Työkyvyttömyys: enemmän painoa ennaltaehkäisyyn

31.01.2020

Mielenterveyssyyt näkyvät työkyvyttömyyseläkehakemuksissa aiempaa enemmän. Aikainen puuttuminen työpaikoilla ja helpompi avunsaanti myös ilman diagnoosia olisivat tarpeeseen.

‒ Meillä Elossa tehtiin mielenterveyteen perustuvia työkyvyttömyyseläkepäätöksiä viime vuonna 18 prosenttia enemmän kuin 2018. Elon päätöksissä oli ensimmäistä kertaa psyykepäätöksiä enemmän kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin perustuvia päätöksiä, työeläkeyhtiö Elon ylilääkäri Liisamari Krüger taustoittaa.

Kaikkia työeläkevakuuttajia koskevat luvut saadaan myöhemmin. Joulukuussa Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Mikko Laaksonen arvioi, että vuoden 2019 luku olisi hieman edellisvuotta suurempi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyisi yli 20 000 henkilöä.

Ajoissa kiinni työkyvyttömyyden riskeihin

Ennen vuotta 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle oli pitkään siirtynyt vuosi vuodelta vähemmän ihmisiä. Takaisin laskusuuntaan päästäisiin parhaiten puuttumalla ajoissa työkyvyttömyyteen johtaviin tekijöihin, sanovat Liisamari Krüger ja Ilmarisen kuntoutuspäällikkö Mari Kyyhkynen. Se edellyttää painopisteen siirtämistä paljon nykyistä enemmän ennaltaehkäisyyn.

Krügerin ja Kyyhkysen mielestä tarvitaan esimerkiksi

  • enemmän varhaisia tukitoimia ja apua myös ilman diagnoosia, kuten fysioterapian suoravastaanottoa sekä hoitaja- ja psykologipalveluita,
  • helpompaa pääsyä psykoterapiaan,
  • lisää tietoa kuntoutuksen mahdollisuuksista työnantajille ja perusterveydenhuoltoon,
  • ammatillisen kuntoutuksen varhentamista,
  • henkilökohtaisempaa tukea kuntoutujalle ja
  • yksinkertaisempia lomakkeita, jotta ihmisten on helpompi ymmärtää, mitä he voivat missäkin tilanteessa hakea.

Lisäksi tarvitaan ihan tavallista ihmisten välistä kanssakäymistä työpaikoilla ja erityisesti keskusteluyhteyttä nuoriin, molemmat muistuttavat.

Nuoret kiinni opiskeluun ja työelämään

Nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi lähes kolmanneksella vuosina 2005‒2015. Kasvu on tähän mennessä tullut määräaikaisista eläkepäätöksistä eli kuntoutustuista.

Nuorista työkyvyttömyyseläkeläisistä vain puolet oli ylipäätään ehtinyt päästä kiinni työelämään tai oli opiskellut ennen eläkepäätöstä.

Tehokkaita toimia tarvitaan, että määräaikaiset päätökset eivät muutu pysyviksi eläkkeiksi. Muuten nuoria siirtyy suoraan koulusta köyhäksi eläkeläiseksi.

Avainasia: nuorten tulevaisuuden näkymät

Liisamari Krüger
-Meidän pitäisi tehdä yhdessä töitä nuorten mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi, sanoo Liisamari Krüger. (Kuva: Työeläkeyhtiö Elo)

‒ Meidän pitäisi tehdä yhdessä töitä nuorten mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi. Voi olla, että useissa tapauksissa kyse on nuorten ahdistuneisuuden ja jaksamisen ongelmista yhdistettynä tulevaisuuden näkymiin, Liisamari Krüger tarkentaa.

Avainasia ovat tulevaisuuden näkymät. Jos päälle vyöryy vain epävarmuutta ja synkkyyttä, alkaa totisesti ahdistaa.

‒ Nuorten oireilun taustalla on monia syitä. Yksi on työelämän muuttuminen ja murros. Miten pääsen mukaan työelämään, kun muutosta on koko ajan? Yksi ammatti ei enää todennäköisesti kanna läpi työuran, joten ei ole selkeitä uranäkymiä.

‒ Nuoret ovat myös erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Miten tässä tilanteessa uskaltaa perustaa perhettä ja hankkia lapsia? Siihen yhteiskunta kuitenkin luo paineita, Krüger pohtii.

Voimattomuuden tunne on luultavasti suurempaa kuin aiemmin. Se on raskasta.

Irti dieettikulttuurista

Toinen tekijä, johon yhdessä voitaisiin koettaa vaikuttaa paremmin, on Krügerin mielestä ylipaino. Se koskettaa yhä suurempaa osaa meistä.

‒ Ylipaino ja vaikea-asteinen lihavuus liittyvät moniin kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja muihin metabolisen oireyhtymän sairauksiin. Sairaudet heikentävät elämänlaatua ja alentavat työkykyä, lisäävät hoidon tarvetta ja aiheuttavat siten suuren osan terveydenhuollon kustannuksista.

Krüger painottaa, että ylipainon nostamisessa esiin ei ole kyse ihmisten syyllistämisestä. Kyse on yleismaailmallisesta ilmiöstä, dieettikulttuurista, joka tarjoaa pikalaastaria painonpudotukseen.

‒ Dieetit aiheuttavat painon jojoilua, mikä saa ihmisen normaalin aineenvaihdunnan häiriintymään. Se aiheuttaa ylipainoa. Dieettikulttuuriin pitäisi puuttua nykyistä tiukemmin, ylilääkäri Krüger tiivistää.

Kuntoutusta kannattaa hyödyntää

Myös Ilmarisen Mari Kyyhkynen pitää yhtenä mielenterveyspulmien yleistymisen syynä työelämän muutoksia. Kognitiivinen kuormitus työssä on lisääntynyt, ja koko ajan on opittava uutta. Jos ihminen jää vähän kelkasta, huono kierre voi saada alkunsa.

Työkyvyttömyyden ehkäisemisessä tutut keinot ovat tärkeitä, Kyyhkynen muistuttaa. Varhaisen tuen mallit työpaikoilla – ja että niitä myös käytetään – yhteistyö työterveyshuollon ja työnantajan välillä, työn muokkaus sekä se, että työnantajat hyödyntävät Kelan palveluita sekä työeläkuntoutusta.

Työhön paluuta on tuettava

Mari Kyyhkynen
- Työeläkevakuuttajat ja Kela voivat auttaa työnantajia, kun työntekijä on palaamassa työhön, Mari Kyyhkynen muistuttaa. (Kuva: Ilmarinen)

Varsinkin pitkän sairausloman jälkeen työhön palaavaa ihmistä on myös muistettava tukea. On ehkä mietittävä, voiko työtä muokata niin, että työntekijän terveys kestää sitä paremmin.

‒ Työeläkevakuuttajat ja Kela voivat auttaa työnantajia, kun työntekijä on palaamassa työhön. Sairauspäivärahakauden jälkeen työeläkevakuuttajat voivat tukea paluuta työkokeiluilla, Kela osasairauspäivärahalla. Tarvittaessa käyttöön voidaan ottaa muut ammatillisen kuntoutuksen keinot, kuntoutuspäällikkö Kyyhkynen muistuttaa.

Tämä toki edellyttää, että työpaikolla osataan hakea apua, ja että työterveyshuolto on ajan tasalla käytettävissä olevista palveluista ja mahdollisuuksista. Lisää tietoa tarvitaan edelleen, on Kyyhkysen kokemus.

Sairauslomalaista ei pidä unohtaa

Työhön paluuseen ei voida valmistautua, ellei työpaikalla tiedetä, mikä sairauslomalla olevan työntekijän tilanne on. Siksi on tärkeää pitää yhteyttä sairauslomalaiseen, painottavat Kyyhkynen ja Krüger.

‒ On tärkeää, että esimies on selvillä ihmisen tilanteesta, ja että työhön paluuta mietitään yhdessä, Kyyhkynen huomauttaa.

Krüger puhuu erkaantumisesta, jos työpaikalta pidetään tiukkaa radiohiljaisuutta toipilaaseen päin.

‒ Sairaudesta huolimatta ihminen edelleen työntekijä, ja työ on identiteetin kannalta tärkeä asia. Jos häneen ei pidetä yhteyttä, hänestä alkaa helposti tuntua, että hän ei enää kuulu joukkoon. Mielessä syntyy kuva, että hänet on jo korvattu.

Silloin palaaminen työhön on hankalaa.

Huolenpitoa työkaverista – onko kaikki ok?

Sille, mitä työkaverille kuuluu, on merkitystä kaikkien kannalta. Muutokset työkaverin normaalissa toiminnassa voivat kertoa, että jotain on menossa vinoon. Jos se huomataan, voidaan ehkä auttaa ajoissa, Mari Kyyhkynen vinkkaa.

‒ Työpaikoilla voidaan huomata hiljaisia signaaleja, joita ihminen itse ei välttämättä heti tajua. Mielenterveyspulmissa kollega voi huomata, että työkaveri on muuttunut ilman, että siihen löytyy selkeää perustetta.

‒ Tätä varten työpaikoille tarvitaan selkeät pelisäännöt, varhaisen puuttumisen mallit. Ne on syytä käydä läpi kaikkien kanssa. Siten kaikki ymmärtävät, että esimiehet ja työkaverit saavat kysellä kuulumisia. Se ei ole tunkeilua.

‒ Paljon on kyse normaalista huolenpidosta. Uskalletaan kysyä työkaverilta, onko nyt kaikki ok.

Teksti: Riitta Gullman

Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta

FAKTA: Työkyvyttömyyseläkkeitä lukuina 2018

  • työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 19 900 (+ 7 prosenttia enemmän kuin 2017)
  • työkyvyttömyyseläkkeistä 33 prosenttia myönnettiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia, 31 prosenttia mielenterveys ja käyttäytymisen häiriöiden takia
  • masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 3 500 henkilöä, joista 2/3 naisia

Lähde: Eläketurvakeskus

P.S. Kohtaatko työkykyyn ja työeläkekuntoutukseen liittyviä kysymyksiä usein esimerkiksi työssäsi? Tule työeläkekouluun!

Tela järjestää yhteistyössä SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa työeläkekoulukiertueen, jonka tilaisuudet ovat kevään aikana kahdeksalla paikkakunnalla.

Teemana ovat työurien pidentäminen ja työeläkekuntoutus, ja mukana on työeläkevakuuttajien vakuutuslääkäreitä.

Työeläkekoulut on erityisesti tarkoitettu maakunnissa toimiville ammattiliittojen luottamushenkilöille, työsuojeluvaltuutetuille, liittojen toimihenkilöille ja hallinnon jäsenille, aktiiveille sekä jäsenille. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille, joiden työtä työeläkeasiat koskettavat.

Katso paikkakunnat ja päivämäärät ja ilmoittaudu heti: Alueelliset työeläkekoulut 2020. Tervetuloa perehtymään ja keskustelemaan!