Työeläkevarat on tarkoitettu vain eläketurvan hoitamista varten

27.11.2012

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsitellään hallituksen esitystä talous- ja rahaliiton vakaudesta.

Mielestämme talouskoordinaation kiristyessä ja muuttuessa entistä sitovammaksi on huolehdittava siitä, että työeläkejärjestelmämme pysyy kansallisen päätöksenteon piirissä. Sen pitkäjänteiseen kehittämiseen liittyviä menettelyjä, muun muassa kolmikantaista päätöksentekoa on kunnioitettava.

Yksityisalojen palkansaajien eläkkeet rahoitetaan vain työnantajien ja palkansaajien työeläkemaksuilla. Järjestelmän taloudellinen kestävyys sopeutetaan järjestelmän sisällä, viime kädessä sopeuttamalla työeläkemaksutasoa ja etuustasoa pitkäjänteisesti toisiinsa. Työeläkemaksujen osittaisella rahastoinnilla ja työeläkevarojen sijoitustuotoilla turvataan osaltaan tulevaisuuden työeläkkeiden rahoituspohjaa.

Työeläkevarojen käyttötarkoitus

Viime kahdenkymmenen vuoden aikana Suomessa on tehty paljon sopeutustoimia työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden palauttamiseksi väestön ikääntymisestä huolimatta. Sopeuttamistoimia ovat olleet muun muassa eläkeindeksoinnin muutokset, varhaiseläkelajien vähentäminen ja ikärajojen nostaminen. Suomessa on varauduttu eliniän pitenemiseen myös elinaikakertoimella.

Yksityisalojen palkansaajien (TyEL) eläkemaksussa on pitkällä aikavälillä arviolta noin 3,5 prosenttiyksikön nousupaine suhteessa palkkoihin ilman uusia toimia vuosien 2012 ja 2013 maksutasoon verrattuna. Tämä vastaa noin prosenttiyksikön kestävyysvajetta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Uusia vaihtoehtoja sopeutustoimiin valmistellaan ja niiden vaikutuksia arvioidaan ylijohtaja Jukka Pekkarisen johtamassa työryhmässä, jonka määräaika on 31.12.2013.

Julkisten alojen palkansaajien eläkejärjestelmiin ohjattavaa kokonaisrahoitusta ei sen sijaan ole tarpeen nostaa nykytasosta suhteessa bruttokansantuotteeseen pitkällä aikavälillä, joten julkisten alojen työeläkkeissä ei ole kestävyysvajetta. Kokonaan toinen kysymys on, että julkisessa taloudessa kokonaisuudessa on sopeutustarvetta.

Työeläkevarat on tarkoitettu vain eläketurvan hoitamista varten. Muun julkisen talouden epätasapainosta johtuvia sopeuttamistoimia ei pidä tehdä työeläkkeitä sopeuttamalla. Toisaalta työeläkejärjestelmän päätöksenteossa tulee huolehtia järjestelmän pitkän aikavälin tasapainon saavuttamisesta.

Suomalaisen järjestelmän erityispiirteet huomioon

Budjettikehyksiä koskeva direktiivi velvoittaa jäsenmaat toimittamaan ajantasaista tietoa julkisen talouden tilastoseurannasta ja varmistamaan ennustetoiminnan riippumattomuuden. Lakiesityksessä esitetään, että direktiivin kansallista voimaansaattamista varten annettaisiin valtioneuvostolle asetuksenantovaltuus.Työeläkejärjestelmämme erityispiirteet on otettava huomioon direktiivin voimaansaattamisessa.

Budjettikehysdirektiivi sisältää työeläkejärjestelmän kannalta erittäin isoja periaatteellisia kysymyksiä, liittyen muun muassa raportointivelvoitteisiin sekä työeläkejärjestelmän mahdolliseen asemaan erilaisten koordinaatiotoimenpiteiden kohteena.

Tällainen on esimerkiksi hajautettu toimeenpano. Tarpeettomat raportointivelvoitteet aiheuttavat hallinnollista taakkaa ja suhteettomia lisäkuluja erityisesti pienille toimijoille.

Annoimme asiasta lausunnon Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle 27.11.2012, missä asiaa on käsitelty laajemmin.

Lausunto kokonaisuudessaan:

Talous- ja rahaliiton vakaus: yhteensovittamisesta, ohjauksesta ja hallinnasta