16.08.2017

Takuueläke eläkeläisköyhyyden vähentäjäksi?

Ministeriöissä valmistaudutaan parasta aikaa budjettineuvotteluihin, jotka käydään tämän kuun lopussa. Aika on kiinnostavaa kotimaan politiikkaa seuraaville ihmisille kuten minulle – kohta pääsemme ihmettelemään ja kummastelemaan, kehumaan ”hyviä” ja haukkumaan ”huonoja” päätöksiä.

Yksi mediassa esillä ollut esitys budjettiriiheen on takuueläkkeiden korotus. Kenties painavin puheenvuoro tuli eduskunnasta, kun Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen esitti 40-50 euron kuukausittaista korotusta takuueläkkeeseen.

Kuinka paljon takuueläkkeen korotus maksaisi? Mihin ryhmiin se kohdistuisi? Muun muassa näihin kysymyksiin pyrin vastaamaan tässä blogikirjoituksessa. Erityisesti käsittelen takuueläkkeen 50 euron korotusta, mutta olen harrastuksen vuoksi lisännyt taulukoihin myös suurempien korotusten vaikutusarviot. Laskelmia on syytä tulkita suuntaa-antavina. Laskelmien tekninen toteutus on tehty Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimallilla.

Mikä takuueläke?

Takuueläke on Kelan maksama vähimmäisetuus Suomessa asuvalle henkilölle. Täysi takuueläke tänä vuonna on noin 760 euroa kuukautta kohti. Samoin kuin kansaneläkkeessä, takuueläkkeen ikäraja on 65. Toki takuueläkkeen voi saada aiemminkin työkyvyttömyyteen perustuen.

Käytännössä takuueläkkeen saa, jos työeläke on jäänyt pieneksi. Takuueläke kompensoi, mikäli kansaneläkkeen ja työeläkkeen summa jää alle tietyn rajan. Yksin asuvan henkilön raja menee tällä hetkellä noin 194 eurossa eli takuueläkettä ei makseta, jos kuukausittainen työeläke on tuota rajaa korkeampi (olettaen, että henkilö saa myös kansaneläkettä).

Nykylainsäädännön mukaisesti yli 194 euron työeläkkeen saa, jos on työskennellyt esimerkiksi seitsemän vuotta 2000 euron tai noin viisi vuotta 3000 euron kuukausipalkalla.

Vertailun vuoksi vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden työuran pituus oli keskimäärin 35,5 vuotta ja mediaani 38,8. On siten selvää, että takuueläkkeen varassa elävien työmarkkina-asema on ollut haastava.

Kustannukset julkiselle sektorille

Taloustieteessä puhutaan vaihtokaupasta tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden välillä (nk. Efficiency-equality trade-off). Useimmiten sillä viitataan tilanteeseen, jossa sosiaaliturvan, esim. työttömyysetuuden, kasvattaminen heikentää työn tekemisen taloudellisia kannustimia ja siten alentaa työllisyyttä. Takuueläkkeen kohdalla yhteys työllisyyteen on olemassa, mutta se on epäsuora. Oma tuntumani on, että takuueläkkeen nostamisen kausaalinen yhteys työllisyyteen on heikko. Tästä syystä staattinen mikrosimulaatioanalyysi on todennäköisesti takuueläkkeen kohdalla kohtalaisen realistinen.

Takuueläkkeen tapauksessa valinta on ennemminkin velkaantumisen ja tulonjaollisten näkökulmien välillä. Kuinka paljon minkäkin suuruinen takuueläkkeen korotus lopulta kurittaisi julkista taloutta? Olen laskenut 50, 100 ja 200 euron kuukausittaisen takuueläkkeen korotuksen vaikutuksia julkiseen talouteen.

Kuukausittaisen takuueläkkeen korotus 50 eurolla lisäisi suoraan eläkemenoja 67,4 miljoonalla eurolla. Vaikutus koostuu kahdesta osasta. Nykyisin takuueläkettä saa himpun verran yli 100 000 henkilö ja näiden henkilöiden eläkemeno kasvaisi yhteensä karkeasti 62 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi takuueläkkeen piiriin tulisi uusia saajia, joiden osuus menojen kasvusta olisi loput, noin 5 miljoonaa euroa.

Kokonaisvaikutus julkisen talouden tasapainoon on kuitenkin selvästi edellisessä kappaleessa käsiteltyä bruttovaikutusta suotuisampi. 50 euron korotus takuueläkkeissä ei vielä juuri kasvattaisi verokertymää paria miljoonaa enempää, koska takuueläke olisi edelleen eläkkeisiin kohdistuvien verovähennysten piirissä. Sen sijaan verottomia etuuksia, siis käytännössä asumistukea ja vähäisesti myös toimeentulotukea, maksettaisiin yli 14 miljoonaa euroa vähemmän.

Kaiken kaikkiaan takuueläkkeen 50 euron korotus maksaisi julkiselle taloudelle noin 51 miljoonaa euroa.

Kehen takuueläkkeen korotus kohdistuisi?

Kannattaa huomioida, että takuueläkettä saadakseen ei tarvitse olla vanhuuseläkkeellä. Ensimmäinen kysymys kuuluu kuinka tulojen lisäys kohdistuisi ikäryhmittäin? Toisaalta tiedetään, että naisten ja miesten osuudet varsinkin matalaa eläkettä saavissa poikkeavat toisistaan. Miltä näyttää jakauma sukupuolten kesken?

Kuva: Takuueläkkeen noston kohdentuminen iän ja sukupuolen mukaan

Kuva kertoo, mikä osuus uudistuksen johdosta nousseesta takuueläkkeestä kohdistuu mihinkin ikäryhmään tai sukupuoleen. Esimerkiksi takuueläkkeen 67,4 miljoonan euron kasvusta vain noin prosentti kohdistuu alle 20-vuotiaisiin henkilöihin.

Uudistuksesta hyötyisivät erityisesti yli 60-vuotiaat naiset. Yli 40 prosenttia eli luokkaa 29 miljoonaa euroa kohdistuu tähän väestöryhmään. Yhteensä takuueläkkeen 67 miljoonan euron kasvu kohdistuu yli 60 prosenttisesti naisiin.

Miesten osuus alle 60-vuotiaissa on suurempi kuin naisten heijastellen miesten korkeampaa työkyvyttömyysriskiä. Kokonaisuudessaan, laskien yhteen sekä miehet että naiset, noin 40 % takuueläkemenon kasvusta kohdistuisi alle 60-vuotiaisiin. On jopa hieman yllättävää, kuinka suuri osuus takuueläkkeen saajista on työikäisiä.

Muutokset tulonjaollisissa indikaattoreissa

Uudistuksen kohdistuminen on kiinnostavaa, mutta se ei vielä kerro paljoa uudistuksen tulonjaollisista vaikutuksista. Kurkistetaan taulukon 2 kautta, kuinka takuueläkkeen korotus vaikuttaisi käytetyimpiin tulonjakoa ja köyhyyttä mittaaviin indikaattoreihin.

Kuva: Takuueläkkeen noston vaikutus useimmin käytettyihin tulonjakoindikaattoreihin

Gini-kerroin on hyvin yleisesti käytetty tulonjaon mitta. Se saa arvon 0, kun kaikilla kotitalouksilla on yhtä suuret tulot ja arvon 100, kun kaikki tulot ovat keskittyneet vain yhdelle kotitaloudelle. Suomi on pärjännyt gini-kertoimella mitaten kansainvälisessä vertailussa melko hyvin; vuonna 2015 gini-kerroin Suomessa oli 26, kun vaikka Chilessä ja Meksikossa se oli noin 45. Keskimääräinen gini-kertoimen vaihtelu on Suomessa tämän vuosituhannen puolella ollut vähän yli puolen prosentin luokkaa.

Yleensä tämän tyyppisissä uudistuksissa gini-kerroin ei juuri heilahda. Esimerkiksi keskimääräinen vuosittainen vaihtelu on liki 20 kertaa suurempaa, kun takuueläkkeen 50 euron korotuksen vaikutus gini-kertoimeen. Selitys on yksinkertaisesti se, että muutaman kymmenen miljoonan suuruiset uudistukset ovat isossa kuvassa aika pieniä – työttömyysturvaa, sairausvakuutusta, eläkkeitä ynnä muita suoria tukia maksetaan miljarditolkulla.

Köyhyysaste ja vanhuusköyhyysaste ovat parempia köyhyyden mittareita. Köyhyysaste kertoo, kuinka suuri osa väestöstä luokitellaan köyhäksi eli kuinka ison osan tulot jäävät alle 60 prosenttiin keskituloisen kotitalouden käytettävissä olevista tuloista. Ongelmaton mittari ei köyhyysastekaan ole, nimittäin siinä varallisuus tulee huonosti huomioon otetuksi.

Uudistuksen seurauksena köyhyysaste alenee 0,09 ja vanhusköyhyysaste 0,24 prosenttiyksikköä. Nupeissa mitattuna köyhyys vähenee 5 000 henkilöllä ja vanhusköyhyys 2 600 henkilöllä. Köyhyys- ja vanhusköyhyysasteen suhde heijastelee sitä, että merkittävä osa takuueläkettä saavista saavat sitä työkyvyttömyyden perusteella ja ovat siis alle 65-vuotiaita.

Yhteenveto

Takuueläkkeen korottaminen olisi selkeästi köyhyysasteita alentava toimi. Ilmaista se ei kuitenkaan olisi – kuukausittaisen takuueläkkeen 50 euron korotus maksaisi julkiselle taloudelle kaiken kaikkiaan noin 51 miljoonaa euroa. Julkisten menojen lisäys pitäisi kattaa joko lisää velkaantumalla tai korottamalla verotusta.

Vertailimme Olli Kärkkäisen kanssa työeläkeindeksin, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen julkistaloudellisesti yhtä suurien korotusten vaikutuksia eläkeläisten köyhyyteen ja totesimme takuueläkkeen olevan tehokkainta eläkeläisköyhyyttä vähentävää politiikkaa. Takuueläkkeen tehokkuus perustuu siihen, että vuotovaikutusta ei ole ja takuueläkkeen korotus kohdentuu käytännössä täysimääräisesti matalille tulotasoille. Esimerkiksi kansaneläkkeen korotus vuotaa osittain työeläkettä saaville, koska verotuksen eläkevähennykset ovat sidottu kansaneläkkeen parametreihin. Kansaneläkettä saavien tulotaso on myös keskimäärin korkeampi kuin takuueläkettä saavien.

On myös esitetty, että suomalainen takuueläke on eurooppalaisessa vertailussa matala.

Takuueläkkeen korottaminen voisi olla varteenotettava keino, mikäli hallituksen tavoitteena on eläkeläisköyhyyden vähentäminen. Vaikeampi kysymys liittyykin siihen, kuinka hallitus aikoo rahoittaa kaikki hyvät toimenpiteet, pienentää olemassa olevaa alijäämää ja luoda edellytyksiä työllisyysasteen roimalle kasvulle.

Kommentit(1)

16.08.2017  Pälvi Uusitalo  
Viisaat ovat puhuneet - ja mummeli kyseenalaistaa. Allaolevissa laskelmissa puhutaan "vähäisestä määrästä toimeentulotukimenoja" missä ei oteta huomioon sitä, että suurin osa alle 60-vuotiaista takuueläkeläisistä on työkyvyttömyyseläkkeellä, mikä taas tarkoittaa sairauskulujen takia haettua toimeentulotukea. Toimeentulotuen tarve on huomattava myös iäkkäämmillä takuueläkkeen saajilla, samasta syystä johtuen.

Tässä puhutaan myös asumistukimenojen pienenemisestä. Jos takuueläkettä korotetaan ilman, että eläkkeensaajan asumistuen tulorajoja korotetaan vastaavalla summalla korotuksesta hyötyisivät eniten ne pariskunnat, joissa toinen puolisosta saa mukavaa työeläkettä tai palkkatuloa ja toinen takuueläkettä, siis ruokakunnat jotka eivät asumistukea saa.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on neljä miinus kaksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.