Sukupolvien välinen solidaarisuus keskeistä työeläkejärjestelmässämme

28.04.2017

Huomenna vietetään sukupolvien välisen solidaarisuuden Eurooppa-päivää. Vuosittain vietettävän teemapäivän tarkoituksena on tehdä Euroopan unionista ikäystävällisempi ja helpottaa sen sopeutumista ikääntyvään väestöön. Lisäksi sen tavoitteena on nostaa sukupolvien välinen solidaarisuus korkeammalle EU:n asialistalla. Ikäsyrjinnän vähentäminen ja sukupolvinäkökulmat voisivat olla vahvemmallakin painolla esimerkiksi EU:n tulevaisuuden visiopapereissa, sanoo erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen.

- Eurooppa kohtaa tulevina vuosina suuria väestörakenteen haasteita. 65 vuotta täyttäneiden osuus EU:n väestöstä (Komission ikääntymisraportti 2015) tulee nousemaan 17 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Suomi ikääntyy ensimmäisten joukossa, ja meillä yli 65-vuotiaiden osuus kipuaa 26 prosenttiin. Suomen kannalta nopea syntyvyyden romahtaminen on kuitenkin erittäin huolestuttava ilmiö, mitä ei ole huomioitu tässä laskelmassa, kertoo Pelkonen.

Suomessa on varauduttu hyvin väestön vanhenemiseen rahastoimalla osa eläkevastuista etukäteen. Sukupolvien välinen solidaarisuus on yksi keskeinen elementti työeläkejärjestelmässämme, jossa kuitenkin valtaosa maksettavista työeläkkeistä katetaan työssä olevilta ikäluokilta perityillä työeläkemaksuilla.

- Työeläkejärjestelmää kohtaan tunnetun luottamuksen säilyttäminen on siksi ensiarvoisen tärkeää kaikenikäisten sukupolvien keskuudessa. Jokaisen sukupolven pitää voida luottaa reiluun diiliin työaikana maksetuissa maksuissa ja eläkeaikana saaduissa eläkkeissä. Eliniän huomattava pidentyminen haastaa tämän. Viimeisimmässä eläkeuudistuksessa 90-luvulla ja sen jälkeen syntyneet voittivat jonkin verran aiempaan verrattuna, Pelkonen huomauttaa.

Miltä näyttää vanhuuden arvostus?

Jos työeläkejärjestelmässä sukupolvien välisestä solidaarisuudesta onkin pyritty huolehtimaan, on vanhuuden arvostuksesta yhteiskunnassa luettavissa huolestuttavia viestejä. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n viime syksynä teettämän tutkimuksen mukaan jopa noin kolme neljästä ikääntyneestä (55 vuotta täyttäneistä) kokee olevansa toisen luokan kansalainen ja vain eräänlainen kuluerä yhteiskunnassa.

- Suomi voi tosiaan olla karu paikka työuran jälkeen, kun uuden ihmisen kohtaamisessakin kysytään usein ensimmäisenä, mitä tämä tekee työkseen. Eläkeikään ehtineet ovat kuitenkin jo kantaneet oman kortensa kekoon suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan hyväksi, joten väheksymiseen ei ole mitään syytä, Pelkonen toteaa.

Pelkosen mukaan Suomessa myös kaivattaisiin enemmän vanhojen ja nuorten ”sekoittumista”. Eri ikäiset kansalaiset on usein rajattu omiin yhteisöihinsä, jotka eivät juuri keskustele keskenään.

- Jos ei ole kokemusta eri elämänvaiheiden luonteesta, saattavat empatian tunteminen toisia sukupolvia kohtaan ja historian ymmärtäminen olla vaikeita asioita, Pelkonen arvioi.

Lisätietoja:

Kymmenettä kertaa vietettävän sukupolvien välisen solidaarisuuden Eurooppa-päivän organisoinnista vastaa AGE Platform Europe, joka on ikääntymiseen liittyvien eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen katto-organisaatio.

Eurofund: Intergenerational solidarity needed to face Europe’s long-term challenges

AGE Platform Europe: 29 April - EU Day of Solidarity between Generations