Mikä auttaisi pienituloisia eläkeläisiä?

28.02.2017

Työeläkeindeksiä koskeva kansalaisaloite on parhaillaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Sen tiimoilta päättäjä- ja kansalaiskeskusteluihin on noussut erilaisia ehdotuksia eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi. Johtava ekonomistimme Reijo Vanne analysoi, miten pienituloisten eläkeläisten asemaa voitaisiin parantaa tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.

Reijo Vanne
"Takuu- ja kansaneläkkeiden korotukset osuvat juuri pientä eläkettä ja myös pientä työeläkettä saaviin. Niiden korottaminen olisi tehokasta pienituloisten eläkeläisten aseman parantamista", Reijo Vanne toteaa.

Esitys 1: Yleiset työeläkkeiden korotukset

Pienituloisia eläkeläisiä on Tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen (2015) mukaan Suomessa noin 180 000. Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan pienituloisten osuus oli suuri yksin asuvien eläkeläisten sekä alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten keskuudessa.

Pieni eläke on vain osatekijä eläkeläisten toimeentulo-ongelmissa. Suuret terveysmenot ja asumiskustannukset ovat merkittävässä roolissa.

– Yleinen prosenttikorotus kaikkiin työeläkkeisiin korjaisi pienituloisten ja toimeentulo-ongelmaisten tilannetta vain vähän. Pienituloisilla osa eläkkeestä on Kelan eläkettä, johon korotuksella ei olisi vaikutusta, Vanne kertoo.

Esimerkiksi 1 000 euron kokonaiseläkkeestä vain kaksi kolmasosaa on työeläkettä. Pieni työeläkkeen prosenttikorotus ei riitä, jos suuret asumis- ja terveysmenot ovat toimeentulovaikeuksien keskeinen lähde.

Lisäksi prosenttikorotus kaikkiin työeläkkeisiin valuisi suurelta osin hukkaan alkuperäisen tarkoituksen näkökulmasta.

– Iso osa korotukseen käytettävästä rahasta annettaisiin muille kuin toimeentulo-ongelmista kärsiville, Vanne toteaa.

Esitys 2: Eläkekatto ja indeksitarkistusten uudistaminen

Kalliit ja huonosti toimeentulo-ongelmia korjaavat esitykset ovat nostaneet esiin uusia esityksiä. Ne perustuvat siihen, että sama työeläkemeno jaetaan uudella tavalla eläkeläisten kesken: pienten eläkkeiden saajat saavat enemmän ja suurten eläkkeiden saajat vähemmän. Aika ajoin lakisääteisiin eläkkeisiin on esitetty eläkekattoa. Eläkekaton sukua on esitys siitä, että vuotuisia työeläkkeiden indeksitarkistuksia kohdistettaisiin kustannusneutraalisti pientä työeläkettä saaville nykyistä enemmän ja suuria eläkkeitä saaville vähemmän.

Esitykset kaatuvat kuitenkin yhteen keskeiseen ristiriitaan: Suomessa on vähän todella suuria eläkkeitä.

– Leikkaukset jouduttaisiin kohdistamaan jo aika pieniinkin eläkkeisiin, jotta vielä pienempiin eläkkeisiin saataisiin korotukset, jotka ratkaisisivat esimerkiksi suurten asumiskustannusten ja terveysmenojen kanssa kamppailevien eläkeläisten ongelmat, Vanne kertoo.

Toisin sanoen muutoksen maksajia olisivat aivan tavallisen kokoisia eläkkeitä saavat. Puhtaasti saamapuolelle pääsisi joko hyvin pieni joukko tai sitten korotukset jäisivät hyvin pieniksi. Lisäksi esimerkiksi eläkekatto johtaisi siihen, että eläkkeiden rahoituspohja kapenisi. ”Jaettavaa” olisi entistä vähemmän.

Työeläkkeen kertymisen säännöt ja ennakoitavuus luottamuksen perusta

Ehdotetun kaltaiset tulontasaamisesitykset vaarantaisivat helposti eläketurvan ennakoitavuuden, joka on yksi Suomen työeläkejärjestelmän merkittävistä vahvuuksista.

– Lähellä eläkeikää ja eläkkeellä olevat ihmiset tietävät tulevan vuosien eläkkeensä määrän melko tarkkaan etukäteen. Ihmiset luottavat siihen, että eläkettä kertyy kaikille samojen yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti, Vanne kuvaa.

– Työeläkejärjestelmän jatkuvuuden ja luottamuksen kannalta olisi huono asia, jos ennakoitavuutta heikennetään.

Eläketurvan periaatteista on sovittu vuosikymmeniä sitten. Työeläkettä kertyy uran aikaisten ansioiden mukaan ja sillä on perustuslain takaama omaisuudensuoja.

– Onko eläketurvan kannalta hyvää kehitystä, jos tasaamisesitykset edellyttäisivät työeläkkeen omaisuudensuojan purkamista? Vanne kysyy.

Esitys 3: Kelan eläkkeiden tasokorotukset

Vaikka kansaneläkkeeseen on tehty useita tasokorotuksia 2000-luvulla ja takuueläke tuli voimaan vuonna 2011, Kelan eläkkeiden osuus bruttokansantuotteesta on laskenut ja laskee edelleen.

– Takuu- ja kansaneläkkeiden korotukset osuvat juuri pientä eläkettä ja myös pientä työeläkettä saaviin. Niiden korottaminen olisi tehokasta pienituloisten eläkeläisten aseman parantamista, Vanne toteaa.

Pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa voidaan parantaa myös muilla täsmäkeinoilla. Toimivat ja kohtuuhintaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävässä roolissa. Myös muut palvelut ja palvelumaksut ja esimerkiksi lääkekorvaukset ovat pienituloisten eläkeläisten kannalta tärkeitä. Käytettävissä olevin tuloihin voidaan vaikuttaa myös verotuksella. Asumistuki taas kohdentuu suurista asumiskustannuksista kärsiviin.

Pienituloisuus ja Kelan eläkkeet pähkinänkuoressa

  • Pienituloisiksi lasketaan ne, joiden tulot jäävät alle 60 prosentin koko väestön mediaanitulosta. Yhden hengen kotitaloudessa käytettävissä olevat tulojen pienituloisuusraja oli 1 185 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Kahden hengen kotitaloudessa raja oli noin 790 euroa kuukaudessa henkeä kohti.
  • Kansaneläke pienenee sen mukaan mitä enemmän henkilö saa työeläkettä. Täysi kansaneläke vuonna 2017 on noin 560–630 euroa kuussa riippuen siitä, asuuko yksin vai parisuhteessa. Työeläkkeen ylittäessä noin 1300 euroa yksinasuvalla tai 1160 euroa parisuhteessa olevalla, ei kansaneläkettä enää jää maksettavaksi.
  • Takuueläke turvaa noin 760 euron vähimmäiseläkkeen (vuoden 2017 taso), jos kansaneläkkeen ja työeläkkeen summa jää liian pieneksi.

Lue lisää Kysymyksiä ja vastauksia eläkekatosta

Aiheesta lisää myös uutisessamme Työeläkeindeksin muutos tehoton ja kallis lääke eläkeläisköyhyyden vähentämiseen