Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä laskussa, hylkäysosuuksissa pientä nousua

02.03.2017

Lähes kolme neljästä työkyvyttömyyseläkehakemuksesta hyväksyttiin vuonna 2016: hyväksyttyjen hakemusten osuus oli 72 prosenttia ja hylättyjen 28 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen tuoreista tilastoista. Kaikkiaan työeläkejärjestelmässä ratkaistiin viime vuonna 22 900 uutta työkyvyttömyyseläkehakemusta. Hakemusten määrä on laskenut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ja sille siirtyneiden suomalaisten määrä on ollut tasaisessa laskussa viime vuodet.

- Kun 2000-luvun huippuvuosina työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi suurimmillaan yli 25 000 henkilöä vuodessa, on määrä vakiintunut viimeisen kolmen vuoden vajaan 19 000 henkilön tasolle, kertoo työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukuntamme puheenjohtaja, Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs.

Muutoksen taustalla on Kivekkään mukaan vaikuttanut yhtenä tekijänä työpaikkojen ja työterveyshuollon toiminta. Esimerkiksi niin kutsuttu 30-60-90-sääntö on tiivistänyt eri toimijoiden yhteistyötä, kun työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyö alkaa jo kuukauden sairauspoissaolon jälkeen. Kuntoutuksen tarvetta puolestaan arvioidaan kahden kuukauden poissaolon jälkeen. Jäljellä olevaa työkykyä ja työhön paluun mahdollisuuksia arvioidaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä.

- Lisäksi työeläkevakuuttajien työhyvinvointitoiminta on pitkälti kohdistunut työkyvyttömyysprosessien kehittämiseen niin, että työssä jatkamisen mahdollisuudet tulisivat paremmin hyödynnetyiksi. Tässä onkin onnistuttu hyvin, Kivekäs toteaa.

Työeläkekuntoutujien määrä nousussa

Myös työeläkekuntoutukseen osallistuneiden määrät ovat olleet nousussa, mikä osaltaan selittää työkyvyttömyyseläkeläisten määrän laskua. Vuonna 2015 työeläkekuntoutukseen osallistui lähes 14 500 henkilöä. Määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut.

- Tarkemmat tilastot viime vuoden kuntoutujista valmistuvat vasta myöhemmin keväällä, mutta eläkevakuuttajien suunnalta kantautuvien viestien perusteella kuntoutuspäätökset ovat edelleen lisääntyneet, Kivekäs tietää kertoa.

Työeläkekuntoutuksen avulla työntekijä tai yrittäjä saa mahdollisuuden jatkaa työelämässä sairaudesta tai vammasta huolimatta, mikä parantaa tulevan eläkkeen tasoa. Koko yhteiskunnan kannalta kuntoutus osaltaan tukee työurien pidentämisen tavoitetta.

Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentissa pientä nousua

Hylkäysten osuus työkyvyttömyyseläkehakemuksista nousi viime vuonna 0,6 prosenttiyksikköä. Kymmenessä vuodessa hylkäysten osuus on sen sijaan noussut seitsemällä prosenttiyksiköllä, tosin lukumääräisesti hylättyjen hakemusten määrä on pysynyt lähes samana. Hylkäysten osuus oli yksityisellä sektorilla suurempi kuin julkisella puolella.

- Eroa yksityisen ja julkisen sektorin välillä selittää ennen kaikkea julkisen puolen lievempi työkyvyttömyysmääritelmä. Julkisella puolella työkykyä siis arvioidaan suhteessa henkilön omaan ammattiin, kun taas yksityisellä puolella käytössä on yleinen työkyvyttömyyden määritelmä. Sillä tarkoitetaan kyvyttömyyttä tehdä mitään sellaista työtä, jota voidaan kohtuudella edellyttää, Kivekäs selventää.

Toinen selittävä tekijä on se, että yksityisellä sektorilla työttömien osuus työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista on selvästi isompi. Työttömien ryhmässä hylkäysosuudet ovat yleensäkin suuremmat.

- Työttömien työkyvyn tukeminen on yksi huolenaihe järjestelmässämme. Eläkehakemuksissa on nähtävissä koko ajan entistä enemmän työttömiä hakijoita. Työeläkejärjestelmän keinoilla on helpompi huolehtia työsuhteessa olevien työurista ja kuntoutuksesta, mutta yhteiskunnan näkökulmasta työttömien kuntoutusmahdollisuuksissa olisi kehittämisen varaa, Kivekäs arvioi.

Hylkäysosuuksien nousuun on voinut myös vaikuttaa osaltaan parin vuoden takainen lainmuutos, jonka myötä työeläkevakuuttajien tulee nykyisin oma-aloitteisesti selvittää työkyvyttömyyseläkettä hakevan henkilön oikeus työeläkekuntoutukseen.

- Mikäli kuntoutuksen myöntämisedellytykset täyttyvät, tulee hakijalle antaa työkyvyttömyyseläkeratkaisun lisäksi ennakkopäätös työeläkekuntoutuksesta. Kuntoutus on aina työkyvyttömyyseläkettä parempi vaihtoehto niin hakijan itsensä kuin yhteiskunnankin kannalta, Kivekäs huomauttaa.

Lisätietoja:

Eläketurvakeskuksen uutinen 2.3.2017: Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti nousi hieman

Eläketurvakeskuksen tilastot: Työeläkehakemukset