Millaisena näyttäytyy työelämä ja eläkeaika nuorten silmin?

28.02.2018

Nuoret näkevät eläkeajan pääosin positiivisena ja täynnä mahdollisuuksia. Eläkkeellä he aikovat viettää sosiaalista ja aktiivista elämää, johon kuuluvat matkustelu ja jopa muutto etelän aurinkoon. Nuoret kuvailivat odotuksiaan mielikuvilla iloisesta puuhailijamummosta, reissaavasta isoäidistä ja golfia harrastavasta ukista. Nuorten ajatuksia kyseltiin 100 ajatusta työstä ja työeläkkeestä -hankkeen yhteydessä, jonka toteutimme yhteistyössä Eläketurvakeskuksen ja Nuorten Akatemian kanssa viime vuonna.

Kuva: Nuoret

Esimerkkinä omat isovanhemmat?

Nuorten näkemykset eläkeajastaan muistuttavat suuresti nykypäivän eläkeläisten arkea.

- Näyttää siltä, että sillä on vaikutusta, millaisia eläkeläisiä nuoret tuntevat omasta lähipiiristään, pohtii yhteiskuntasuhteiden päällikkömme Elina Laavi. Nuoret arvostavat eläkkeen mukanaan tuomaa vapaa-aikaa. Arjessa halutaan liikkua ja harrastaa käsitöitä, lukemista sekä kulttuuria. Tulevaisuuden eläkeläisinä osa näki arkeensa kuuluvan myös pelaamisen pelikoneilla ja elämisen omavaraistaloudessa.

Nuoret haluavat nauttia eläkepäivistään. Suurin osa nuorista arvioi elättävänsä itsensä eläkkeellä. Eläkkeen toivottiin kattavan arjen kulut niin, että siitä jäisi vielä käytettäväksi matkustamiseen. Nuoret haluaisivat toimeentulon riittävän myös muista huolehtimiseen, kuten avuksi omille lapsenlapsilleen ja hyväntekeväisyyteen.

Muutama prosentti puolestaan arveli olevansa työelämässä osa-aikatyössä tai toimivansa yrittäjänä eläkkeellä ollessaan.
- Nuoret kokivat, että työn tekemisellä on virkistävä vaikutus elämään. He pohtivat myös fyysisen kunnon riittävyyttä eläkkeellä ollessaan. Nuoret näkevät itsensä aktiivisina ikäihmisinä, joten selkeästi he haluavat, että työkykyä ja hyvää fyysistä kuntoa riittää myös eläkkeellä, toteaa Elina Laavi.

Toimeentulon osana pidettiin kertyneitä säästöjä ja sijoituksista saatuja tuottoja. Lisätulojen lähteenä mainittiin muun muassa marjojen ja käsitöiden myynti, rahapelit ja vuokratulot sekä toimeentulotuki.

Nuorten ajatuksia työeläkkeestä ja tulevasta työelämästä

Ammattikoululaisilla ja lukiolaisilla ei ollut entuudestaan juurikaan tietoa eläkkeistä. Työelämän kynnyksellä olevat nuoret kokivat hankkeessa toteutetut työpajat tärkeiksi, koska he saivat tietoa siitä, miten eläkkeet kertyvät ja miten eläkkeitä maksetaan.

Tieto siitä, että eläkettä kertyy jo 17-vuotiaana tehdystä ansiotyöstä lähtien, herätti erityisesti kiinnostusta työeläkettä kohtaan. Nuoria puhuttivat myös naisten ja miesten erot palkoissa ja eläkkeissä. Ammattikoululaisille työelämä on läsnä jo opiskeluaikana. Heitä kiinnosti erityisesti, paljonko eläkettä kertyy heidän omien koulutusalojensa ammateista. Ymmärryksen lisääntyessä nuoret huomasivat, että omaan eläkkeensä tasoon voi vaikuttaa omilla valinnoillaan.

Tulevaisuuden osaajat näkivät omaan työelämäänsä liittyvän teknologian kehittymisen, ekologisuuden kasvun ja lisääntyvän terveyspalvelujen tarpeen. Erityisen merkitykselliseksi nuoret nostivat laajan kielitaidon. Nuorille työelämä näyttäytyy ennen kaikkea mahdollisuuksien kautta. Heidän mielestään muutokset tulevat näkymään työajassa ja tavassa tehdä työtä. He olettavat, että joustavuuden ja laajentuneiden työnkuvien myötä vastuu ja työmäärä sekä projekti- ja keikkatyöt lisääntyvät. Nuoret korostivat koulutuksen merkitystä, kun työnkuvat uudistuvat ja osa töistä korvautuu automaation myötä. Työelämässä tarvitaan sopeutumiskykyä ja valmiutta kehittää itseään.

- Nuorten näkemysten mukaan palkat nousevat ja tasa-arvoisuus lisääntyy, kun palkkaerot kaventuvat miesten ja naisten välillä. He epäilevät myös, että tuloerot kasvavat yhteiskunnassa, Elina Laavi toteaa.

Nuoret tietävät, että työtä löytyy nyt ja tulevaisuudessa erityisesti sosiaali- ja terveysalalta sekä IT-alalta.
- Heidän ymmärryksensä verkossa tehtävästä työstä tulee hyvin esiin esimerkiksi näkemyksinä mainostuloihin perustuvan työn lisääntymisenä, Laavi sanoo.

Vastaako maailma nuorten odotuksiin?

Nuorten odotuksilla nauttia eläkeajastaan aktiivisina ikäihmisinä on mahdollista toteutua, sillä perusta myöhemmällekin hyvinvoinnille luodaan työikäisenä. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät. Jo nyt tunnistetut asiat työelämässä ovat rohkaisevia tulevaisuuden kannalta.

Hyvinvoinnin kannalta on merkittävää, että työelämässä on mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja vastata näin työelämän muutoksiin. Uusimman Työolobarometrin mukaan palkansaajien kokemukset työelämästä ja sen laadusta ovat myönteisempiä kuin pitkään aikaan. Työntekijät uskovat entistä parempiin kehittymis- ja oppimismahdollisuuksiin ja siihen, että voivat yhä enemmän osallistua työpaikan toiminnan kehittämiseen.
- Kun työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja kehittää yhdessä toimintaa, lisää se työpaikan avoimuutta. Työyhteisöissä kannattaa edistää vuorovaikutusta, sillä se vahvistaa keskinäistä luottamusta, sanoo Elina Laavi.

Työeläkevakuuttajat ovat merkittäviä toimijoita työhyvinvointia edistettäessä. Ne toimivat yhteistyökumppaneina työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtimisessa työpaikoilla.
- Työeläkevakuuttajat toteuttavat yhdessä asiakkaidensa kanssa muun muassa yhteisiä kehittämishankkeita työkyvyttömyysriskin ennaltaehkäisemiseksi. Näillä hankkeilla parannetaan esimerkiksi osaamisen kehittämiseen liittyviä toimintatapoja työpaikoilla, Elina Laavi kertoo.

Suuri osa eläkeläisistä kokee eläkkeelle siirtymisen mieluisana elämänmuutoksena, selviää Ilmarisen tuoreesta selvityksestä. Nämä eläkeläiset kokevat, että heillä olisi ollut fyysisiä ja henkisiä voimavaroja jatkaa työelämässä. Suurin osa heistä aikoikin edistää hyvinvointiaan ja yli puolet aikoi hankkia uuden harrastuksen eläkkeellä.

100 ajatusta työstä ja työeläkkeestä -raporttpdf, 11 MBi (PDF)