Tuore selvitys tarkastelee rahastoinnin toimivuutta ja tasoa sekä työeläkemaksun rakennetta

29.05.2020

Olemme laatineet yhdessä Eläketurvakeskuksen kanssa selvityksen, jossa tarkastellaan sekä työeläkemaksujen rahastoinnin toimivuutta ja tasoa että työeläkemaksun rakennetta. Työeläkemaksun osalta tarkastelussa olivat myös asiakashyvitykset ja niiden läpinäkyvyyden lisääminen. Meidän vastuullamme oli erityisesti tämä asiakashyvitysten läpinäkyvyyttä käsittelevä osa, kun taas Eläketurvakeskus keskittyi rahastointiin liittyviin kysymyksiin. Selvitys laadittiin työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä.

Selvityksen tavoitteena oli löytää keinoja turvata eläke-edut sekä vahvistaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä ja maksutason vakautta.

- Toimeksiannon perusteella selvityksessä on tarkasteltu kuutta eri vaihtoehtoa, jotka liittyvät eläkkeiden rahastointitekniikkaan. Eri vaihtoehtojen mukanaan tuomia muutoksia on myös kuvattu ja laadittu laskelmia siitä, miten eri vaihtoehdot vaikuttaisivat työeläkemaksun tasoon ja työeläkevarojen määrään, kertoo analyysitoimintojen johtajamme Minna Lehmuskero.

Kuudesta eri vaihtoehdosta neljä liittyy siihen, miten työeläkejärjestelmä voisi sopeutua madaltuneeseen korkotasoon. Kaksi muuta puolestaan liittyvät vanhuuseläkerahastoinnin eri kehittämisvaihtoehtoihin, kuten esimerkiksi rahastoinnin sitomiseen väestön ikärakenteeseen.

- Sekä matala korkotaso että matala syntyvyys ovat työeläkkeiden rahoituksen kannalta keskeisiä pitkän aikavälin haasteita. Siksi näihin on selvityksessä haettu erilaisia ratkaisumalleja. Selvitys ei kuitenkaan ota kantaa minkään yksittäisen vaihtoehdon puolesta tai vastaan, vaan työmarkkinajärjestöt tekevät selvityksen pohjalta päätökset mahdollisista jatkotoimenpiteistä, Lehmuskero huomauttaa.

Rahastoinnin mahdollisissa muutoksissa huomioitava myös riskinkanto ja pitkän aikavälin rahoitus

Työeläkkeiden rahastointisäännöksiin liittyvien joustojen lisääminen oli esillä myös alkuvuodesta valmistuneessa esiselvityksessä, jossa tarkasteltiin yksityisen sektorin työeläkevarojen sijoitustuottojen kohentamismahdollisuuksia. Esiselvityksen toteutti Eläketurvakeskuksen eläköitynyt toimitusjohtaja Jukka Rantala.

- Rantalan tekemän esiselvityksen mukaan nykyisestä alhaisten korkojen näkymästä seuraa, että työeläkevakuuttajien sijoituksilta odotettujen tuottojen ja säännösten mahdollistaman sijoitusten riskitason välillä on merkittävä ristiriita. Rantalan selvityksessä käsiteltiin siten osin saman aihepiirin asioita rahastointitekniikan mahdollisiin muutoksiin liittyen, Lehmuskero toteaa.

Myös esiselvitys toteutettiin työmarkkinakeskusjärjestöjen esittämän pyynnön perusteella. Järjestöillä onkin siten nyt käytössään laaja-alainen selvitys työeläkkeiden rahastointiin liittyvistä muutosvaihtoehdoista, joita ne tulevat arvioimaan tarkemmin.

Tämän arvioinnin yhteydessä olisi Lehmuskeron mukaan hyvä kiinnittää huomiota myös työeläkejärjestelmän riskinkantoon ja muutosten kokonaisvaikutukseen.

- Jos työeläkejärjestelmään luotaisiin nykyistä enemmän työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnasta ja sen onnistumisesta riippuvaisia elementtejä, siitä johtuvan sijoitusriskin nousun kantaisivat työnantajat ja työntekijät yhdessä työeläkemaksun tason muutoksen muodossa. Jos maksutaso ei saisikaan nousta, riskin kantaisivat yksinomaan työntekijät siten, että eläke-etuuksien taso muuttuisi, Lehmuskero huomauttaa.

Lisäksi rahastoinnin kehittämisvaihtoehtoja on Lehmuskeron mukaan tärkeää arvioida myös kokonaisuutena: pelkkä yksittäisten muutosten tekninen arviointi ei välttämättä kuvaa riittävällä tasolla muutosten laajuutta ja merkitystä järjestelmän riskinkantoon ja pitkän aikavälin rahoitukseen.

- Siksi kaikkia rahoitukseen ja riskinottoon liittyviä kysymyksiä on mielestämme tärkeä tarkastella myös työeläkemaksun tason ja tulevien eläke-etuuksien turvaamisen näkökulmasta. Muutoksia on hyvä arvioida kokonaisuutena erityisesti sitä vasten, turvaavatko ne työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituksellista kestävyyttä, Lehmuskero painottaa.

Keinoja asiakashyvitysten läpinäkyvyyden parantamiseen

Nyt valmistuneen selvityksen toisena tarkastelun kohteena olivat asiakashyvitykset ja niiden läpinäkyvyyden lisäämisen mahdollisuudet. Asiakashyvitykset ovat työeläkeyhtiöiden asiakkaille jaettavaa ylijäämää, jota kertyy yhtiön toiminnan tehokkuudesta ja sijoitustoiminnasta. Asiakashyvityksiin on viime vuosina tehty useita muutoksia, joiden seurauksena hyvitysten läpinäkyvyys ja ymmärrettävyys ovat saattaneet kärsiä.

- Asiakashyvitykset ovat yksi harvoista kilpailukeinoista työeläkeyhtiöiden välillä. Kilpailu itsessään ei mahdollista hyvitysten läpinäkyvyyttä, sillä kilpailtu asia ei voi olla kaikilta osin täysin julkista ja läpinäkyvää. Läpinäkyvyyttä on kuitenkin syytä pyrkiä parantamaan kilpailulainsäädännön sallimissa rajoissa, Lehmuskero sanoo.

Selvityksessä on esitetty kolme vaihtoehtoa asiakashyvitysten läpinäkyvyyden parantamiseksi sekä työeläkejärjestelmän että asiakkaiden eli työntekijöiden ja työnantajien näkökulmasta. Vaihtoehdot ovat asiakashyvitystekniikan ja asiakashyvitysten tason arviointi, kokonaismaksusta sopiminen ilman asiakashyvityksiä sekä asiakashyvityksiin liittyvän tiedon lisääminen ja parantaminen.

- Osa esitetyistä vaihtoehdoista vaatisi vielä tarkempaa selvittämistä ja vaikutusten analysointia. Mutta samoin kuin rahastoinnin kehittämisvaihtoehtoihin, myös näihin liittyvät mahdolliset jatkoselvitykset tai muista toimenpiteistä päättäminen jäävät työmarkkinakeskusjärjestöjen tehtäväksi, Lehmuskero toteaa.

Lisätietoja:

Työeläkkeiden rahoitusselvitys, Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2020
Rahastoinnin toimivuutta ja tasoa selvittävän osan ovat kirjoittaneet Eläketurvakeskuksen asiantuntijat Ismo Risku, Heikki Tikanmäki ja Jarno Varis. Asiakashyvityksiä koskevan osan puolestaan ovat kirjoittaneet analyysitoimintojen johtajamme Minna Lehmuskero ja matemaatikkomme Hanna Mäkinen.

Eläketurvakeskuksen uutinen 29.5.2020: Selvitys työeläkkeiden rahoitusnäkymistä

Jukka Rantala: Esiselvitys yksityisen sektorin työeläkevarojen sijoitustuottojen kohentamismahdollisuuksista