat 2016