Työeläkevakuuttajilla edelleen hyvä riskinkantokyky

09.09.2016

Työeläkevakuuttajien vakavaraisuus säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka sijoitustoiminnan näkökulmasta kuluneen vuoden ensimmäinen puolisko onkin ollut haastava. Vaikka vakavaraisuus heikkeni, säilyi riskinkantokyky edelleen hyvällä tasolla.

Työeläkevakuuttajien keskimääräinen vakavaraisuusaste eli vakavaraisuuspääoman suhde vastuuvelkaan oli kesäkuun lopussa 26,0 prosenttia. Edellisellä tarkastelukerralla eli maaliskuun lopussa se oli 26,3 prosenttia. Työeläkeyhtiöiden keskimääräinen vakavaraisuusaste oli 25,6 prosenttia, eläkesäätiöillä ja -kassoilla puolestaan 35,1 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Finanssivalvonnan (Fiva) tänään julkaisemista tiedoista koskien pankki- ja työeläkesektorin vakavaraisuutta 30.6.2016.

- Alkuvuosi on ollut sijoitusmarkkinoilla ja maailmantaloudessa vaiherikasta aikaa, ja osakekurssit ovat heiluneet voimakkaasti. Vuoden ensimmäisen neljänneksen negatiiviset tuotot muuttuivat toisella neljänneksellä positiivisiksi, mutta lopputulemana kesäkuun lopussa tuotot jäivät nollaan, kertoo analyysitoimintojemme johtaja Minna Lehmuskero.

Lehmuskero myös muistuttaa vakavaraisuuspääoman käyttötarkoituksesta, mikä on juuri sijoitustuottojen heilahtelun puskurointi.

- Työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan tarkastelussa ratkaisevaa on pitkä aikaväli. Lyhyellä aikavälillä syntyneet tuotot kertovat enemmän kyseisen aikavälin markkinaolosuhteista kuin sijoitussuunnitelman kestävyydestä ja toimivuudesta, Lehmuskero huomauttaa.

Fivan raportissa työeläkevakuuttajiin luetaan yksityisalojen työeläkevakuuttajat eli työeläkeyhtiöt, -kassat ja -säätiöt, joita vakavaraisuussääntely koskee. Olemme päivittäneet myös sivuiltamme löytyvät vakavaraisuustilastot tuoreiden tietojen mukaisesti.

Vakavaraisuusasema vahvistui hieman, kuolevuusperustetäydennys alensi vakavaraisuuspääomaa

Heikentyneestä vakavaraisuusasteesta huolimatta vakavaraisuusasema vahvistui 0,1 prosenttiyksiköllä ollen nyt 2,1. Vakavaraisuusasema kuvaa vakavaraisuuspääoman suhdetta vakavaraisuusrajaan. Käytännössä tämä kertoo sen, että työeläkevakuuttajien keskimääräinen vakavaraisuus oli hieman yli kaksinkertainen lain vaatimukseen nähden.

- Sijoitusten riskitaso aleni alkuvuoden aikana selvästi, sillä osakeriskin määrä vähentyi sijoitussalkuissa. Tämä siis näkyy myös riskiperusteisen vakavaraisuusrajan laskuna, Lehmuskero kertoo.

Työeläkevakuuttajien vakavaraisuuspääoma aleni ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 1,9 miljardilla eurolla. Syynä tähän oli heikkojen sijoitustuottojen lisäksi kuolevuusperustetäydennys, joka tehdään tulevana vuodenvaihteena. Kuolevuusperustetäydennys tarkoittaa vanhuuseläkerahastojen täydennystä, mikä johtuu ihmisten pitenevästä eliniästä.

- Täydennys kustannetaan ensisijaisesti työeläkeyhtiöiden osalta tasoitusmäärällä, ja eläkekassojen ja -säätiöiden osalta vakavaraisuuspääomalla. Vakavaraisuuspääomasta otettava kustannus on jo huomioitu tulevana velvoitteena vakavaraisuuspääoman laskennassa. Tämä tarkoittaa noin 0,3 miljardin euron alenemaa vakavaraisuuspääomaan, Lehmuskero toteaa.

Kuolevuusperustetäydennys on osa eläkeuudistusta. Täydennys perustuu laskuperusteasiain neuvottelukuntamme ja sen alajaoksen tekemään laajaan selvitykseen kuolevuuden kehityksestä ja vanhuuseläkkeitä varten rahastoitujen varojen riittävyydestä. Aiheesta on kerrottu tarkemmin Kuolevuusperustetäydennys-sivullamme, josta löytyy myös neuvottelukunnan tekemä selvitys.

Lisätietoja:

Vakavaraisuustilastot sivuillamme

Kuolevuusperustetäydennys sivuillamme

Fivan lehdistötiedote 9.9.2016: Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2016: Suomen pankkisektorin kannattavuus heikkeni, työeläkesektorin vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla − haasteet pysyvät

Fivan artikkeli: Työeläkesektorin alkuvuoden alavireinen vakavaraisuuskehitys pysähtyi, mutta haasteet jatkuvat tulevina vuosina

Fivan tilasto: Työeläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen ja -säätiöiden sekä työeläkesektorin vakavaraisuus (Excel)