Tulorekisterin periaate hyvä, mutta kehittämistä tarvitaan edelleen

12.04.2021

Kaikki palkka-, eläke- ja etuustiedot ilmoitetaan nykyisin kansalliseen tulorekisteriin, jonka käyttöönoton tarkoituksena on ollut helpottaa työnantajien hallinnollista taakkaa ja tehostaa viranomaisten toimintaa. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuoreen tarkastuskertomuksen mukaan vuoden 2019 alussa käyttöön otettu tulorekisteri ei ole vielä onnistunut tavoitteiden saavuttamisessa: tietojen ilmoittamiseen liittyvän hallinnollisen tiedonantotaakan ei koeta ainakaan vähentyneen. Työeläkealan mielestä tarkastuskertomuksessa on kiinnitetty huomiota olennaisiin asioihin, ja siinä esitetyt suositukset ovat kannatettavia.

- Tulorekisterin periaate on hyvä, ja tiedonvälitys on alkuvaikeuksien jälkeen saatu toimimaan. Kuten VTV:n raportissakin todetaan, varsinaisten hyötyjen saamiseksi tulorekisterin toimintamallia pitää kuitenkin vielä kehittää, sanoo kehityspäällikkömme Mikael Kulikoff.

Tulorekisterin toimintalogiikan mukaan kaikki palkka-, eläke- ja etuustiedot ilmoitetaan tulorekisteriin reaaliaikaisesti pääsäännön mukaan viiden päivän kuluessa suorituksen maksupäivästä. Viranomaiset ja muut tulotietojen käyttäjät, kuten työeläkevakuuttajat, puolestaan saavat tarvitsemansa tiedot suoraan tulorekisteristä. Ennen tulorekisterin käyttöönottoa maksuja suorittavat tahot ilmoittivat palkoista ja etuuksista eri rytmillä kullekin vastaanottajataholle erikseen. Tältä osin tulorekisterin oli tarkoitus keventää muun muassa työnantajien hallinnollista taakkaa.

Ilmoittamisen ja tietojen korjaamisen monimutkaisuus vesittää tulorekisterin tarkoitusta

VTV:n tarkastuskertomuksen mukaan tulorekisterin käytössä on ensimmäisten vuosien aikana huomattu useita haasteita: ilmoituksia joudutaan tekemään aiempaa useammin, ilmoituksen tietosisältö on aiempaa huomattavasti yksityiskohtaisempi, ilmoituksia joudutaan korjaamaan takautuvasti ja tietojen korjaaminen ja täsmäyttäminen koetaan hankalaksi. Lisäksi ilmoittamisen ongelmat heijastuvat tulorekisterin tietojen käyttäjille: tietojen oikeellisuudessa ja laadussa on ollut puutteita, joita tiedon käyttäjät joutuvat erikseen selvittelemään.

- Työeläkevakuuttamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että tulorekisteriin ilmoitetut palkkatiedot ovat oikein, jotta ihmisten työeläketurva ei vaarannu. Suotavaa olisi, että ilmoitukset menisivät kerralla oikein, sillä korjaaminen aiheuttaa työtä sekä ilmoittajalle että tiedon käyttäjille, Kulikoff toteaa.

VTV suosittaakin, että Verohallinnon tulee etsiä yhdessä erityisesti tiedon ilmoittajien kanssa ratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta ilmoitusten takautuviin korjauksiin ja helpottavat tietojen korjaamista. Tätä myös työeläkeala toivoo, sillä ilmoittamisen ja virheenkorjausten helpottaminen hyödyttää sekä tietojen ilmoittajia että käyttäjiä. Työeläkevakuuttajatkin käyttävät tulorekisteriä molemmissa rooleissa.

- Tulorekisterin nimenomainen tarkoitus oli tietojen ilmoittajien hallinnollisen taakan keventäminen, mikä toistaiseksi ei siis ole onnistunut tavoitteen mukaisesti. Tietojen ilmoittaminen ja korjaaminen on liian monimutkaista, Kulikoff painottaa.

Laadunvalvontaa parannettava

VTV:n suosituksissa ehdotetaan myös, että Verohallinnon tulee selvittää mahdollisuudet ja tarpeet tulorekisteri-ilmoitusten keskitettyyn laadunvalvontaan ja -tarkistuksiin. Työeläkealan näkökulmasta tässä keskeistä on, että laadunvarmistus tehdään keskitetysti ja mahdollisimman lähellä ilmoittajaa eli käytännössä ilmoituksen vastaanoton yhteydessä.

- Nykytilanteessa ilmoitusten sisällölliset virheet havaitaan vasta loppukäyttäjien prosesseissa. Työnantajalle tämä voi pahimmillaan tarkoittaa useampaa korjausta samaan ilmoitukseen ja vieläpä eri aikoihin. Esimerkiksi työeläkevakuuttajat tarkistavat tiedot käytännössä ilmoituksen saavuttua, mutta jotkin muut toimijat voivat tarkistaa tiedot kerran kvartaalissa tai vain kerran vuodessa, Kulikoff kuvaa.

Yhteistyötä kehitettävä jatkossakin

Tulorekisteri on tehty palvelemaan eri sidosryhmiä eli tiedon käyttäjiä. VTV suosittaa, että tulorekisterin keskeisillä sidosryhmillä tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa niin tulorekisterin pienkehittämiseen kuin isompien kehityskohteiden valintaan.

- Työeläkeala on mielellään mukana tulorekisterin kehitystyössä, jotta siitä saadaan mahdollisimman hyvin kaikkia käyttäjiään palveleva järjestelmä, sanoo Kulikoff.

- Tulorekisteriyhteistyö on parantunut tässä voimassaolon vuosina jo, mutta edelleen siinä on mielestämme kehitettävää, Kulikoff jatkaa.

Työeläkeala kannattaa myös VTV:n neljättä suositusta, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tulee huolehtia siitä, että tulorekisterin hyödynnettävyys otetaan huomioon rekisteriin liittyvää etuuslainsäädäntöä uudistettaessa.

- Kun tulorekisteri kerran on olemassa, pitää kaikkia eri uudistuksia miettiä myös siltä kannalta, että tulorekisteristä saadaan paras mahdollinen hyöty esiin kaikille yhteiskunnan toimijoille. Työeläkealan kannalta kyse on muun muassa työeläkevakuuttamisen toimeenpanon yksinkertaistamisesta ja tätä kautta myös tehostamisesta, Kulikoff päättää.

Lisätietoja:

Valtiontalouden tarkastusvirasto: Tulorekisterin käyttöönotto ja vaikutukset

Tietopakettimme: Kysymyksiä ja vastauksia tulorekisteristä