Tuore uutiskirjeemme keskittyy työkyvyn ja työeläkekuntoutuksen teemoihin

25.03.2021

Työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemiseen kohdistuu 2020-luvulla paljon odotuksia. Työkyvyn ylläpito ja ammatillinen kuntoutus ovat tärkeässä roolissa, kun työntekijöitä ja yrittäjiä autetaan jatkamaan työelämässä huolimatta siitä, että työkyky olisi syystä tai toisesta heikentynyt. Tuoreessa uutiskirjeessämme keskitymmekin työkykyä ja kuntoutusta käsitteleviin teemoihin.

Olemme laatineet yhteistyössä työeläkealan ylilääkäreiden kanssa Työeläkekuntoutuksen suuntaviivat 2025 -strategiapaperin, jossa kuvataan suomalaisten työkyvyn tilaa sekä hoito- ja kuntoutusprosessin ja kuntoutuskeinojen kehittämistarpeita. Millaisista asioista kehittämistarpeissa on kysymys, ja mitä ne tarkoittavat ihmisen kannalta? Kysymyksiin vastaa työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukuntamme puheenjohtaja, työeläkeyhtiö Elon ylilääkäri Liisamari Krüger.

Myös yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen nostaa esiin työeläkekuntoutuksen roolia työurien pidentämisen mahdollistajana. Työeläkekuntoutus eroaa työeläkejärjestelmän muista etuuksista, sillä se tukee konkreettisesti työkykyä ja sijoittuu aikaan ennen vanhuuseläkettä. Lisäksi toimeentulo kuntoutuksen aikana on parempi kuin työkyvyttömyyseläkkeellä. Kuntoutuksesta hyötyvät niin työtekijä tai yrittäjä itse, työnantaja kuin työeläkeala ja koko yhteiskuntakin, Pelkonen muistuttaa.

Kerromme uutiskirjeessämme lisäksi kahdesta case-esimerkistä työeläkealla kuntoutukseen liittyen.

Työeläkeyhtiö Varma on käynnistänyt viime syksynä uutta toimintatapaa noudattavan IPS-hankkeen mielenterveyskuntoutujille. IPS-mallissa kuntoutujalle etsitään ensin hänen toimintakyvylleen sopiva työpaikka, ja sen jälkeen tuetaan yhtäaikaisesti sekä työskentelyä että toipumista. Etenemistapa on päinvastainen kuin perinteisessä kuntoutuksessa, mutta alustavat kokemukset ovat rohkaisevia, kertovat Varman kuntoutusasiantuntija Tiia Harju ja tutkimuspäällikkö Marika Schaupp.

Kevassa puolestaan on selvitetty sitä, miten hyvin työterveyshuolto osaa julkisella puolella arvioida ammatillisen kuntoutuksen tarvetta. Havaintojen mukaan tässä on onnistuttu hyvin: jos työterveyshuolto oli ottanut työntekijän kanssa puheeksi ammatillisen kuntoutuksen tai työkokeilun, kolmella neljästä henkilöstä kuntoutukseen pääsyn kriteerit täyttyivät. Kevassa suositellaankin, että työterveyshuollot arvioisivat ammatillisen kuntoutuksen tarpeen aina 90 päivän kohdalla, ja ohjaisivat työntekijää tekemään rohkeasti hakemuksen, kertoo Kevan kuntoutuspäällikkö Sirpa Reijonen.

Yllä mainitut artikkelit ovat luettavissa kokonaisuudessaan maaliskuun uutiskirjeestämme.

Halutessasi voit liittyä uutiskirjeemme tilaajaksi, jolloin saat kirjeen jatkossa suoraan omaan sähköpostiisi.