Mihin eläkevaroja sijoitetaan seuraavaksi?

21.05.2019

Työeläkevarallisuuden sijoittaminen on entistä tärkeämpää eläkejärjestelmän kestävyydelle. Mihin työeläkevakuuttajat suuntaavat katseensa nyt? Mistä löytyvät uudet kehittyvät alat ja alueet, joihin sijoittamalla turvataan suomalaisten eläkkeet tulevaisuudessa? Otimme selvää ja löysimme trendejä, joihin sijoitustoiminnassa nyt varaudutaan.

Lyhyesti:

  • Sijoitukset infraan ja kiinteistöihin ovat yhä suositumpia.
  • Korkojen arvioidaan pysyvän matalana vielä useiden vuosien ajan.
  • Uusimmassa eläkeuudistuksessa yksityisalojen työeläkevakuuttajia kannustettiin sijoittamaan enemmän osakkeisiin korkosijoitusten sijaan.
  • Sijoitustoiminnan vastuullisuus korostuu edelleen tänä vuonna. Eläkesijoittajat haluavat vaikuttaa yritysten vastuullisuuskehitykseen.
  • Vastuullisuus vähentää sijoitusriskejä.
  • Yhdysvaltojen ja Aasian markkinoiden arvellaan kasvavan nopeammin kuin Euroopan.
  • Eläkesijoittamista ohjaavat lait. Eläkevarat tulee sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti.

- Infrahankkeet ja sijoitukset, joissa on mahdollisuus edistää kestävää kehitystä kiinnostavat tällä hetkellä eniten, sanoo Kevan sijoitusjohtaja Ari Huotari.

Pitkän noususuhdanteen jälkeen työeläkevakuuttajien sijoitusjohtajat varautuvat nyt useamman vuoden kestävään matalampien tuottojen aikaan. Suomalaisten työeläkevakuuttajien eläkevarat kasvoivat yli kymmenen vuotta. Viime vuoden lopulla sijoitusmarkkinoilla oli rajumpaa heilahtelua, mikä käänsi vuoden 2018 sijoitustuotot negatiivisiksi. Alkuvuodesta 2019 osakemarkkinat toipuivat kuopasta.

Sijoitusvarojen ja jakauman kehitys vuodesta 2004 lähtien

Kysyimme Huotarilta ja Varman sijoitusjohtajalta Reima Rytsölältä, mihin työeläkevakuuttajat suunnittelevat sijoittavansa seuraavaksi. Mistä löytyvät uudet kehittyvät alat ja alueet, joihin sijoittamalla turvataan suomalaisten eläkkeet tulevaisuudessa?

Lyhyt ja yksinkertaistettu vastaus on: meidän eläkerahojamme sijoitetaan nyt ilmastonmuutoksen torjuntaan, infrastruktuurihankkeisiin ja kiinteistöihin.

Vastaus on kuitenkin rankasti yksinkertaistettu. Eläkevaroja hajautetaan niin toimialoittain, alueittain kuin omaisuusluokittainkin. Tavoitteena on tuottavuus ja turvaavuus. Sijoitustoimintaa ohjataan myös lakisääteisesti. On mahdotonta nimetä yksittäisiä aloja tai alueita, jotka olisivat ylitse muiden. Trendejä kuitenkin löytyy. Tarkastellaan niitä lähemmin.

Sijoitusvaroilla on tärkeä rooli eläkkeiden rahoituksessa, vaikka suomalaisten työeläkkeet rahoitetaan pääosin suoraan työeläkemaksuista. Eläkerahastoista ja niiden sijoitusten tuotoista katetaan vuosittain noin kuudesosa maksussa olevista eläkkeistä ja osuus kasvaa tulevaisuudessa. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoitettu varallisuus on noin 200 miljardia euroa.

Yksityisten ja julkisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2018 (arvio)

Eläketurvakeskuksen tuoreen pitkän aikavälin laskelman mukaan eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat, mutta muun muassa matala syntyvyys heikentää rahoitusta tulevaisuudessa. Tämä korostaa jatkossa sijoitusvarallisuuden roolia työeläkejärjestelmän kestävyyden takaajana.

Trendi #1: Korot pysyvät matalina ja osakesijoittaminen lisääntyy

Työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaa ohjataan lakisääteisesti ja sijoitustoiminnassa tulee korostaa turvallisuutta. Siksi eläkevakuuttajien sijoitussalkut on koostettu yleensä seuraavalla klassisella tavalla. Salkuissa noudatetaan omaisuusluokkahajautusta, jossa osakkeisiin sijoitetaan karkeasti arvioituna 40 prosenttia, korkoihin 40 prosenttia ja muihin sijoitusmuotoihin 20 prosenttia salkun arvosta.

Keskuspankkien ohjauskorot ovat olleet alhaiset jo usean vuoden ajan. Tämän vuoksi työeläkevakuuttajien suosimien valtion joukkovelkakirjalainojen korot ovat olleet alhaiset jo vuosien ajan. Saksan 10-vuotisen lainan korko on esimerkiksi hiipinyt jo nollaan.

Korkojen odotetaan pysyvän matalana vielä pitkään. Tätä silmällä pitäen viimeisimmässä eläkeuudistuksessa vuonna 2017 yksityisalojen työeläkevakuuttajia kannustettiin lisäämään sijoituksiaan osakkeisiin.

Osakkeisiin sijoittaminen on riskipitoisempaa ja alttiimpaa taloussuhdanteen vaihteluille, mutta osakkeet ovat myös pitkällä aikavälillä tuottaneet selkeästi paremmin.

Trendi #2: Suomessa katse kääntyy kohti infraa ja kiinteistöjä

Kuva: Reima Rytsölä
- Voi olla, että korot pysyvät euroalueella nollassa vielä 3-5 vuotta, Reima Rytölä arvioi.

Kaikkien työeläkevakuuttajien sijoitusvarallisuudesta noin neljännes kohdistuu Suomeen. Suomi on siis selkeästi ylipainotettu alue markkinakokoonsa nähden.

Suomen osuus sijoituskohteena pysyy jatkossakin korkeana. Suomen osuutta nostavat muun muassa infrastruktuuri- ja kiinteistösijoitukset.

- Infrasijoitukset ja kiinteistöt ovat eläkeyhtiölle korkosijoituksia korvaavia omaisuuslajeja. Niistä saadaan kuponkikoron tapaista tuottoa, Rytsölä sanoo.

Matala korkotaso on tehnyt kiinteistösijoituksista myös entistä kiinnostavampia.

- Voi olla, että korot pysyvät euroalueella nollassa vielä 3–5 vuotta. Aiemmin pidin keskustakiinteistöjä kalliina, mutta nyt olen alkanut itsekin taipua ajattelemaan, että kiinteistöt eivät olekaan enää kalliita, koska korot ovat ja nähtävästi pysyvät pitkään näin alhaalla, Rytsölä sanoo.

Kiinteistösijoitukset kohdistuvat usein kotimarkkinaan, joka tunnetaan hyvin, mutta työeläkevakuuttajat panostavat tällä hetkellä myös muihin Pohjoismaihin.

- Meillä avautuu piakkoin hotelli Tanskassa, Huotari sanoo.

Todennäköisesti eläkevakuuttajien infrastruktuurisijoitukset kasvavat myös edelleen sekä Suomessa että kansainvälisesti lähivuosien aikana.

Infrastruktuuriin sijoituskohteena sisältyy monia sijoittajalle mielenkiintoisia ominaisuuksia. Saatavat kassavirrat ovat tasaisia, hyvin ennustettavia, kasvavia ja niissä on usein inflaatiosuoja eli ne on sidottu esimerkiksi kuluttajahintojen kehitykseen.

Varainhoitoyhtiö Taalerin johtaja Ilkka Väkeväinen arvioi blogikirjoituksessaan konsulttiyhtiö McKinseyn tutkimuksen pohjalta, että infrastruktuuri-investointien vaje maailmanlaajuisesti on noin 350 miljardia dollaria per vuosi, joka on yli kymmeneksen tarvittavia investointeja pienempi määrä. Jos otetaan huomioon se, että olemassa olevaa infrastruktuuria pitää päivittää paremmin kestävää kehitystä tukevaksi, on vaje jo noin kolminkertainen tuohonkin isoon lukuun verrattuna.

Vajetta on Suomessakin, ja Kevan Huotarin mielestä valtio voisi ottaa työeläkevakuuttajia mukaan rahoittamaan uusia infrastruktuurihankkeita Suomessa.

- Kaikkea ei tarvitse tehdä budjettirahoituksella. Yksityinen sijoittaja voi tuoda infrastruktuurihankkeisiin tarvittavaa nopeutta ja joustoa, Huotari sanoo.

Trendi #3: Vastuullisuus vähentää riskejä

Kuva: Ari Huotari
- On tärkeää, että pystymme sijoituksillamme vaikuttamaan, että jokin ala tai yritys vähentää hiilijalanjälkeään, Ari Huotari toteaa.

Työeläkeyhtiö llmarinen kirjoittaa tuoreessa vuosiraportissaan: “Yhtiö on asettanut tavoitteeksi kasvattaa kestävän kehityksen ratkaisuihin liittyvien sijoitusten osuutta suorien listattujen osakesijoitusten vuosiliikevaihdosta 12 prosenttiin. Esimerkiksi ilmastonmuutos avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Kysyntä energiatehokkuutta ja puhtaan teknologian ratkaisuja edistäville innovaatioille kasvaa jatkuvasti.”

Vastuullinen sijoittaminen on ollut jo jonkin aikaa sijoitusalan nouseva trendi. Suurimmat työeläkevakuuttajat ja osa pienemmistä ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI–Principles for Responsible Investment) ja sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti vähentämään omien sijoitussalkkujensa hiilidioksidipäästövaikutuksia siten, että ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen.

Institutionaaliset sijoittajat näkevät, että vastuullisuuden huomioiminen sijoitustoiminnassa on paitsi oikein, niin myös järkevää riskienhallintaa. Vastuullisesti toimivat yritykset eivät tuota ikäviä yllätyksiä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi ympäristöpäästöihin tai työoloihin liittyvät väärinkäytökset. Vastuulliset yritykset ovat myös hyvin varautuneita lainsäädännön kiristyksiin, kuten uusiin päästörajoituksiin, työvoimaan liittyviin sosiaalisiin vastuisiin tai kiristyviin verodirektiiveihin.

Institutionaaliset sijoittajat voisivat tietysti halutessaan muokata sijoitussalkkunsa ympäristövaikutukset minimiin myymällä päästöintensiivisiä osakkeita pois ja ostamalla muita tilalle. Näin vastuullinen sijoittaja ei kuitenkaan toimi, eikä se olisi järkevää pitkän aikavälin tuottojen kannalta.

- Tämä olisi liian yksinkertaista. Tärkeämpää on, että pystymme sijoituksillamme vaikuttamaan, että jokin ala tai yritys vähentää hiilijalanjälkeään, Kevan sijoitusjohtaja Ari Huotari sanoo.

Työeläkevakuuttajat ovat valinneet aktiivisen vaikuttajan roolin. Sijoittajat tapaavat yritysjohtoa ja vaikuttavat omien yhteistyökumppaniverkostojensa kautta globaalisti siihen, että yritykset kehittävät toimintatapojaan vastuulliseen suuntaan. Sijoituskohteiden seurantaan on luotu viime vuosina useita raportointityökaluja.

Varma kertoi uusimmassa yritysvastuuraportissaan, että yhtiö raportoi nyt ensimmäisen kerran ilmastoriskeistä TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) mukaan ja kannustaa sijoituskohteitaan tekemään samoin. Kyseessä on kansainvälinen raportointisuositus, jossa ohjeistetaan yrityksiä raportoimaan yhdenmukaisesti ilmastonmuutoksen taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista.

Trendi #4: Sijoitukset ympäristöteknologiaan nousussa

- Itse uskon, että ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 1,5 asteeseen vain teknologian avulla, Varman sijoitusjohtaja Reima Rytsöläsanoo.

- llmastonmuutoksen ehkäisemisessä sijoittajilla on paljon valtaa ja vaikutusmahdolisuuksia. Välillä kuulee sanottavat, että on ihan sama, mitä me täällä Suomessa teemme, kun Intia polttaa kuitenkin hiiltä. Itse näen, että jos me kuljemme eturivissä ja kehitämme teknologiaa, sillä teknologialla on merkitystä myös taloudellisesti, Rytsölä jatkaa.

Tämän vuoksi ympäristöteknologiaa kehittävät ja hyödyntävät yritykset ovat kiinnostavia sijoituskohteita. Ympäristöteknologian kehittäminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Sitran laatiman raportin mukaan ympäristöteknologian saralla kansainvälisesti nopeimmin kasvavat liiketoiminta-alueet liittyvät jätteiden käsittelyyn ja materiaalien uudelleen käyttämiseen, eli kiertotalouteen.

"Älykkäät jäte- ja vesijärjestelmät, älykkäät pakkaukset ja älykkäät tuotantojärjestelmät muodostavat yhdessä yli 670 miljardin euron vuosittaisen markkinan vuoteen 2050 mennessä”, kirjoittaa Sitran johtava asiantuntija Jaana PelkonenBenefits of Carbon Neutrality in a Rapidly Changing Business Environment -raportin julkaisun yhteydessä.

Rytsölä nostaa esille myös energia-alan, joka kehittää uusia energiatehokkaita ratkaisuja ja pyrkii siten vähentämään maailman riippuvuutta fossiilisista energialähteistä.

- Esimerkiksi Neste on luonut hyvää markkina-arvoa kehittämällä uusia biopolttoaineita, Rytsölä sanoo.

YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet ohjeistavat, että sijoittajien pitäisi välttää sijoittamasta yrityksiin, joiden tuloista yli 30 prosenttia tulee kivihiilen polttamisesta. Energiasektorilla sijoittajia kiinnostavat Nesteen kaltaiset innovatiiviset energiayritykset.

Trendi #5: Odotukset Euroopan osalta heikompia kuin USA:ssa ja Aasiassa, Afrikka odottaa edelleen vuoroaan

- On vaikeaa olla optimistinen Euroopan suhteen. Olen luottavaisempi Yhdysvaltojen ja Aasian talouskehitykseen, Rytsölä sanoo.

Karkeasti katsottuna työeläkevakuuttajien sijoitukset jakautuvat maantieteellisesti nelikenttään; Suomi, EU, Pohjois-Amerikka ja Aasia.

Aasiassa Kiina on alueen talousveturi, mutta sijoittajia kiinnostavat muutkin Aasian maat kuin Kiina. Kiinan markkinoita varjostaa uhka kauppasodasta Yhdysvaltojen kanssa.

Monen ekonomistin mielestä kauppasodan negatiiviset vaikutukset kohdistuvat enemmän Kiinaan kuin Yhdysvaltoihin.

- Meillä on ollut korkeampi kehittyvien alueiden paino ja sijoitustoimintaa on pyritty kehittämään kehittyvien markkinoiden suuntaan. Kiinan ja Intian osuus tulee edelleen kasvamaan maailmantaloudessa. Kiinan kasvuluvut ovat olleet huikeita, joten on vääjäämätöntä, että jossain vaiheessa kasvu hiipuu, mutta Kiina on jatkossakin merkittävä osa maailman talouskasvua, Huotari sanoo.

Yhdysvallat pysyy aina kiinnostavana sijoituskohteena institutionaalisille sijoittajille huolimatta politiikan käänteistä. Yhdysvalloissa on maailman kehittyneimmät sijoitusmarkkinat.

Yhdysvaltalaisten osakkeiden osuus maailman osakkeiden markkina-arvosta on 51 prosenttia, eurooppalaisten 18 ja kehittyvien markkinoiden 13.

Euroopan markkinoita varjostavat Brexit ja väestön ikääntyminen. Eurooppa ei ole myöskään pystynyt samanlaiseen teknologiseen tuottavuus- ja innovaatioloikkaan kuin Yhdysvallat ja Kiina muun muassa tekoälykehityksen osalta, mikä luo varjoa eurooppalaisyritysten osakkeiden arvostukselle.

Entä Afrikka? Monet odottavat, että kun Aasian kasvu hidastuu, seuraava kasvupyrähdys tulee Afrikasta.

Afrikkaa tarkkaillaan, sillä Kiina on investoinut merkittävästi monien afrikkalaisten valtioiden infrastruktuuriin, mikä luo hyvää pohjaa tulevalle talouskehitykselle. Afrikkaan sijoittamisen ongelmana on kuitenkin yhä kiristyvät vaatimuksen sijoitusten vastuullisuuden raportoinnista eivätkä alueen markkinat ole vielä tarpeeksi kehittyneitä institutionaalisille sijoittajille.

- Afrikka ei ole meille iso sijoituskohde. Totta kai demografinen kehitys alueella tukee talouskasvua ja siten perusteluita sijoituksille, mutta vastuullisen sijoittajan näkökulmasta Afrikassa on haasteita, minkä vuoksi sinne on vaikea sijoittaa, Rytsölä sanoo.

*** *** *** *** *** *** *** ***

Fakta: Lainsäädäntö ja suositukset ohjaavat työeläkesijoittamista

Työeläkevarat on lain mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Velvoite ilmaistaan erilaisia eläkevakuuttajia koskevissa laeissa hieman toisistaan poikkeavasti, mutta pääsääntö on sama kaikilla.

Lainsäädännön lisäksi työeläkevakuuttajien toimintaa ohjaavat alan yhteiset sekä kunkin toimijan omat toimintaa ohjaavat suositukset ja periaatteet. Yhteisenä ohjeena alalla on ohje rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumisesta.

Myös yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuutta koskevat säännökset sääntelevät sijoitustoiminnan reunaehtoja.

Kukin työeläkevakuuttaja määrittelee itsenäisesti oman sijoitus- ja omistajapolitiikkansa. Kaikilla työeläkevakuuttajilla on myös omat menettelynsä ja periaatteensa sijoitusten vastuullisuuden arviointiin ja tarkasteluun.

Finanssitoimijoiden sääntely on tiukentunut huomattavasti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

*** *** *** *** *** *** *** ***

Teksti: Outi Toivanen-Visti / MustRead