Tuore julkaisu OECD-maiden yksityisen sektorin eläkerahastojen kehityksestä

14.11.2013

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kertoo vuosittain tietoa OECD -maiden yksityisen sektorin eläkerahastojen kehityksestä. Julkaisu ”Pension Markets in Focus” huomioi Suomen osalta niin lakisääteisen työeläkejärjestelmän rahastoidut eläkevarat kuin eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvon.

Vuosittainen kasvuvauhti 7,4 prosenttia

OECD:n mukaan vuoden 2012 lopussa nousivat OECD -maiden yksityisten eläkerahastojen (pension funds) varat 21,8 biljoonaan USA:n dollariin (eli USD 21 800 miljardiin). Vuosina 2009-2012 on eläkerahastojen keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti ollut 7,4 prosenttia. Eläkerahastoja on kasvatettu eläkemaksujen kautta saadulla uudella pääomalla sekä rahastojen sijoitustuotoilla.

Vuonna 2012 keskimääräinen OECD -maiden eläkerahastojen varat/ bruttokansantuote (BKT) -suhdeluku nousi 77,0 prosenttiin (73,5 prosenttia vuonna 2011). Suomen osalta suhdeluku oli 79,3 prosenttia. Suomi sijoittui tässä maavertailussa kuudennelle sijalle. Mitä korkeampi varat/ BKT -suhdeluku on, sitä paremmat mahdollisuudet on kansalaisten kannalta mahdollisimman kattavaan ja hyvään eläketurvaan.

Viime vuonna suhteellisen hyvät tuotot

Suotuisa rahoitusmarkkinakehitys teki vuodesta 2012 suhteellisen hyvän tuottovuoden. Varojen määrällä painotettu OECD-maiden keskimääräinen reaalituotto oli 1,4 prosenttia. Maakohtaisten tuottojen vaihteluväli oli leveähkö ja vaihteli -0,6 prosentista +13,5 prosenttiin. Tuottokehitys parantui huomattavasti verrattuna vuoteen 2011, jolloin haastavassa markkinaympäristössä saavutettiin OECD -maiden keskimääräiseksi painotetuksi reaalituotoksi -1,3 prosenttia.

Sijoitusten kohdentumisesta saatujen tietojen perustella tilanne näyttää siltä, että joukkovelkakirjat ja osakkeet ovat edelleen sijoitusten kaksi pääluokkaa. Yli puolet OECD -maista on sijoittanut yli puolet eläkerahastojen varoista joukkovelkakirjoihin. Vuonna 2012 suurin osakeallokaatio oli Yhdysvalloilla: 48,9 prosenttia. Suomi tuli tässä vertailussa sijalle viisi, osakeallokaatiollaan 37,1 prosenttia, joka on hieman alle OECD -maiden keskiarvon, mutta kuitenkin hieman suurempi kuin Suomen joukkovelkakirja-allokaatio.

Vaihtoehtoisten sijoitusten osuudet ovat nousseet OECD:n mukaan hitaasti. Vaihtoehtoisiin sijoituksiin OECD lukee kaikki muut paitsi joukkovelkakirjat, rahamarkkinasijoitukset (maturiteetiltaan lyhyet velkakirjat, talletukset, käteinen) ja osakkeet. Vaihtoehtoisiin sijoituksiin kuuluvat sijoitukset muun muassa kiinteistöihin, hedge fundeihin ja hyödykkeisiin sekä pääomasijoitukset. Vuosivälillä 2001-2012 vaihtoehtoisten sijoitusten osuus on kuitenkin noussut, kun osakesijoitusten ja rahamarkkinasijoitusten osuudet ovat pienentyneet. Korkosijoitusten osuus on pysytellyt suhteellisen paikoillaan.

Yhteinen valuutta alentaa sijoittamisen kynnystä

Sijoitusten maantieteellisestä jakaantumisesta OECD on havainnut, että ne OECD -maat, jotka kuuluvat euroalueeseen, näyttävät sijoittavan enemmän kotimaansa ulkopuolisiin kohteisiin. Tähän vaikuttanee euroalueen yhteinen valuutta, joka alentaa sijoittamisen kynnystä yhteisvaluutan määräisiin sijoituskohteisiin. Maantieteellisen kohdentumisen vertailuissa oli mukana 19 OECD -maata. Ulkomaisiin kohteisiin sijoitettiin 0,6 prosentista 75,4 prosenttiin eläkerahastojen varoista näissä maissa. Suomen lakisääteinen työeläkejärjestelmä, joka ei tosin näiltä osin ollut OECD:n tilastojen piirissä, oli vuoden 2012 lopussa sijoittanut 68,1 prosenttia ulkomaisiin kohteisiin.

Lisätietoja

Pension Markets in Focus julkaisu on luettavissa OECD:n verkkosivuilta, josta löytyvät myös aikaisempien vuosien julkaisut vuodesta 2004 alkaen.