Sukupolvien välinen riskienjako eläkejärjestelmissä puhuttaa – seminaarissamme tarkasteltiin Suomea, Tanskaa ja Hollantia

09.02.2018

Työeläkkeiden rahastoinnista on hyötyä etenkin nuoremmille ikäluokille, osoittaa pian julkaistava tutkimus. Telan ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan yhteisessä seminaarissa 8.2. esiteltiin uutta tutkimustietoa työeläkkeiden rahoituksen pitkän aikavälin tilasta ja siitä, miten riskit jakautuvat sukupolvien välillä. Seminaarissa kuultiin myös tärkeimmät opit Tanskan ja Hollannin eläkeuudistuksista ja uudistusaikeista.

Laaja yhteinen riskien jako on eläkejärjestelmien ydintä. Huolehtiessaan eläkkeistä sukupolvet jakavat riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi väestörakenteen muutokseen ja tuottavuuden kehitykseen.

Etlan pian julkaistavassa tutkimuksessa eri sukupolvien näkökulmasta pohditaan suomalaisen työeläkejärjestelmän rahastointia ja eläkemaksun tasoa. Etlan tutkimusneuvonantaja Jukka Lassilan mukaan eläkkeiden rahoituksen ennustamiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi väestöennusteet tarkentuvat jatkuvasti. On vaikeaa ennustaa, millaista vastinetta tulevaisuuden työikäiset saavat eläkemaksuilleen.

Tutkimuksen viesti oli kuitenkin selvä: Rahastojen avulla eläkemaksut saadaan pidett­yä matalammalla kuin mitä eläkemenot vaatisivat, ja rahastoinnista on hyötyä etenkin nuoremmille ikäluokille.

Oppeja eläkevertailujen ykkösmailta

”Jokaisessa maassa eläkejärjestelmä on nivoutunut syvälle maan kansantalouden, työmarkkinoiden ja kulttuurin rakenteisiin”, totesi toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes avatessaan seminaarin. Eläkejärjestelmiä pitää aina arvioida omassa kontekstissaan. Vertailuista on kuitenkin mahdollista löytää hyviä oppeja ja käytäntöjä.

Huolet Suomen, Tanskan ja Hollannin eläkejärjestelmissä ovat aika lailla yhteisiä: Väestön ikääntyminen lisää eläkemenoja. Eläkeikien nousu vaatii uusia toimia työkyvyn ylläpitämiseksi. Saavatko epätyypillisessä työmarkkina-asemassa olevat riittävän eläketurvan? Kuinka saavutetaan vahva perusturva, joka kuitenkin kannustaa työhön?

Tanska ja Hollanti pitävät kärkisijoja kansainvälisissä eläkevertailuissa, kuten Mercer-vertailussa, mutta parannettavaa maiden eläkeasiantuntijoiden mukaan on aina.

Tanska tunnetaan maana, jossa eläkkeiden taso on hyvä ja tuleviin eläkkeisiin on varauduttu keräämällä suuret eläkerahastot. Kasvavat eläkemenot aiheuttavat kuitenkin ongelmia maan julkiseen talouteen, kertoi Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun professori ja tanskalaisen eläketutkimuskeskuksen johtaja Svend E. Hougaard Jensen.

Myös Hollanti tunnetaan mittavista eläkevaroistaan. Kansalaiset ovat kuitenkin tyytymättömiä muun muassa eläkerahastojensa viestintään ja järjestelmän joustamattomuuteen. Pitkän linjan eläke- ja talouspolitiikan tutkija Ed Westerhout nosti esille maan suuren ja alati kasvavan itsensätyöllistäjien joukon, josta merkittävä osa jää ansioeläkejärjestelmien ulkopuolelle.

Westerhout pohti seminaaripuheenvuorossaan, että yksinkertaisuudestaan riskien jakamisessa on kysymys varojen uudelleen jakamisesta. Hollannissa on tälle ajatukselle noussut vastustusta. Jokainen sukupolvi tuntee olevansa se epäonnekas, jota eläkejärjestelmä kohtelee epäreilusti, Westerhout summasi.

Eläkejärjestelmät kuitenkin perustuvat solidaarisuuteen ja luottamukseen, joita asiantuntijoiden mukaan kannattaa vaalia.

Tutkimus ja seminaari ovat osa Telan ja Etlan laajempaa tutkimushanketta, jonka ensimmäiset tulokset julkaistaan lähiaikoina.

Seminaarin esitykset:

Jukka Lassila:

Aggregate risks, intergenerational risk-sharing and fiscal sustainability in the Finnish earnings-related pension systempdf, 745 kB

Svend E. Hougaard Jensen:

Challenges and Learning Points in the Danish Pension Systempdf, 1 MB

Ed Westerhout:

Challenges and learning points in the Dutch pension systempdf, 2 MB