Taustatietoa työeläkeindeksistä eduskuntaryhmien avustajille sekä eläkeläisjärjestöille

12.04.2016

Työeläkeindeksi ja sen muuttaminen yksinomaan palkkakehitystä seuraavaksi ansiotasoindeksisi on synnyttänyt runsasta keskustelua mediassa läpi kuluneen talven ja alkaneen kevään. Indeksin muuttamiseen tähtäävän kansalaisaloitteen nimien keräys päättyi hiljattain, ja aloite tulee eduskunnan käsiteltäväksi vielä myöhemmin tänä vuonna. Indeksikeskustelun taustoittamiseksi olemme järjestäneet aiheeseen liittyviä seminaareja eri kohderyhmille: kansanedustajien avustajille ja eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden toimihenkilöille sekä eläkeläisjärjestöjen hallinnoille ja toimihenkilöille.

Molemmissa seminaareissa keskityimme käsittelemään eläkejärjestelmän indeksejä, indeksimuutosten seurauksia ja vaikutuksia eläkkeiden rahoitukseen. Luennoitsijana on oman toimistomme asiantuntijoiden lisäksi toiminut Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto.

Eläketurvakeskus tai Tela eivät päätä eläkkeistä tai eläkepolitiikasta. Molempien toimijoiden tehtävänä on tuoda asiantuntijanäkemystä kulloinkin käytävään, työeläkejärjestelmään liittyvään keskusteluun, ja omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että päätöksentekijöillä on tiedossa asiaan liittyvät faktat ja käytettävissä oleva asiantuntijatieto. Tästä lähtökohdasta kerroimme työeläkeindeksiasiasta myös avustajille ja eläkeläisjärjestöille.

Indeksimuutoksella olisi väistämätön vaikutus eläkkeiden rahoitukseen

Vuonna 2017 voimaan tulevassa eläkeuudistuksessa on huomioitu myös julkisen talouden kestävyysvaje, jota uudistus pienentää prosenttiyksikön. Työeläkeindeksin muuttamiseen tähtäävä kansalaisaloite sitä vastoin kasvattaisi kestävyysvajetta kaksi prosenttiyksikköä. Samoin tuleva eläkeuudistus alentaa työeläkemenoja kahdella prosenttiyksiköllä – kun taas indeksimuutos kasvattaisi menoja kuudella prosenttiyksiköllä suhteessa palkkasummaan. Indeksimuutos toteutuessaan rikkoisi sen tasapainon, joka eläkeuudistuksella on juuri saavutettu.

Lisäksi eläkeuudistuksen myötä myös yksityisalojen työeläkemaksuissa saavutetaan historiallinen tasapainotilanne, kun työeläkemaksu voidaan pitää vakaana vuosikymmenten ajan. Jos nykyistä järjestelmää muutetaan, esimerkiksi työeläkeindeksin osalta, tämä tasapainotilanne menetetään. Kansalaisaloitteen mukaisen ansiotasoindeksin käyttöönoton myötä työeläkevarat loppuisivat kokonaan 2060-luvulla, jonka jälkeen työeläkemaksut jouduttaisiin nostamaan nykyiseltä tasolta noin 30 prosenttiin, jotta luvatut eläkkeet kyettäisiin maksamaan. Vaihtoehtoisesti maksussa olevia eläkkeitä jouduttaisiin leikkaamaan.

Työeläkeindeksin muuttaminen nostaisi työeläkkeiden tasoa, mutta suurin hyöty siitä valuisi jo eläkkeellä oleville, suurituloisille eläkkeensaajille sekä pian eläkkeelle jääville. Kaikkein pienituloisimmat eläkkeensaajat, kansan- ja takuueläkkeen saajat, eivät hyötyisi indeksimuutoksesta lainkaan, sillä kansaneläkkeitä korotetaan puhtaan hintaindeksin mukaisesti.

Työeläkejärjestelmämme rakentuu sukupolvien väliseen sopimukseen, jossa kukin sukupolvi vuorollaan on eläkkeiden rahoittajina ja myöhemmin eläke-etuuksien saajina. Järjestelmään tehtävät muutokset tulee aina arvioida myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta, niin myös mahdollinen indeksimuutos.

Lisätietoja aiheesta:

Kysymyksiä ja vastauksia työeläkeindeksistä

Työeläkeindeksillä reilu peli sukupolvien välille - artikkeli uutiskirjeessämme