Tela-blogissa alustava laskelma koronakriisin vaikutuksista työeläkkeiden rahoitukseen

29.04.2020

Koronakriisi vaikuttaa eläkkeiden rahoitukseen sekä sijoitusvarojen että eläkemaksutulon kautta. Jälkimmäinen on kuitenkin etenkin kriisin pitkittyessä merkittävämpi haaste eläkkeiden rahoitukselle. Johtava ekonomistimme Risto Vaittinen arvioi blogissaan vaikutusten mittaluokkaa. Vaittinen suhteuttaa vaikutuksia muun muassa Eläketurvakeskuksen eläkkeiden rahoitusta koskeviin ennustelaskelmiin.

Työttömyyden kasvu on koronakriisissä kovempaa kuin esimerkiksi finanssikriisissä. Palkkojen perusteella maksettavista eläkemaksuista kertyy rahaa työeläkkeiden rahoittamiseen ennakoitua vähemmän. Vaittinen arvioi, että palkkasumma eli palkkojen yhteismäärä putoaa yksityisaloilla todennäköisesti 5-8 prosenttia. Tämä on enemmän kuin finanssikriisin 3,3 prosenttia. Kuinka paljon palkkasumma tarkalleen putoaa – riippuu kriisin pitkittymisestä sekä kansainvälisten vaikutusten laajuudesta, jotka näkyvät vielä varsin rajallisesti.

”Yllä hahmotetun palkkasummakehityksen tuoma lovi työeläkejärjestelmän eläkemaksutuloon muutaman lähivuoden aikana on 1-2 miljardin euron välillä. Tässä luvussa ei ole huomioitu työnantajan tilapäisen maksunalennuksen vaikutusta (noin miljardi), koska se oletetaan kompensoitavaksi tulevina vuosina tilapäisesti korkeamman maksun muodossa,” Vaittinen kirjoittaa.

Työeläkkeiden rahoittamiseen tiedettiin kohdistuvan tulevina vuosikymmeninä paineita jo paljon ennen nykyisiä korona-aikoja, Vaittinen muistuttaa. Taustalla on ennen kaikkea maamme ikärakenne ja sitä entisestään kärjistävä koko viime vuosikymmenen jatkunut syntyvyyden lasku. Vakaata eläkemaksutasoa pidettiin vielä hetki sitten mahdollisena Eläketurvakeskuksen ennustelaskelmassa huoltosuhteen heikkenemisestä huolimatta, jos niin kutsuttua tasausvastuupuskuria käytettäisiin.

”Tasausvastuussa on tällä hetkellä varoja yli lakisääteisen minimitason vajaat seitsemän miljardia euroa. Koronakriisin seurauksena puskurista sulaa muutamassa vuodessa todennäköisesti 20-30 prosenttia, eikä ole odotettavissa, että kuilu ennustelaskelmissa ennakoituun nähden saadaan kurottua umpeen aivan lähitulevaisuudessa. Vakaa eläkemaksu ja nykyiset eläke-etuudet saattavat nykylainsäädännön puitteissa muodostua mahdottomaksi yhtälöksi,” Vaittinen sanoo.

Vaittisen blogi: Koronakriisi iskee työeläkkeiden rahoitukseen erityisesti eläkemaksutulon kautta