Miksi ihmiset tippuvat pois työelämästä - ja miten heidät saataisiin pysymään töissä?

28.08.2019

Työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutui viime vuonna ennätysmäärä ihmisiä. Suomalaiset eivät selviä töissä muun muassa heikentyneen mielenterveyden vuoksi. Pitkäaikainen seurantatutkimus osoitti, että hyvä työkyky keski-iässä ennakoi myös pidempiä elinvuosia. Mitä työnantajat ja yhteiskunta voisivat tehdä, jotta ihmiset jaksaisivat pidempään työelämässä? Paljonkin, mutta vastaukset eivät ole helppoja.

kuvituskuva

Lyhyesti koottuna:

  • Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ihmisten määrä lisääntyi viime vuonna.
  • Työkyvyttömyyden vähentäminen olisi nopein keino kohentaa eläkejärjestelmän kestävyyttä.
  • Digitalisaatio ja työn jatkuva muuttuminen kuormittaa työntekijöitä.
  • Työhyvinvointia voidaan parantaa panostamalla johtamiseen ja kollektiivisuuteen.
  • Työssäkäyvät voivat kaikilla mittareilla paremmin kuin työelämän ulkopuolella olevat.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ihmisten määrä kääntyi yllättävään kasvuun viime vuonna. Tätä ennen luvut olivat laskeneet tasaisesti lähes kymmenen vuotta.

Yleisimpiä työkyvyttömyyden syitä ovat: naisilla ja nuorilla mielenterveysongelmat ja miehillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Näiden ryhmien sisällä onkin sitten laaja kirjo erilaisia ja vaihtelevista taustoista aiheutuneita ongelmia, joihin puuttuminen yksinkertaisin keinoin on vaikeaa, mutta ei täysin mahdotonta.

Katsotaan tarkemmin, mitä tuoreimmat tutkimukset osoittavat ja asiantuntijat arvioivat tilanteesta.

Työkyvyttömyyden vähentäminen tukisi eläkejärjestelmää

Eläketurvakeskuksen arvion mukaan työkyvyttömyyseläkkeet ovat suurin yksittäinen tekijä, johon vaikuttamalla olisi mahdollista pidentää työuria ja nostaa suomalaisen keskimääräistä eläkeikää. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä on vain 52 vuotta, mikä pudottaa kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-iän 60,5 vuoteen.

Työkyvyttömyys on melkoinen yhteiskunnallinen haaste, vaikka se on ennen kaikkea yksilön kannalta tragedia.

Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset työeläkejärjestelmälle olivat noin 1,8 miljardia euroa vuonna 2018. Kun tähän lisätään Kelan maksamat työkyvyttömyyseläkkeet, summa nousee yhteensä lähes 2,5 miljardiin euroon.

Nämä ovat kaikki kuitenkin laskennallisia lukuja. Ongelma on, että työikäinen väestö vähenee Suomessa kahdella tavalla: vauvoja syntyy vähemmän, minkä vuoksi väki vanhenee, ja tämän lisäksi työikäisistä liian moni ajautuu ennen aikojaan työkyvyttömiksi.

- Yksi vaikuttamisen paikka on työpaikka. Tärkeintä olisi kehittää erilaisia malleja ja käytäntöjä, joilla voidaan saada esimerkiksi osatyökykyisiä paremmin integroitumaan työelämään. Uusimman tutkimuksen mukaan työpaikkatason tekijät voivat vaikuttaa erityisesti osa-aikaeläkkeisiin, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen.

Väänänen on tutkinut työelämän muutoksia useissa eri tutkimusryhmissä parinkymmenen vuoden ajan.

Masentunut Suomi

Suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen on masennus. Viime vuonna masennuksen perusteella jäi 3 500 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyshäiriöt ja masennus korostuivat erityisesti yli 45-vuotiailla naisilla ja nuorilla.

Väänäsen mukaan tarvitaan aika paljon lisää tutkimusta siitä, millä tavoin työpaikka voisi parhaiten edistää työntekijän mielenterveyttä ja millaisia voisivat olla yleisesti toimivat ennaltaehkäisevät keinot. Lukuisissa viime vuosien työhyvinvointia mittaavissa tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että työn nopea muuttuminen ja digitalisoitumiskehitys on tuonut stressiä työntekijöille. Monen ikääntyvän työntekijän osaaminen vanhenee nopeasti ja uuden oppiminen on työlästä. Tähän auttaa työnantajien tarjoama koulutus ja muu osaamisen kehittäminen, jota tuetaan tarvittaessa kansallisin tukimekanismein.

- Työelämän vaatimukset ovat sikäli koventuneet, että työt ovat nykyisin rajattomia digitaalisuuden ansiosta. Lisäksi sosiaalinen media luo osin kohtuuttomia vaatimuksia erityisesti nuorille. Jatkuva vertailu on kuluttavaa, Väänänen sanoo.

Naisten osalta korostuu myös se, että he ovat erilaisissa ammateissa. Palveluammateissa, kuten hoitoalalla ja asiakaspalvelutyössä, työ on emotionaalisesti kuluttavaa.

Nuoret tarvitsevat psykoterapiaa ja työnohjausta yhdessä

Nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015.

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa selvitti väitöstutkimuksessaan mielenterveyden häiriöiden vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten aikuisten taustaa, hoitoa ja työhön palaamista. Seuranta kesti viisi vuotta.

Tutkimuksen mukaan vain puolet nuorista aikuisista oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen jäämistään työkyvyttömyyseläkkeelle. Vain viidesosa palaa pysyvästi työmarkkinoille.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että tehokkain tapa kuntouttaa nuoret työkyvyttömistä takaisin työ- ja opiskeluelämään oli tarjota sekä psykoterapiaa että työhön ohjaavaa kuntoutusta.

Nopeimmin työllistyivät ne, joille oli tehty psykoterapiasuunnitelma tai suunnitelma työhön paluuta tukevasta kurssista tai valmennuksesta.

Miksi naiset masentuvat?

Kaksi kolmasosaa masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevista on naisia, ja suurin osa heistä keski-ikäisiä naisia. Masennuksen vuoksi myönnettyjä sairauslomia on naisilla kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Miksi naiset sairastuvat miehiä useammin masennukseen?

Tutkija Sanna Rikala selvitti Tampereen yliopistolle tehdyssä väitöskirjassaan: “Työssä uupuvat naiset ja masennus”, naisten työperäistä masennusta.

Rikalan johtopäätös on, että naiset kantavat vielä nykypäivänäkin yhteiskunnassamme raskaampaa velvollisuuksien taakkaa kuin miehet ja siksi he ovat työperäisen masennuksen esiintymistilastossa paljon miehiä korkeammalla.

Työssään uupuvat yhtä lailla niin miehet kuin naisetkin, mutta naisten sosiaaliset olosuhteet sekä palkka- ja kotitöiden yhdistämisen haasteet aiheuttavat pahempaa oireilua ja loppuun palamista. Masennus ei ole Rikalan näkemyksen mukaan vain lääketieteellinen määritelmä, vaan paljon laajempi yhteiskunnallinen kysymys.

Tämän ohella on hyvä tiedostaa, että vaikka naiset sairastavat enemmän masennusta, miehet tekevät enemmän itsemurhia. Miesten masennus ei välttämättä näy samalla tavalla masennustilastoissa, jos miehet eivät ole osanneet hakeutua hoitoon.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet miehinen ongelma

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat tyypillisesti iäkkäämpien, yli 55-vuotiaiden miesten syy hakeutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Tyypillisimmät ongelmat liittyivät selkä- ja nivelsairauksiin. Nämä ovat myös tyypillisimpiä syitä sairauspoissaoloihin.

Liikuntaelimistön sairauksiin liittyvät työkyvyttömyyseläkkeet ovat työntekijäammateissa selvästi tavallisempia kuin asiantuntija-ammateissa.

Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet aiheuttavat Suomen Tule-liiton mukaan yhteiskunnalle vuosittain jopa 3–4 miljardin euron menetykset, kun välilliset kustannukset lasketaan mukaan. Ne ovat suurin työpoissaolojen aiheuttaja ja toiseksi suurin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Kaiken kaikkiaan tuki- ja liikuntaelin sairaudet aiheuttavat lähes 40 prosenttia osatyökyvyttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisistä.

Ergonomiaan ja työjärjestelyihin liittyvät toimenpiteet ovat avainasemassa, kun työpaikoilla ehkäistään tuki- ja liikuntaelinvaivoja.

Työterveyslaitos korostaa asiantuntijalausunnoissaan, että siitä huolimatta, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien on todettu alentavan tuottavuutta, mahdollisuus jatkaa työssä on työntekijän, työyhteisön ja työnantajan kannalta aina sairauspoissaoloa parempi ratkaisu, mikäli sairauden luonne ja hoito eivät ehdottomasti edellytä lepoa.

Auttaisivatko panostukset työhyvinvointiin?

Muutama vuosi sitten työelämätutkijat kiistelivät julkisesti siitä, miten työhyvinvointi vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

Kaikki lähti liikkeelle tästä sosiaali- ja terveysministeriön selvityksestä, jonka mukaan menetetyn työpanoksen teoreettinen kokonaiskustannus kansantaloudelle on 24 miljardia euroa. Summaan lasketaan mukaan sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työikäisen väestön terveydenhoidosta aiheutuvat kustannukset.

Voidaan ajatella, että kyseessä on se kustannuserä, johon työhyvinvoinnin edistämisellä voidaan vaikuttaa.

Tosin professori Petri Böckerman on varauksellinen lukujen suhteen. Böckermanin mukaan tutkimukset osoittavat, että hyvällä johtamisella ja työntekijän autonomian lisäämisellä on positiivista vaikutusta työtyytyväisyyteen.

- Mutta liian usein tehdään turhan nopeita johtopäätöksiä työolojen parantamisen merkittävyydestä kansantalouden kannalta. Ongelma on siinä, että työhyvinvointiin liittyvät tutkimukset on tehty pääosin kyselytutkimuksina, jolloin meillä on tosi vähän kunnollisia objektiivisia mittareita työhyvinvoinnin vaikutuksista työkyvyttömyyteen, Böckerman sanoo.

Böckerman on Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija. Hän on tutkinut työttömyyden ja terveyden välisiä yhteyksiä.

- Tietysti työhyvinvointi on muutakin kuin vain tuottavuutta ja taloutta. Ihmisen onnellisuus ja elämänilo ovat arvoja sinänsä, Böckerman sanoo.

Väänäsen mukaan viime aikoina on tullut paljon tarkennettua tietoa siitä, että pelkkä työntekijän autonomiankaan eli itsenäisyyden lisääminen työtehtäviin liittyen ei ole riittävä työhyvinvointia lisäävä tekijä.

- Työntekijöitä rassaavat pikemminkin tiukat deadlinet. Työ itsessään saattaa olla itsenäistä, mutta työtehtävät saattavat olla liian sidoksissa asioihin, joihin työntekijällä ei ole kontrollia. Tällaisia työpaineita voidaan lievittää rakentamalla parempia kollektiivisia ajanhallintarakenteita ja paremmalla töiden organisoinnilla, Väänänen sanoo.

Työtä tekevät ovat terveempiä

Vaikka monilla on vaikeaa töissä, niin työtä tekevät ovat kuitenkin terveempiä kuin työttömät ja heillä on jopa pidempi eliniän odote.

Vuonna 1980 alkoi Flame-tutkimus, jossa seurattiin yli 6000:tta kunta-alalla työskentelevää henkilöä. Tutkittavat olivat tuolloin keski-iässä, ja tutkimus on jatkunut tähän päivään asti.

Seurantatutkimuksessa kävi ilmi, että myös työkyvyttömyyttä voi ennustaa keski-iän voinnin mukaan. Heillä, joilla oli keski-iässä huono työkyky, melkein 70 prosenttia oli 11 vuoden kuluttua työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuollut.

He, jotka kokivat työkykynsä hyväksi, jaksoivat töissä pidempään ja myös elivät pidempään. Heistä vain 5–10 prosenttia oli 11 vuoden jälkeen poissa töistä.

Sekä fyysisen työn rasitus että henkinen kuormitus vaikuttavat toimintakykyä alentavasti pitkälle eläkevuosiin. Jos ihmisen työkyky on keski-iässä hyvä, on suuri todennäköisyys, että hänen toimintakykynsä on hyvä jopa kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Työkyky ennustaa jopa kuolleisuutta.

Suomi vs. muut maat

Ollaanko Suomessa jollain tavoin työkyvyttömämpiä kuin muissa maissa?

- Kyllä useissa länsimaissa on samoja trendejä näissä kysymyksissä. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet muuallakin eikä Suomi ole näissä kysymyksissä erityinen, Väänänen sanoo.

Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus oli suuressa osassa Euroopan maita 6–7 prosentin tuntumassa. Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus on Suomessa aika tarkalleen eurooppalaista keskitasoa.

Lue myös:

Yrityksillä ja yhteiskunnalla on keinoja ottaa osatyökykyiset paremmin mukaan yhteiskuntaan

*** *** *** *** *** *** *** ***

Teksti: Outi Toivanen-Visti / MustRead