Työeläkevakuuttajien sijoituskulut alle prosentin

07.08.2018

Vuonna 2017 työeläkevakuuttajien kaikki sijoituskulut olivat noin 1,6 miljardia euroa eli pyöristettynä noin 0,8 % suhteessa sitoutuneisiin pääomiin. Sitoutunut pääoma kuvaa vuoden aikana keskimäärin sijoitettavissa olevaa varallisuutta.

Nämä luvut käyvät ilmi työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan kuluja koskevasta selvityksestä. Selvitys toteutettiin Finanssivalvonnan (Fiva), työeläkevakuuttajien ja Telan yhteistyönä. Selvitys on tähän mennessä kattavin työeläkealan sijoituskuluista. Alan mielestä on tärkeää kertoa eläkkeiden toimeenpanoon ja eläkevarojen sijoittamiseen liittyvistä kuluista avoimesti, jotta työeläkejärjestelmää voidaan arvioida läpinäkyvästi.

- Sijoituskulujen tarkastelussa olennaisinta on tuoton ja kustannusten välinen suhde, joten pelkästään kulujen arviointi ei riitä. Joihinkin sijoituksiin liittyvät korkeat kulut voivat tarkoittaa myös korkeita tuottoja, ne täytyy suhteuttaa toisiinsa, sanoo analyytikkomme Peter Halonen.

Sijoituskulut koostuvat suorista ja epäsuorista kuluista, joista suorat kulut olivat 133 miljoonaa euroa eli noin 0,1 % suhteessa sitoutuneisiin pääomiin vuonna 2017. Epäsuorat kulut olivat noin 1,4 miljardia euroa eli noin 0,8 % suhteessa sitoutuneisiin pääomiin.

Suorilla kuluilla tarkoitetaan esimerkiksi sijoittajan eli eläkevakuuttajan sisäisesti syntyviä sijoitustoiminnan hoitokustannuksia, kuten sijoitustoiminnan henkilöstön palkkoja. Epäsuoria kuluja ovat mm. rahastoyhtiön rahastoon sijoittamisesta aiheutuvat erilaiset palkkiot sekä rahastojen valvontaan liittyvät kustannukset.

- Sijoituskulut vaikuttavat koko eläkejärjestelmän rahoitukseen. Sijoittamisen tavoitteena on paras mahdollinen tuotto mahdollisimman pienellä riskillä ja kuluilla. Siten parhaan tuotto-riski-suhteen tavoittelu vaikuttaa sijoituskuluihin, toteaa Halonen.

Eläkevakuuttajat sijoittavat itse puolet sijoitusvaroista, ja toisen puolen sijoittamiseen käytetään ulkopuolisia sijoitusyhtiöitä.

- Eläkesijoituksia on myös tärkeää hajauttaa monin eri tavoin niihin liittyvien riskien hallitsemiseksi. Sijoittamalla eri tyyppisiin sijoitusluokkiin on saatu vähennettyä sijoitussalkun arvonvaihteluun liittyvää riskiä, sanoo Halonen.

Koko sijoitusvarallisuuden nettotuotto oli 7,4 % eli noin 14 miljardia euroa. Tämä tuotto jakaantuu ulkoisista ja suorista sijoituksista saatuihin tuottoihin. Suorien sijoitusten tuotot olivat 6,6 % eli 6,2 miljardia, ja ulkoisten vastaavasti 8,2 % eli 7,7 miljardia. Nettotuottoluku kertoo, kuinka paljon tuotot ovat sen jälkeen, kun niistä on vähennetty sijoitustoiminnan harjoittamisesta syntyvät kulut.

- Vaikka selvitys antaa arvokasta tietoa työeläkevarojen sijoituksista ja kulurakenteesta, niin yhden vuoden tarkastelujaksosta ei voi vielä tehdä yleisiä johtopäätöksiä. Esimerkiksi tuottosidonnaiset palkkiot vaikuttavat merkittävästi tarkasteltavana olevan vuoden kuluihin. Kattavamman kokonaiskuvan saisi useamman vuoden kuluista, sanoo Halonen.

Selvityksen taustaa

Selvitys toteutettiin Fivan, työeläkevakuuttajien ja Telan yhteistyönä. Tela koordinoi tietojenkeruun valmisteluprosessia osapuolten kesken. Jokainen Fivan valvottava eläkevakuuttaja toimitti Fivalle pyydetyt kulurakennetiedot. Tämän jälkeen Fiva kokosi kulutiedot yhteen.

Selvitykseen osallistuivat työeläkevakuutusyhtiöt, lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavat eläkesäätiöt ja -kassat sekä Valtion eläkerahasto, Keva, Kirkon eläkerahasto, Maatalousyrittäjien eläkelaitos sekä Merimieseläkekassa.

Lisätietoja:

Tietopakettimme sijoitustoiminnan kuluista
Tietopakettimme työeläkejärjestelmän toimeenpanosta ja kustannuksista