Siirry sisältöön

Työeläkerahan kiertokulku

Suurin osa vuosittain perittävistä työeläkemaksuista menee sillä hetkellä eläkkeellä olevien työeläkkeiden maksuun. Yksityisalojen työeläkejärjestelmä on kuitenkin osittain rahastoiva, eli osa kunakin vuonna perityistä työeläkemaksuista rahastoidaan ja sijoitetaan tulevien vuosien eläkkeiden maksamiseksi.

Seuraavat kuviot havainnollistavat työeläkerahan kiertokulkua. Koska yksityisten ja julkisten alojen rahastointiperiaatteet poikkeavat toisistaan, kiertokulkuja kuvataan erikseen. Tässä esitettävät kuvat perustuvat vuoden 2021 tilinpäätöstietoihin.

Yksityisalojen työeläkerahan kiertokulku 2021, miljardia euroa

Työeläkerahan kiertokulku yksityisillä aloilla vuonna 2021.

Kerätyt maksut

Vuonna 2021 yksityisaloilla kerättiin työeläkemaksuina ja valtionosuuksina yhteensä 18,6 miljardia euroa. Tähän summaan sisältyivät

  • niin työnantajilta kuin työntekijöiltä perityt työeläkemaksut
  • yrittäjien maksamat työeläkemaksut
  • valtion maksama osuus yrittäjien, maatalousyrittäjien ja merimiesten eläkkeistä (valtion varoja ei käytetä muiden eläkkeiden maksamiseen)
  • Työllisyysrahaston maksama osuus, jolla katetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta karttuneet eläkkeet.

Kerätyistä maksuista suurin osa, 15,1 miljardia euroa, meni suoraan vuonna 2021 maksettuihin työeläkkeisiin.

3,0 miljardia euroa kerätyistä maksuista siirrettiin rahastoihin. Jos rahastoitua osuutta verrataan suhteessa työnantajilta ja työntekijöiltä perittyihin työeläkemaksuihin (yhteensä 15,5 miljardia euroa), on rahastoon siirretty osuus noin viidesosa.

Pieni osa kerätyistä maksuista, 0,4 miljardia euroa vuonna 2021, meni työeläkevakuuttajien toimintamenoihin. Tällä katetaan muun muassa työeläkkeiden laskemista ja myöntämisestä aihetuvat kulut sekä kaikki yksityisalojen työeläkevakuuttajien toimintamenot.

Sijoitusvarojen muutos

Varojen määrään vaikuttaa sekä sijoitustuotot että rahastojen käyttö eläkkeiden maksuun.

Varat vähenevät sillä määrällä, jolla maksettujen rahastoitujen eläkkeiden arvo (4,2 miljardia) ylittää samaan aikaan eläkemaksuista rahastoitavien eläkkeiden arvon (3,0 miljardia). Vielä enemmän sijoitusvarojen määrään vaikuttavat sijoitustuotot. Sijoituksista saadaan käteistuottoja eli osinkoja, korkoja ja vuokratuloja. Lisäksi sijoitusten arvot muuttuvat markkinaolosuhteiden mukaan.

Yksityisalojen työeläkkeiden sijoitustuotot olivat 24,9 miljardia vuoden 2021 aikana. Varat kasvoivat siten 23,7 miljardilla eurolla.

Yksityisalojen työeläkevarojen määrä vuoden 2021 lopussa oli yhteensä 159,7 miljardia euroa. Tässä työeläkevarojen määrällä tarkoitetaan sijoitettavissa olevien varojen määrää, mitä käytämme myös varojen tilastoinnissa.

Maksetut eläkkeet

Yksityisaloilla maksettiin vuonna 2021 työeläkkeitä yhteensä 19,4 miljardia euroa. Näiden rahoittamiseksi käytettiin 15,1 miljardia euroa samana vuonna perityistä työeläkemaksuista, ja loppuosa, 4,2 miljardia euroa, otettiin rahastoista.

Vuodesta 2013 alkaen yksityisalojen työeläkemenot ovat olleet suuremmat kuin työeläkemaksuina kerätyt tulot. Erotus katetaan sijoitusvaroilla ja niiden tuotoilla. Sijoitustoiminnalla on siis suuri merkitys työeläkkeiden maksamisessa, ja niiden merkitys tulee entisestään kasvamaan tulevina vuosikymmeninä, kun myös työeläkemenot kasvavat.

Julkisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2021, miljardia euroa

Työeläkerahan kiertokulku julkisilla aloilla vuonna 2021.

Kerätyt maksut

Julkisilla aloilla (kunta, valtio, evankelis-luterilainen kirkko, Kela, Suomen Pankki) työeläkemaksut ja valtionosuudet olivat yhteensä 10,5 miljardia euroa vuonna 2021. Tähän summaan sisältyivät

  • niin työnantajilta kuin työntekijöiltä perityt työeläkemaksut
  • valtiolta työnantajaroolissa perityt työeläkemaksut
  • muu valtion rahoitus
  • Työllisyysrahaston maksama osuus, jolla katetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta karttuneet eläkkeet.

Perityistä maksuista suurin osa, 10,4 miljardia euroa, käytettiin suoraan vuonna 2021 maksettuihin julkisten alojen työeläkkeisiin.

Pieni osa kerätyistä maksuista, 0,1 miljardia euroa, meni julkisen alan työeläkevakuuttajien toimintakuluihin. Tällä katetaan muun muassa työeläkkeiden laskemista ja myöntämisestä aihetuvat kulut sekä julkisten alojen työeläkevakuuttajien toimintamenot.

Julkisilla aloilla ei enää vuodesta 2017 lähtien ole siirretty varoja rahastoihin, vaan rahastoja päinvastoin puretaan eläkkeiden maksuun.

Sijoitusvarojen muutos

Varojen määrään vaikuttaa sekä sijoitustuotot että rahastojen käyttö eläkkeiden maksuun.

Varat vähenevät sillä määrällä, jolla rahastoista katetaan maksettavia eläkkeitä. Vielä enemmän sijoitusvarojen määrään vaikuttavat sijoitustuotot. Sijoituksista saadaan käteistuottoja eli osinkoja, korkoja ja vuokratuloja. LIsäksi sijoitusten arvot muuttuvat markkinaolosuhteiden mukaan.

Julkisten alojen sijoitustuotot olivat 14,0 miljardia euroa vuonna 2021. Rahastoista käytettiin 0,7 miljardia euroa maksettaviin eläkkeisiin. Varat kasvoivat siten 13,3 miljardilla eurolla.

Julkisten alojen työeläkerahastoissa oli yhteensä 95,2 miljardia euroa vuoden 2021 lopussa.

Maksetut eläkkeet

Julkisilla aloilla maksettujen työeläkkeiden arvo oli vuonna 2021 yhteensä 11,1 miljardia euroa. Tämä katettiin suurilta osin samana vuonna perityillä maksuilla, joiden osuus oli 10,4 miljardia euroa. Rahastoista otettiin 0,7 miljardia euroa työeläkkeiden maksuun.

Julkisten alojen työeläkemenot ovat vuodesta 2017 alkaen olleet suuremmat kuin työeläkemaksuina kerätyt tulot. Erotus katetaan sijoitusvaroilla ja niiden tuotoilla.

Kuvat pdf-tiedostona ja aikaisemmat vuodet

Työeläkerahan kiertokulku -kuvat ovat ladattavissa oheisena pdf-tiedostona.

Ajankohtaista aiheesta

Väestöhaaste ei ratkea suuriin ikäluokkiin

Suurten ikäluokkien vaikutusta väestöön yliarvioidaan jatkuvasti. Tämä aiheuttaa sitkeitä väärinkäsityksiä siitä, mikä on väestön merkitys Suomen taloudelle lähivuosikymmeninä. Väestörakenne on…

Suomi ja Japani 1,3 – uhka vai mahdollisuus?

Tilastokeskuksen viimeisin väestön ennakkotilasto marraskuun lopulta kertoo jälleen suomalaisten syntyvyyden laskusta. Tällä hetkellä meillä syntyvyyttä kuvaava kokonaishedelmällisyysluku huitelee jossain 1,35:n…

Aiheeseen liittyvää