Kolme myyttiä eläkekatosta

24.05.2016

Työeläke kertyy kaikesta tehdystä työstä jokaiselle samoilla ehdoilla, joten erilaiset palkat johtavat erilaisiin eläkkeisiin. Usein pieniä eläkkeitä esitetään korjattavaksi eläkekatolla. Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä se ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa.

Myytti 1. Eläkekatto korottaisi pieniä eläkkeitä.

Työeläke kertyy jokaiselle omien ansioiden mukaisesti, riippumatta siitä mikä ansiotaso on. Mikäli suuremmista tuloista kertyvää eläkettä rajoitettaisiin eläkekaton avulla, ei sillä olisi mitään vaikutusta pienempiin eläkkeisiin. Työeläke perustuu aina kunkin työntekijän omiin, henkilökohtaisiin ansioihin.

Eläkekaton avulla säästyviä varoja ei voisi käyttää kansaneläkkeen tai takuueläkkeen rahoittamiseen. Kansaneläke ja takuueläke ovat valtion varoista maksettavia vähimmäisetuuksia. Työeläkevarat puolestaan muodostuvat työntekijöiltä ja työnantajilta perityistä työeläkemaksuista, sekä sijoitetuille työeläkemaksuille saaduista tuotoista. Näitä varoja voi käyttää ainoastaan työeläkkeiden maksuun.

Eläkekaton mahdollinen asettaminen ei myöskään automaattisesti tarkoittaisi, että eläkevaroja jäisi säästöön, sillä eläkekaton myötä tulisi myös maksukatto, mikä rajoittaisi kertyvien eläkevarojen määrää.

Mitä muita keinoja eläkeläisten toimeentulo-ongelmiin olisi? Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes pohtii asiaa videolla.

Myytti 2. Eläkekatto poistaisi jo ansaittuja korkeita eläkkeitä.

Jo kertyneiden eläkkeiden suuruuteen eläkekatto ei vaikuttaisi. Kertyneillä eläkkeillä on perustuslain suoja, jolloin ne tulkitaan omaisuudeksi samoin kuin auto tai asunto.

Jos kertyville eläkkeille asetettaisiin maksimimäärä, pitäisi myös työnantajien ja työntekijöiden maksamille eläkemaksuille olla jokin yläraja.

Suuret eläkkeet olisi siten maksettava, vaikka palkoista ei perittäisi täysimääräistä eläkemaksua. Eläkekatto pienentäisikin eläkevakuutusmaksujen tuloa heti, mutta pitäisi eläkemenot vielä vuosikymmeniä ennallaan.

Myytti 3. Eläkekatto poistaisi ylipäätään suuria eläkkeitä.

Maissa, joissa on eläkekatto, on huomattu vahvemmassa asemassa olevien palkansaajien korvaavan pois jäävän eläkekertymänsä lisäeläkkeillä joko työnantajan maksamana tai omakustanteisesti. Näitä lisäeläkkeitä ei kustanneta lakisääteisillä työeläkemaksuilla eikä niitä voida lailla kieltää.

Lisätietoa eläkekatosta:

Kysymyksiä ja vastauksia eläkekatosta

Kansainvälinen vertailu eläkekatosta (Eläketurvakeskus)

Eläkekattoa koskeva muistio 15.1.2015 (Eläketurvakeskus)