Koronavirus heiluttaa markkinoita, vahvasta vakavaraisuudesta on nyt hyötyä

26.03.2020

Ensimmäiset merkit koronaviruksen vaikutuksista maailman osakemarkkinoihin alkoivat näkyä helmikuun loppupuolella. Varsinainen rytinä alkoi maaliskuussa, ja menneinä viikkoina rahoitusmarkkinat ovat reagoineet voimakkaasti koronavirukseen sekä siihen liittyviin karanteeni- ja muihin varotoimiin. Osakkeet ovat halventuneet Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa jo kuukauden päivät, kertoo analyytikkomme Kimmo Koivurinne.

Kimmo Koivurinne
- Tämänhetkisten arvioiden mukaan eläkevarat ovat viime viikkoina vähentyneet kurssilaskujen vuoksi noin 20-30 miljardilla eurolla, Kimmo Koivurinne arvioi.

Työeläkevakuuttajien sijoituksista lähes puolet on osake- ja osaketyyppisissä sijoituksissa. Muutokset osakemarkkinoilla vaikuttavat siten väistämättä myös työeläkesijoitusten määrään.

- Tämänhetkisten arvioiden mukaan eläkevarat ovat viime viikkoina vähentyneet kurssilaskujen vuoksi noin 20-30 miljardilla eurolla, Koivurinne arvioi.

- Täytyy kuitenkin muistaa, että tilanne elää koko ajan. Koronaviruksen aiheuttaminen vaikutusten lopullista mittaluokkaa ja aikajännettä on vaikea arvioida tässä vaiheessa, Koivurinne jatkaa.

Työeläkevakuuttajien vuoden ensimmäinen sijoituskvartaali päättyy maaliskuun lopussa, ja näistä tiedoista kerrotaan huhtikuun puolivälin jälkeen. Tällöin voidaan siis tarkemmin arvioida koronaviruksen vaikutusta työeläkevaroihin tässä pandemian alkuvaiheessa.

Vahva vakavaraisuus puskuroi koronaviruksen vaikutuksia

Työeläkevakuuttajat pääsivät kohtaamaan koronaviruksen aiheuttaman markkinamyllerryksen ennätysvahvasta tilanteesta. Työeläkevarojen määrä vuoden 2019 lopussa nousi 215 miljardiin euroon.

Yksityisalojen työeläkevakuuttajia koskee vakavaraisuussääntely, jonka avulla varaudutaan sijoitustoiminnan ja vakuutusliikkeen riskeihin. Vahvan sijoitusvuoden ansiosta myös yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus oli vahvalla tasolla vuodenvaihteessa.

- Pahan päivän varalle tarkoitettujen puskureiden ansiosta työeläkevakuuttajat sietävät huonompiakin kausia rahoitusmarkkinoilla. Nyt jos koskaan puskureille on siis tarvetta, Koivurinne toteaa.

Julkisilla aloilla on myös käytössä puskuriluonteiset rahastot, joiden avulla hillitään työeläkemaksujen nousupaineita tulevaisuudessa. Nämäkin rahastot ovat nyt avuksi julkisalojen eläketurvan rahoittamisessa.

Vakavaraisuusnäkymät heikentyneet, ensimmäiset toimenpiteet tehty

Finanssivalvonta arvioi jo maaliskuun puolivälissä, että finanssimarkkinoilla vallitsevat sellaiset poikkeukselliset olosuhteet, joiden vuoksi työeläkevakuuttajien keskimääräinen vakavaraisuus uhkaa heiketä nopeasti ja merkittävästi. Tämän vuoksi Finanssivalvonta antoi asiasta ilmoituksen sosiaali- ja terveysministeriölle, kuten lainsäädäntö edellyttää (Laki eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta). Ilmoituksen perusteella ministeriöllä on mahdollisuus harkita lainsäädännöllisiä tai muita toimenpiteitä.

Ensimmäinen askel tällä saralla on jo otettu, kun työeläkeyhtiöt hakivat viime viikolla muutosta eläkerahastointia koskeviin sääntöihin. Muutoshakemus koski vanhuuseläkerahastojen täydentämisen laskentaan käytettävää täydennyskerrointa, joka määräytyy työeläkevakuuttajien keskimääräisen vakavaraisuuden perusteella.

- Normaalioloissa yksityisalojen työeläkevakuuttajat vahvistavat eläkerahastoja täydennyskerrointa vastaavalla tuotolla vuosittain. Mutta nyt tehdyn hakemuksen ja ministeriön myönteisen päätöksen perusteella rahastojen täydentämisen jätetään määräaikaisesti tekemättä 1.4 alkaen. Näin vahvistetaan työeläkevakuuttajien vakavaraisuutta, Koivurinne kertoo.

- Vaikka työeläkevakuuttajien vakavaraisuus on jo heikentynyt alkuvuodesta, katsoo Finanssivalvonta kuitenkin vakavaraisuuden olevan vielä keskimäärin kohtuullisella tasolla. Akuuttia hätää ei siis ole, mutta asia vaatii ehdottomasti tarkkaa seurantaa ja herkkää reagointia. Mahdolliset muut toimenpiteet ovat sosiaali- ja terveysministeriössä pohdinnassa ja valmistelussa, Koivurinne toteaa.

Pitkän aikavälin kehityksellä suurempi merkitys

Vaikka koronaviruksen aiheuttamat myllerrykset osakemarkkinoilla vaikuttavat eläkevaroihin nyt merkittävästikin, työeläkkeiden rahoituksen kannalta enemmän merkitystä on pitkän aikavälin kehityksellä.

- Eläkevastuut eli tulevaisuudessa maksettavat työeläkkeet ulottuvat vuosikymmenten päähän. Sijoitustoiminta ei yksin vaikuta työeläkkeiden rahoitukseen, vaan valtaosa rahoituksesta muodostuu vuosittain kerättävistä työeläkemaksuista. Pidemmällä tähtäimellä kokonaisuuteen vaikuttavat pääasiassa työllisyyden ja väestön kehitys, Koivurinne muistuttaa.

Työeläkevakuuttajien sijoitustuotot ovat pidemmällä aikavälillä olleet vakaat. Koko tilastoidulla ajanjaksolla eli vuodesta 1997 alkaen keskimääräinen vuosituotto on ollut reaalisesti 4,3 prosenttia.

- Koronaviruksen lopullista vaikutusta työeläkevaroihin ja sijoitustuottoihin voidaan arvioida tulevina vuosina. Esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisi aiheutti ennennäkemättömän laskun osakemarkkinoilla, mutta sen jälkeen nousu oli myös erittäin vahva. Nähtäväksi jää, miten koronaviruksen kanssa tulee käymään, Koivurinne toteaa.

Lisätietoja:

Teemasivumme: Koronavirusepidemian vaikutukset työeläkejärjestelmälle

Uutiskirjeartikkelimme 26.3.2020: Työeläkkeet maksetaan normaalisti poikkeusoloista huolimatta

Uutisemme 17.3.2020: Yksityisalojen työeläkevakuuttajien vahva vakavaraisuus puskuroi koronaviruksen vaikutuksia