Siirry sisältöön

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työeläkemaksuilla

Suomalaiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla työeläkemaksuilla. Myös valtio osallistuu työeläkkeiden rahoitukseen osittain.

Työeläkemaksu perustuu palkkaan tai työtuloon

Lakisääteistä työeläkemaksua peritään suhteessa työntekijöille maksettaviin palkkoihin. Yksityisillä ja julkisilla aloilla työeläkemaksun maksavat työntekijät ja työnantajat yhdessä. Työntekijän sukupuoli ei vaikuta työeläkemaksun suuruuteen. Sen sijaan työntekijän ikä vaikuttaa työeläkemaksuun siten, että 53–62-vuotiaiden työntekijöiden maksuosuus on hieman suurempi ja vastaavasti työnantajien maksuosuus tällöin hieman pienempi (kts. Työntekijän maksuosuuden muodostuminen).

Yrittäjät ja maatalousyrittäjät maksavat työeläkemaksut itse työtulojensa perusteella.

Valtio tukee osittain yrittäjien, maatalousyrittäjien ja merimiesten eläkkeiden rahoitusta. Valtio vastaa myös valtion työntekijöiden eläkkeiden maksamisesta työnantajan maksuosuudella. Näiden lisäksi valtion kustantamaa, työeläkkeeseen verrattavaa etuutta kertyy alle kolmivuotiaan lapsen hoitoajalta (kotihoidontuki) sekä tutkintoon johtavasta opiskelusta.

Eri alojen työeläkemaksujen suuruus ja määräytymisperusteet vaihtelevat eri eläkelakien mukaan. Pääkohdat eri laeista on käyty läpi tällä sivulla.

Yksityisalojen työeläkemaksu

Yksityisalojen työeläkemaksusta neuvottelevat työmarkkinakeskusjärjestöt, jotka edustavat työeläkkeiden rahoittajia eli työnantajia ja työntekijöitä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat kunkin vuoden työeläkemaksun keskimääräisestä tasosta joko yhdeksi tai useammaksi vuodeksi kerrallaan. Työeläkemaksu määritetään vakuutustoiminnan yleisen käytännön mukaisesti etukäteen kullekin vuodelle.

Neuvottelutuloksen pohjalta työeläkeyhtiöiden vakuutusmatemaatikkojen yhteinen työryhmä, Telan laskuperustejaos, tekee sosiaali- ja terveysministeriölle hakemuksen seuraavan vuoden maksuista. Ministeriö vahvistaa maksut.

Vuonna 2021 yksityisalojen työntekijöiden eläkelain eli TyEL:n mukainen työeläkemaksu on keskimäärin 24,4 prosenttia työntekijälle maksettavasta palkkasummasta. Työntekijän maksuosuus tästä on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 8,65 prosenttia. Työnantajan maksuosuus on keskimäärin 16,95 prosenttia.

Työeläkemaksun osat

Yksityisalojen työeläkemaksu muodostuu seuraavista eri osista:

  • vanhuuseläkeosa
  • työkyvyttömyyseläkeosa
  • tasausosa
  • muut kulut.

Kaikille maksun osille on omat lainsäädäntöön pohjautuvat perusteet, joiden mukaan ne määräytyvät. Eri osien suuruuden tarvetta arvioidaan vakuutusmatemaattisilla laskelmilla.

Vanhuuseläkeosa

Maksun vanhuuseläkeosan osuus rahastoidaan tulevia vanhuuseläkkeitä varten. Vanhuuseläkeosa määritellään sen suuruiseksi, että siitä saatu tulo riittää keskimäärin kattamaan kunkin maksuvuoden aikana kertyneiden vanhuuseläkkeiden rahastoidut osat.

Vanhuuseläkeosan määrittelyssä huomioidaan työntekijöiden ikä ja sukupuoli. Naisilla on keskimäärin pidempi elinikä kuin miehillä, joten tämä otetaan huomioon vanhuuseläkeosaa laskettaessa.

Työkyvyttömyyseläkeosa

Työkyvyttömyysosana kerätään maksu, joka käytetään työkyvyttömyyseläkkeiden rahastointiin. Maksuosan taso määritetään niin, että siitä saatu tulo riittää kattamaan puolet siitä tulevasta eläkemenosta, joka aiheutuu kahden seuraavan vuoden eläketapahtumista. Eläketapahtuma tarkoittaa käytännössä sellaista sairastumista, jonka perusteella henkilölle myöhemmin myönnetään työkyvyttömyyseläke.

Maksua määrätessä on tarkkaan tiedossa vasta muutaman vuoden takaiset menot, joiden perusteella tulevat menot pitää arvioida.

Suurilla työnantajilla (palkkasumma yli 2 miljoonaa euroa vuodessa) työkyvyttömyysosaan vaikuttavat myös omat työkyvyttömyyseläketapaukset niin kutsutun maksuluokkamallin kautta.

Tasausosa

Tasausosana kerätään maksu, jolla katetaan maksuvuonna työeläkevakuuttajien yhteisellä vastuulla oleva rahastoimaton eläkemeno. Tätä osaa nimitetään tasauseläkemenoksi. Tasausosalla säädellään eri maksuosien suhdetta niin, että kokonaismaksu on kunakin vuonna sovitun mukainen.

Tasausosan puskurin tulee kattaa aina vähintään 20 prosenttia seuraavan vuoden tasauseläkemenosta. Puskuriin on kerätty varoja myös työeläkemaksun nousun tasoittamiseksi tulevaisuudessa. Puskurista voidaan lain mukaan siirtää varoja vastaisuuden varalle vanhuuseläkerahastoihin.

Muut kulut

Loppuosa maksusta koostuu työeläkkeiden hoitokustannuksista eli työeläkevakuuttajien toimintakuluista, erilaisista lakisääteisistä maksuista sekä maksutappioista.

Työntekijän maksuosuuden muodostuminen


Työntekijän eläkelaissa on määritelty, miten työntekijän maksuosan suuruus lasketaan. Lisäksi laissa on säädetty, että kun työeläkemaksua korotetaan, puolet korotuksesta siirretään työntekijän maksuosuuteen.

Työntekijän maksuosuus on aina sama, riippumatta siitä onko hänet vakuutettu työeläkeyhtiössä, -kassassa vai -säätiössä.

Työntekijöiden maksuosuus otettiin käyttöön vuonna 1993. Siihen saakka työnantaja vastasi kokonaisuudessaan työeläkemaksujen maksamisesta.

53–62 vuotiaat työntekijät maksavat korkeampaa työeläkemaksua, koska myös heidän eläkekarttumansa on korkeampi. Korotettu karttuma liittyy eläkeuudistuksen siirtymäaikaan, joka ajoittuu vuosille 2017–2025.

Työnantaja pidättää työntekijöidensä maksuosuudet palkanmaksun yhteydessä, ja suorittaa työeläkemaksun kokonaisuudessaan työeläkevakuuttajalle.

Työnantajan maksuosuuden muodostuminen

Työnantajan maksuosuus on koko työeläkemaksu vähennettynä työntekijän maksuosuudella.
Yksittäisten työnantajien maksut voivat kuitenkin vaihdella, riippuen siitä, onko työnantaja ottanut työeläkevakuutuksen työeläkeyhtiöstä, -kassasta vai -säätiöstä.

Työeläkeyhtiö

Jos työnantaja on niin kutsuttu tilapäinen työnantaja, on hänen työeläkemaksunsa kiinteä prosenttiosuus vakuutettujen palkasta. Vakituisesti toimiva, niin kutsuttu sopimustyönantaja puolestaan voi saada maksuun alennusta yhtiökohtaisen asiakashyvityksen kautta. Sopimustyönantajaksi nimitetään työnantajia, joilla on palveluksessaan jatkuvasti työntekijöitä tai jonka maksamat palkat ylittävät kuuden kuukauden aikana 8 790 euroa (vuonna 2021).

Asiakashyvitykset ovat työeläkeyhtiöiden asiakkaille jaettavaa ylijäämää, jota kertyy yhtiön toiminnan tehokuudesta ja sijoitustoiminnasta. Käytännössä asiakashyvitys alentaa sekä työnantajilta että työntekijöiltä perittävää työeläkemaksua. Hyvityksistä on kerrottu tarkemmin Työeläkeyhtiöiden asiakashyvitykset -tietopaketissamme

Eläkesäätiö ja -kassa

Eläkesäätiön perustanut työnantaja tai eläkekassan perustaneet työnantajat yhdessä määrittävät työeläkemaksun suuruuden eläkesäätiön tai -kassan kulujen mukaan. Työnantajilta peritään maksua sen verran, että se yhdessä sijoitustuottojen kanssa riittää kassan tai säätiön menoihin.

Eläkesäätiön ja -kassan työeläkemaksu peritään useassa erässä ennakkoon vuoden aikana. Perittävän maksun määrää voidaan vuoden kuluessa muuttaa säätiön tai kassan taloudellisen tilanteen mukaan. Mikäli taloudellinen tila ja vakavaraisuus ovat riittävän hyvällä tasolla, voidaan maksua päättää perittävän vähemmän tai jättää maksu kokonaan perimättä.

Kunta-alan työeläkemaksu

Kunnallisella alalla työntekijät maksavat samansuuruista työeläkemaksua kuin yksityisillä aloilla. Vuonna 2021 maksu on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 8,65 prosenttia.

Kevan jäsenyhteisöjen maksuista kullekin vuodelle päättää julkisen alan eläkkeitä hoitavan Kevan valtuuskunta. Maksuosuudet muodostuvat palkkaperusteisesta eläkemaksusta ja eläkemenoperusteisesta eläkemaksusta.

Vuonna 2021 keskimääräinen palkkaperusteinen eläkemaksu on 24,40 prosenttia palkoista. Maksu muodostuu kaikilta työnantajilta perittävästä työansiopohjaisesta eläkemaksusta (23,20 % palkoista) sekä työnantajakohtaisesta työkyvyttömyyseläkemaksusta (keskimäärin 1,20 % palkoista).

Koska työnantaja pidättää työntekijältä tämän työeläkemaksuosuuden, jää työnantajan osuudeksi palkkaperusteisesta eläkemaksusta käytännössä arviolta keskimäärin 16,82 prosenttia palkoista.
Kevan jäsenyhteisöiltä perittävä eläkemenoperusteinen maksu on vuonna 2021 yhteensä 735 miljoonaa euroa. Eläkemenoperusteinen maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken niiden vuonna 2021 maksettavien eläkeosien suhteessa, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005.

Valtion työeläkemaksu

Valtion työntekijöiden maksama työeläkemaksu on sama kuin yksityisaloilla. Vuonna 2021 maksu on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 8,65 prosenttia.

Valtion työnantajan työeläkemaksun suuruudesta päättää valtiovarainministeriö Kevan esityksestä. Työnantajan eläkemaksun vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkeosat lasketaan vakuutusmatemaattisesti siten, että ne yhdessä keskimääräisen työntekijän eläkemaksun kanssa kattavat valtion eläkejärjestelmässä syntyvän eläkevastuun.

Vuonna 2021 keskimääräinen valtion työnantajan työeläkemaksu on 16,69 prosenttia.

Valtion työnantajien ja työntekijöiden maksamat työeläkemaksut kattavat noin 40 prosenttia vuosittain eläkkeiden aiheuttamista kustannuksista. Loppu 60 prosenttia tulee suoraan kunkin vuoden valtion talousarviosta.

Kirkon työeläkemaksu

Seurakuntien, kirkon ja kirkollisten yhdistysten työntekijöiden työeläkemaksu on sama kuin yksityisaloilla, eli vuonna 2021 maksu on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 8,65 prosenttia.

Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous vahvistaa vuosittain maksettavien työeläkemaksujen määräytymisperusteet ja suuruuden. Työeläkemaksu perustuu maksettuihin palkkoihin.
Vuonna 2021 seurakuntatyönantajien työeläkemaksu on 28,7 prosenttia palkkasummasta ja kirkon keskusrahaston sekä kirkollisten yhdistysten työnantajien työeläkemaksu 34,5 prosenttia. Palkkaperusteinen työeläkemaksu sisältää myös työntekijän maksuosuuden.

Lisäksi seurakunnilta peritään eläkerahastomaksua, jonka suuruus on 5,0 prosenttia kirkollisverotuloista.

Merenkulkualan työeläkemaksu

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa merimieseläkelain eli MEL:n mukaisen työeläkemaksun vuosittain. Työntekijöiden maksuosuus vastaa yksityisalojen työntekijöiden maksuosuutta.

Vuonna 2021 merenkulkualan työntekijöiden työeläkemaksu on näin ollen alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 8,65 prosenttia. Työnantajien työeläkemaksu puolestaan on 11,40 prosenttia palkkasummasta.

Valtio osallistuu lisäksi merimiehille maksettavien eläkkeiden rahoitukseen maksamalla vajaan kolmanneksen merimieseläkelain mukaisesta eläkemenosta.

Yrittäjien työeläkemaksu

Vuonna 2021 yrittäjien eläkelain eli YEL:n mukainen maksuprosentti on alle 53-vuotiaille ja 63 vuotta täyttäneille yrittäjille 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaille 25,60 prosenttia. 53–62 vuotiaiden yrittäjien korotus perustuu tuossa iässä tapahtuvaan korotettuun eläkekarttuman eläkeuudistuksen siirtymäajan mukaisesti, samoin kuin työntekijöillä.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa YEL:n mukaiset maksuprosentit vuosittain. Keskimääräinen YEL-maksu on keskimääräistä yksityisalojen TyEL-maksua vastaava määrä, ilman 53 vuotta täyttäneiden korotettua maksua.

Yrittäjät maksavat YEL-maksun kokonaisuudessaan itse. YEL-maksu lasketaan prosentteina eläkkeen perusteeksi vahvistetusta työtulosta. Työtulo ei perustu yritystoiminnan taloudelliseen tulokseen, vaan sen tulee vastata yrittäjän työpanoksen taloudellista arvoa. Työtulon määrittelyssä apuna toimii Eläketurvakeskuksen julkaisema yrittäjän työtulo-ohje.

Aloittava yrittäjä saa 22 prosentin alennuksen YEL-maksuunsa ensimmäisten 48 kuukauden ajalta.

Freelancerit

Freelancer katsotaan yrittäjäksi, jos hän tekee työtä olematta työ- tai virkasuhteessa. Yrittäjänä toimiva freelancer vastaa työeläkemaksustaan itse vastaavasti kuin yrittäjät.

Jos freelancerin tekemä työ sen sijaan täyttää työsuhteen tunnusmerkit, katsotaan hänet työntekijäksi. Työsuhteen tunnusmerkkejä ovat työn tekeminen korvausta vastaan toiselle, tämän johdon ja valvonnan alaisena. Tällöin työnantaja vastaa freelancerin työeläkevakuutuksesta, ja freelancerin työeläkemaksut menevät samoin kuin yksityisalojen työntekijällä.

Freelancer voi tehdä samanaikaisesti työtä sekä yrittäjänä että työntekijänä.

Maatalousyrittäjien ja apurahansaajien työeläkemaksu

Maatalousyrittäjät maksavat työeläkemaksunsa kokonaisuudessaan itse. Maatalousyrittäjien eläkelain eli MYEL:n mukaan vakuutetaan viljelijät, metsätilalliset, kalastajat ja poronhoitajat sekä heidän perheenjäsenensä. Lisäksi tieteen ja taiteen apurahansaajat vakuutetaan MYEL:n mukaan.

MYEL:ssä on käytössä kaksi eri maksuprosenttia: perusprosentti ja alennettu prosentti. Se, kumman mukaan maksu lasketaan, määräytyy vakuutetun työtulon mukaan. Työtulo kuvaa maatalousyrittäjän tekemää työpanosta. Apurahansaajan työtulo perustuu apurahan määrään. Työtulon määrittelystä on kerrottu tarkemmin Melan verkkosivuilla.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa MYEL:n mukaiset perusprosentit vuosittain. Perusprosentit ovat usein seuranneet yrittäjien eläkelain eli YEL:n vastaavia lukuja.

Vuonna 2021 alle 53-vuotiaiden ja 63 vuotta täyttäneiden työeläkemaksu on

  • alle 28 248 euron työtulosta noin 13,01 prosenttia
  • yli 44 390 euron työtulosta noin 24,10 prosenttia
  • edellä mainittujen työtulojen välillä maksu nousee liukuvasti.

53–62 vuotiailla vastaavat maksuprosentit ovat 13,82 ja 25,60.

Ajankohtaista aiheesta

Julkisalojen työeläkemaksut vuodelle 2022

Julkisalojen eli Kevan jäsenyhteisöjen, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon työeläkemaksut vuodelle 2022 on vahvistettu. Kevan jäsenyhteisöjen maksuista päättää Kevan valtuutetut, valtion…

Vuoden 2022 työeläkemaksu menossa vahvistettavaksi

Yksityisaloilla perittävä työeläkemaksu vuonna 2022 tulee olemaan keskimäärin 24,85 prosenttia palkasta. Työeläkeyhtiöiden valtuuttamana tulemme toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriölle lähiaikoina hakemuksen…

Aiheeseen liittyvää