Eläkeiällä isompi vaikutus eläköitymiseen kuin kannustimilla

30.10.2019

Eläkeuudistuksilla on pyritty pidentämään työuria erilaisin keinoin, kun suomalaisten elinikä on pidentynyt. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi taloudelliset kannustimet ja eläkeiän muuttaminen. Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa eläkeiällä oli huomattavasti suurempi vaikutus eläköitymispäätöksiin, kuin kannustimilla, selviää Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoiden Terhi Ravaskan ja Ohto Kannisen tuoreesta tutkimuksesta.

Terhi Ravaska ja Ohto Kanninen
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat Terhi Ravaska ja Ohto Kanninen.

Telan tilaamassa ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin, miten eläkeiän myöhentäminen vuoden 2005 eläkeuudistuksessa vaikutti eläköitymispäätöksiin. Tällöin vanhuuseläkeikä muutettiin 65:stä joustavaan ikään 63-68 vuotta.

Kun eläkeikää muutettiin, uudesta iästä tuli nopeasti normi, jota noudatettiin. Eläköityminen työeläkkeelle kasvoi noin 40 prosenttiyksikköä 63 vuoden iässä, mikä oli uusi vanhuuseläkkeen alaraja. Voisiko sitten eläkeiän nosto myöhentää eläkkeelle jäämistä?

- Todennäköisesti näin kävisi, mutta eläkeikää ei luonnollisesti voi nostaa loputtomasti, vastaa Kanninen.

Jos näin tehtäisiin, työntekijöiden hyvinvointi kärsisi.

Kannustimilla luultua pienempi vaikutus

Eläkeiän muutoksen yhteydessä muutettiin myös taloudellisia kannustimia kuten eläkkeen karttumaprosentteja, varhennusvähennyksiä ja lykkäyskorotuksia. Näin pyrittiin nostamaan yleistä eläkkeelle jäämisikää.

Kannustimien on uskottu vaikuttavan ihmisten eläköitymispäätöksiin, mutta Ravaskan ja Kannisen tutkimustuloksista käy ilmi, että taloudelliset kannustimet eivät olleet niin merkittävä tekijä eläköitymispäätöksen taustalla kuin aikaisemmin on uskottu.

- Suurin osa ihmisistä tekee päätöksen eläkkeelle jäämisestä iän mukaan ilman, että miettii tai laskee karttumia, toteaa Ravaska.

Aiempien tutkimusten mukaan eläköitymiseen vaikuttavat usein perhesuhteet, terveys, sekä työmahdollisuudet.

Hyvä kysymys onkin, miksei kannustimilla ole niin suurta vaikutusta? Siihen voi olla monia syitä, pohtivat Ravaska ja Kanninen. Muun muassa vapaa-ajan arvostaminen, tai taloudellinen tilanne saattaa olla jo valmiiksi niin hyvä, ettei lisätulolla ole merkitystä.

- Myöskään tietoa tulevan eläkkeen suuruudesta ei ollut aiemmin niin hyvin saatavilla. Nykyisin voi helposti tarkistaa oman eläkkeensä verkossa olevien sähköisten laskureiden avulla, huomauttaa Kanninen.

Eläkeuudistukset osa kokonaisuutta

Auttaisivatko joustot työajassa jatkamaan pidempään työelämässä? Esimerkiksi osa-aikaeläke, joka tarjosi mahdollisuuden vähentää työn määrää.

Osa-aikaeläkkeen ikärajaa tiputettiin vuonna 1998 58:sta vuodesta 56:een.

Ravaskan ja Kannisen mukaan osa-aikainen työskentely uran lopussa ei kuitenkaan pidentänyt työuria merkittävästi. Sen sijaan lääkkeiden kulutus kasvoi.

- Uudistuksilla on heijastusvaikutuksia muihin julkistalouden alueisiin. Eläkejärjestelmä ei ole olemassa missään tyhjiössä vaan se on osa ympäröivää yhteiskuntaa, huomauttaa Ravaska.

Tutkimusten ja uudistusten vaikutusten seuraaminen ovat tärkeä osa eläkkeisiin liittyvää päätöksentekoa.

Kohdennetusti heikoimmille

Mitä opittiin osa-aikaeläkkeen ikärajan laskemisesta?

- Yksi osa-aikaeläkkeen tavoitteista oli vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä, mutta osa-aikaeläkkeelle jäivät usein hyvätuloiset ja terveet. Tarvittaisiin kohdennetumpi ratkaisu, esimerkiksi vain terveyteen liittyvä ohjelma, jotta heikoimmat ja sairaimmat hyötyisivät, pohtii Ravaska.

Tällä hetkellä OVE eli osittainen vanhuuseläke tarjoaa joustoa työuransa loppupuolella oleville. OVE otettiin käyttöön vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.

Luotettavaa arviointia tarvitaan

Ravaskan mukaan eläkeuudistuksia voidaan arvioida, ja niistä voidaan ottaa oppia.

- Uudistuksia voidaan käyttää tietopohjana, mutta tarvitaan todellinen koeasetelma ja vertailtavaa tietoa jotta uudistuksia voitaisiin luotettavasti ja julkisesti arvioida. Myös politiikka tuo oman vaikeutensa eläkeuudistuksiin.

Vaikka viime aikoina julkisuudessa on oltu huolissaan eläkejärjestelmän kestävyydestä syntyvyyden laskun ja väestön vanhenemisen takia, tutkijat ovat optimisteja.

- Näyttää siltä, että keskimääräinen eläkeikä nousee joka vuosi ilman uudistuksiakin. Ihmiset ovat koulutetumpia ja terveempiä, ja he elävät pidempään, sanoo Kanninen.

Hyvinvointi jää jalkoihin

- Usein työurien pidentäminen on tärkein seikka eläkeuudistuksissa, koska väestön ikääntyminen on yhtenä rajoitteena. Tällöin hyvinvointi, hyvä vanhuus ja yhteiskunnan parantaminen saattavat jäädä vähemmälle huomiolle, toteaa Kanninen.

Hänen mukaansa jotkut poliitikot toki huolehtivat myös hyvinvoinnista, muttei sitä välttämättä sanota ääneen. Kriiseihin keskittymisen takia hyvinvointi ja kestävyys jäävät jalkoihin.

- Suomalainen työeläke on onneksi kohtuullisen hyvä verrattuna vaikka Italiaan. Lisäksi takuueläke huolehtii siitä, että köyhimmilläkin on turvattu vanhuus, sanoo Kanninen.

Tutkimuksessa käytettiin Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen aineistoja. Työeläkevakuuttajat Tela tilasi tutkimusraportin EU:ssa käytävän eläkepoliittisen keskustelun tueksi. Englanninkielisen raportin avulla voidaan tehdä Suomen eläkejärjestelmän perusteita ja uudistuksia tunnetuksi. Raportissa myös tarkastellaan eläkeuudistuksia kansainvälisesti.

Lue lisää:

Tutkimus: Eläkeiän muutokset vaikuttavat eläköitymispäätökseen enemmän kuin kannustinmuutokset

Tutkimusraportti: Towards an Agile and Evidence-based Pension System