Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä jatkanut kasvuaan

19.12.2019

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suomalaisten kokonaismäärä oli pitkään tasaisessa laskussa. Vuoden 2018 alusta tapahtui kuitenkin käänne, ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi selvään kasvuun. Tämän vuoden lukujen valossa näyttää siltä, että vuosi 2018 ei jäänyt tilapäiseksi poikkeukseksi.

Mikko Laaksonen
- Tällä hetkellä näyttää siltä, että tänä vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä tulee olemaan yli 20 000, arvioi Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Mikko Laaksonen.

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi lähes 20 000 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli noin 7 prosenttia.

- Alkuvuoden tietojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on vuonna 2019 pysynyt samalla tasolla kuin viime vuonna, tai jopa hieman kasvanut. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tänä vuonna siirtyneitä tulee olemaan yli 20 000, arvioi Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Mikko Laaksonen.

Eläkkeelle siirtymisen lisääntyminen vuonna 2019 näyttää aika samankaltaiselta kuin edellisenä vuonna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on lisääntynyt kaikissa diagnoosiryhmissä ja koskenut sekä täysiä- että osatyökyvyttömyyseläkkeitä, kuten edellisenäkin vuonna. Lisääntymistä on tapahtunut sekä miehillä että naisilla ja työmarkkina-asemasta riippumatta.

- Kysymys on siis siitä, missä ryhmissä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on lisääntynyt vielä vähän enemmän kuin muualla. Tämänhetkisten tietojen valossa näyttäisi siltä, että kasvu on painottunut entistä enemmän työttömyystaustaisiin, mielenterveyssyihin sekä vanhimpiin työikäisiin, Laaksonen mainitsee.

Aktiivimalli ja mielenterveyssyyt taustalla

Vuonna 2018 voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli selitti osan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen lisääntymisestä viime vuonna, mahdollisesti myös tänä vuonna. Työnhakijoihin kohdistunut aktiivisuusedellytys ei koskenut sellaista työnhakijaa, joka oli hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja joka odotti päätöstä hakemukseensa.

- Työttömillä työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen lisääntyi selvästi enemmän kuin ei-työttömillä. Hakemisen lisääntyminen heijastui myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen lisääntymiseen, Laaksonen toteaa.

Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan työttömien työkyvyttömyyseläkkeen hakijoiden määrä kasvoi vuonna 2018 yli 1600 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä puolestaan lisääntyi 560 henkilöllä.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen lisääntyi kuitenkin myös niillä, joilla ei ollut työttömyystaustaa. Heillä lisääntyminen painottui mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneisiin.

- Mielenterveyssyyt olivat merkittävä selittäjä myös vuoden 2018 kasvaneissa luvuissa. Tuolloin lähes puolet työkyvyttyömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän lisääntymisestä johtui mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnettyjen eläkkeiden lisääntymisestä, Laaksonen kertoo.

Aktiivimallista on tarkoitus luopua vuoden 2020 alusta lukien. Näin ollen se ei ainakaan jatkossa enää voi selittää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tapahtuvia muutoksia.

Aktiivimalli noussut esiin myös vakuutuslääkäreiden keskuudessa

Elina Laavi
- Mielenterveysongelmien kasvuun tulisi puuttua pikaisesti ja riittävän tehokkaasti, toteaa yhteiskuntasuhteiden päällikkömme Elina Laavi.

Myös työeläkevakuuttajissa työskentelevät vakuutuslääkärit ovat kokeneet aktiivimallin ja mielenterveysongelmat merkittävinä tekijöinä lisääntyneiden työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla. Tämä kävi ilmi kyselytutkimuksesta, jonka toteutimme viime keväänä.

- Puolet tutkimukseen vastanneista vakuutuslääkäreistä mainitsi aktiivimallin, kun heiltä kysyttiin näkemystä keskeisimmistä syistä työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuun. Lisäksi aktiivimalli nostettiin ensimmäisenä esiin vastauksissa, joissa pohdittiin yhteiskunnallisten muutosten vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuun, kertoo yhteiskuntasuhteiden päällikkömme Elina Laavi.

Toiseksi eniten mainontoja keskeisitä syistä sai mielenterveysongelmat, erityisesti nuorilla. Mainintoja saivat myös esimerkiksi työn murros ja työelämän vaatimustason koventuminen, eläkeiän nousu ja väestön ikääntyminen. Kaiken kaikkiaan vakuutuslääkäreiden arvioissa nousi esiin laaja kirjo erilaisia mahdollisia syitä työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymisen taustalla.

- Työkyvyttömyys on sekä inhimillinen että yhteiskunnallinen tragedia. Erityisesti mielenterveysongelmien kasvuun tulisi puuttua pikaisesti ja riittävän tehokkaasti, Laavi toteaa.

Tarkempien syiden selvitys työn alla

Eläketurvakeskus on käynnistänyt yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa selvityksen työkyvyttömyyseläkkeiden hakijamääräien kehityksestä, myönnettyjen ja hylkäävien päätösten määrän muutoksista sekä niiden syistä. Lisäksi selvityksessä arvioidaan työkyvyttömyyseläkkeiden tulevaa kehitystä.

- Tarkoitus on rekisteritietoja ja mahdollisesti myös kyselytietoja hyödyntämällä entistä tarkemmin selvittää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen muutoksia. Samassa yhteydessä on tarkoitus selvittää myös ammatillisen kuntoutuksen ratkaisukäytäntöjä ja prosesseja. Aikataulu selvitykselle on maaliskuun loppu 2020, Mikko Laaksonen kertoo.

Selvitys on osa työmarkkinakeskusjärjestöjen viime kesäkuussa laatimaa sopimusta vuoden 2017 eläkeuudistuksen jatkoneuvotteluihin liittyvistä asioista. Järjestöt arvioivat ensi vuoden syyskuun loppuun mennessä, antaako selvitys aihetta mahdollisille toimenpiteille.

FAKTA: Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset

  • Henkilön työkyky on alentunut sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajaksi.
  • Työkyvyn tulee olla alentunut vähintään 40 prosenttia (osatyökyvyttömyyseläke) tai vähintään 60 prosenttia (täysi työkyvyttömyyseläke).
  • Yksityisaloilla käytössä on yleisen työkyvyttömyyden määritelmä, jolla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tehdä mitään sellaista työtä, jota voidaan henkilöltä kohtuudella edellyttää.
  • Julkisilla aloilla voidaan tietyin edellytyksin soveltaa myös ammatillisen työkyvyttömyyden määritelmää, jolla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tehdä omaan ammattiin kuuluvia tehtäviä.
  • Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva työkyky, koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat asiat.
  • Jos henkilö on 60 vuotta täyttänyt, eläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.
  • Ammatillinen kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Työeläkevakuuttajat arvioivat työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä myös työeläkekuntoutuksen kriteereiden täyttymistä, ja antavat ennakkopäätöksen kuntoutusoikeudesta silloin kun kriteerit täyttyvät.

Työkyvyttömyyseläkkeestä on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi -sivustolla: Työkyvyttömyyseläke työkyvyn heiketessä

Lisätietoja:

Kyselytutkimuksen tulokset:
Vakuutuslääkäreiden näkökulmia työkyvyttömyyseläkkeiden kasvua selittäviin syihinpdf, 241 kB

Eläketurvakeskuksen tiedote 16.12.2019: Aktiivimalli lisäsi työkyvyttömyyseläkkeen hakemista