Maahanmuuttajien työllistyminen vahvistaa eläkejärjestelmää

25.10.2018

Työperäistä maahanmuuttoa ja syntyvyyttä tarvitaan työikäisen väestön kasvuun. Työperäinen maahanmuutto on nopea keino vaikuttaa asiaan. Syntyvyyden nosto on hankalampaa ja sen vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. Työeläkejärjestelmä hyötyy molemmista, kun maksupaineet alenevat.

Syntyvyys on laskenut Suomessa jyrkästi viime vuosina ja trendi näyttää jatkuvan tänäkin vuonna. Kyse ei ole taloussuhdanteista vaan taustalla on syvempiä kulttuurisia syitä.

Suomen väestö kasvaa tällä hetkellä nettomaahanmuuton avulla, kun kuolleiden määrä on parin viime vuoden ajan ylittänyt syntyneiden määrän. Lisäksi työmarkkinoille tulevat nuoret ikäluokat ovat pitkään huomattavasti pienempiä kuin sieltä eläköityvät.

- Maahanmuuttajien työllistyminen, työuran pituus ja ansioiden määrä vaikuttavat työeläkejärjestelmän talouteen. Näillä seikoilla on merkitystä myös koko julkiseen talouteen. Nettotulonsiirrot ja sen taustalla työllisyys ratkaisevat maahanmuuton taloudellisen hyödyn, toteaa eritysasiantuntijamme Janne Pelkonen.

Eläketurvakeskuksen eläkejärjestelmän rahoitusta koskevissa pitkän aikavälin PTS-laskelmissa (2016) arvioidaan, että Suomeen tulisi vuosittain noin 17 000 maahanmuuttajaa. Nettomaahanmuutto onkin ollut Tilastokeskuksen mukaan 2010-luvulla 12 000–18 000 henkeä vuosittain.

PTS-laskelmissa tarkastellaan, miten maahanmuuttajien määrän kasvaminen tai pienentyminen vaikuttaisi työeläkkeiden rahoitukseen. Pitkällä aikavälillä korkea maahanmuutto kasvattaa eläkemenoja. Työllisten määrän kasvaessa palkkasumma ja bruttokansantuote kasvavat kuitenkin eläkemenoja nopeammin.

Kun eläkemenot suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, menot ovat korkean maahanmuuton vaihtoehdossa pienemmät. Maahanmuutto siis alentaa kokonaiseläkemenon BKT-osuutta. Vaikutus on päinvastainen kun maahanmuuttajia on vähemmän.

Työperäiset maahanmuuttajat työllistyvät hyvin

Suurin osa maahanmuuttajista on nuorehkoja työikäisiä ja lapsia. Julkisia investointeja tarvitaan heidän kotoutukseensa ja koulutukseensa, kuten palveluihin yleensäkin. Investoinnit ja hyödyt julkistalouden näkökulmasta ajoittuvat eri tavalla kuin kantaväestöllä.

Maahanmuuttajien ryhmä ei ole yhtenäinen. Työperäiset maahanmuuttajat työllistyvät hyvin, ja Tilastokeskuksen tietojen mukaan heidän työllisyysasteensa on yli 80 %. Työllisyysaste ei ole 100 % tilastointiin liittyvien asioiden takia, ja yksilöiden tilanteet muuttuvat. Sen sijaan pakolaistaustaisilla ja EU-maiden ulkopuolelta saapuneilla on vaikeuksia työmarkkinoilla.

Laskentatavasta riippuen maahanmuuttajien työllisyys on Suomessa noin 10–15 prosenttiyksikköä pienempi ja työttömyysaste noin 2,5-kertainen verrattuna kantasuomalaisiin.

Maahanmuuttajamiehet työllistyvät paremmin kuin naiset ja töitä löytyy helpommin Uudellamaalla.

Yksi vaihtoehto työllistymiselle on yrittäminen. Etlan julkaisemassa tuoreessa raportissa todetaan, että ulkomaalaistaustaisten yrittäjien määrä on lisääntynyt 92 prosentilla vuosien 2006-2014 aikana. Yrittäjyys vaihtelee kansallisuuden ja kulttuurin mukaan.

Miten maahanmuuttajien työllistymistä voitaisiin parantaa?

Kun Suomea vertaillaan muihin Pohjoismaihin, maahanmuuttajat työllistyvät täällä huonommin kuin esimerkiksi Ruotsissa.

- Perheen ja työn yhdistämistä helpottavat Ruotsissa Suomea edullisempi päivähoito. Vanhempia kannustetaan töihin nopeammin tukijärjestelmän avulla. Nämä keinot vaikuttavat sekä maahanmuuttajiin että kantaväestöön, toteaa Pelkonen.

ETK:n Maahanmuuttajat työmarkkinoilla -tutkimuksen (2016) mukaan muun muassa koulutus, kielitaito, maassaoloaika, maahantuloikä vaikuttavat työllistymiseen ja työurien kehitykseen.

Erilaisten kotouttamishankkeiden avulla maahanmuuttajia pyritään saamaan aktiivisesti mukaan työelämään. Kotouttaminen hyödyttää maahanmuuttajia ja koko yhteiskuntaa.

Lisäksi maahanmuuttajien tarpeisiin kehitetään yrittäjyyden tukipalveluita. Yhteistyö eri toimijoiden välillä tuottaa myös hedelmiä. Pelkosen mukaan julkisen ja yksityisen puolen yhteistyöstä voitaisiin löytää keinoja parantaa rekrytointia.
Kansantaloudellisten vaikutusten ohella maahanmuuttajien työllistymisellä on sosiaalisia ulottuvuuksia.

- Työ tarjoaa sosiaalisen verkoston, onnistumisen kokemuksia ja tarpeellisuuden tunteen. Työllä on olennainen rooli siinä, että maahanmuuttajat pääsevät yhteiskunnan jäseniksi. Erityisesti työhön perustuva maahanmuutto on myönteinen asia työeläkkeiden rahoituksen näkökulmasta nykyisillä työllisyysasteillakin. Työperusteinen maahanmuutto on kuitenkin vähemmistössä esimerkiksi myönnetyissä oleskeluluvissa, sanoo Pelkonen.