Siirry sisältöön

Eläkevarojen määrä

Työeläkevakuuttajat julkaisevat sijoitustoimintansa tuloksesta kertovat tiedot neljästi vuodessa. Kun olemme saaneet kaikkien toimijoiden tiedot kasaan, julkaisemme tällä sivulla koonnin työeläkevarojen määrästä ja tuotoista sekä sijoitusten jakaumista. Tuoreimmat tiedot koskevat syyskuun 2021 lopun tilannetta.

Varojen määrä ja jakautuminen

Työeläkejärjestelmän sijoitusvarojen yhteenlaskettu määrä syyskuun 2021 lopussa oli 245 miljardia euroa. Varat kasvoivat kolmannen vuosineljänneksen aikana noin 4 miljardilla eurolla. Yksityisalojen sijoitusvarojen osuus oli 153 miljardia euroa ja julkisalojen sijoitusvarat 92 miljardia euroa.

Sijoitusomaisuuden jakautuminen eri sijoituslajeihin

Sijoitusomaisuuden jakautuminen eri sijoituslajeihin syyskuun 2021 lopussa: osake- ja osaketyyppiset sijoitukset 131 miljardia euroa, kiinteistösijoitukset 20 miljardia euroa, vaihtoehtoiset sijoitukset eli hedgerahastot 20 miljardia euroa ja korkosijoitukset 74 miljardia euroa.

Sijoituslajeittain tarkasteltuna varat jakaantuivat seuraavasti (suluissa muutos edellisen vuosineljänneksen lopun tilanteeseen verrattuna):

  • osake- ja osaketyyppiset sijoitukset 131 miljardia, osuus 53 prosenttia (muutos -0,3 prosenttiyksikköä) [1]
  • korkosijoitukset 74 miljardia, osuus 30 prosenttia (muutos 0 prosenttiyksikköä) [2]
  • kiinteistösijoitukset 20 miljardia euroa, osuus 8 prosenttia (muutos 0 prosenttiyksikköä)
  • vaihtoehtoiset sijoitukset 20 miljardia euroa, osuus 8 prosenttia (muutos 0,3 prosenttiyksikköä) [3].

[1] Osake- ja osaketyyppiset sijoitukset sisältävät noteeratut osakkeet (mukaan lukien osakerahastot) sekä muut osakesijoitukset, kuten esimerkiksi pääomasijoitukset ja noteeraamattomat osakesijoitukset.
[2] Korkosijoitukset sisältävät rahamarkkinasijoitukset, joukkovelkakirjat ja vaihtovelkakirjalainat, sijoituslainat sekä TyEL-takaisinlainat.
[3] Vaihtoehtoiset sijoitukset sisältävät pääasiassa hedge-rahastot.

Jos sijoituslajikohtaisia jakaumia verrataan esimerkiksi vuoteen 2010, nähdään taustalla pidempiaikainen trendi korkosijoitusten suhteellisen osuuden pienentymisestä. Vuoden 2010 lopussa sekä osake- ja osaketyyppisten että korkosijoitusten osuus oli molemmilla reilu 40 prosenttia. Työeläkevakuuttajat ovat vakavaraisuussäännösten puitteissa korvanneet korkosijoituksia muilla paremman tuotto-odotuksen sijoituksilla, kuten osakkeilla, pääomasijoituksilla ja vaihtoehtoisilla sijoituksilla.

Sijoitusomaisuuden jakautuminen alueittain

Alueelliset sijoitusosuudet syyskuun 2021 lopussa: Suomi 58 miljardia euroa, muut euroalueen maat 41 miljardia euroa ja euroalueen ulkopuoliset maat 146 miljardia euroa.

Maantieteellisten alueiden mukaan tarkasteltuna varat jakautuivat seuraavasti (suluissa muutos edellisen vuosineljänneksen lopun tilanteeseen verrattuna):

  • Suomeen sijoitetut varat 58 miljardia, osuus 24 prosenttia (muutos -0,5 prosenttiyksikköä)
  • muihin euroalueen maihin sijoitetut varat 41 miljardia, osuus 17 prosenttia (muutos +0,3 prosenttiyksikköä)
  • euroalueen ulkopuolisiin maihin sijoitetut varat 146 miljardia, osuus 60 prosenttia (muutos +0,2 prosenttiyksikköä).

Sijoitusosuuksien muutoksiin vaikuttavat arvonmuutosten ohella nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.

Pidemmällä aikavälillä sijoituksia on hajautettu yhä enemmän globaaleille sijoitusmarkkinoille. Esimerkiksi vuoden 2010 lopussa varoista kolmannes (33,8 %) oli sijoitettu Suomeen, vajaa kolmannes (28,8 %) muihin euroalueen maihin ja reilu kolmannes (37,4 %) Euroalueen ulkopuolisiin maihin. Kotimaan ja muihin euroalueen maihin kohdistuneiden sijoitusten osuudet ovat siis laskeneet samanaikaisesti, kun euroalueen ulkopuolelle kohdistuvien sijoitusten osuus on noussut huomattavasti.

Tarkemmat tiedot tilastotietokannasta

Tarkempia tietoja eläkevarojen jakautumisesta sijoituslajeittain, alueittain ja yhteisöryhmittäin on tarkasteltavissa tilastotietokannassamme.

Varoille saatu tuotto

Sijoitustuotto vuoden kolmelta ensimmäiseltä vuosineljännekseltä oli reaalisesti (tuotto, josta vähennetty inflaation vaikutus) 9,0 prosenttia.

Koko alan sijoituslajikohtaiset tuotot olivat vuoden alusta syyskuun loppuun ulottuvalla ajanjaksolla seuraavat:

  • osakesijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti 20,1 ja reaalisesti 17,4 prosenttia
  • korkosijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti 2,0 ja reaalisesti -0,3 prosenttia
  • kiinteistösijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti 4,1 ja reaalisesti 1,7 prosenttia
  • vaihtoehtoisten sijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti 8,3 ja reaalisesti 5,8 prosenttia.
Työeläkevakuuttajien sijoituslajikohtaiset tuotot syyskuun 2021 lopussa.

Työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden kannalta yksittäisen vuosineljänneksen tai vuodenkaan muutoksilla ei ole suurta merkitystä. Tärkeämpää on tuottojen kehitys pitkällä aikavälillä. Rahastoidut eläkevarat kasvavat viime kädessä talouskasvun ja inflaation mukana.

Pidemmän aikavälin tuotot vaihtelevat sen mukaan, kuinka pitkä on tarkasteluväli:

  • 2016-Q3/2021 (reilu 5,5 vuotta): tuotto nimellisesti 6,8 ja reaalisesti 5,7 prosenttia
  • 2011-Q3/2021 (reilu 10,5 vuotta): tuotto nimellisesti 6,1 ja reaalisesti 4,9 prosenttia
  • 2001-Q3/2021 (reilu 20,5 vuotta): tuotto nimellisesti 5,5 ja reaalisesti 4,0 prosenttia
  • 1997-Q3/2021 (reilu 24,5 vuotta): tuotto nimellisesti 6,1 ja reaalisesti 4,6 prosenttia.
Pidemmän aikavälin tuotot syyskuun 2021 lopussa.

Työeläkevaroista on saatavilla vertailukelpoista tietoa vuodesta 1997 alkaen, joten siksi tarkastelu on tarkoituksenmukaisinta aloittaa aikaisintaan kyseisestä ajankohdasta.

Tapahtumat rahoitusmarkkinoilla

Analyytikkomme Kimmo Koivurinne tarkastelee oheisessa kirjoituksessaan rahoitusmarkkinoiden tapahtumia ja tunnelmia päättyneeltä vuosineljännekseltä.

Kimmo Koivurinne henkilökuva

”Inflaatiota ja muita huolenaiheita; pitkään jatkunut nousu osakemarkkinoilla alkoi laantua.”

Kimmo Koivurinne, analyytikko

Eläkevarojen merkitys työeläkkeiden rahoituksessa

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin vuosittain kerättävillä työeläkemaksuilla. Yksityisalojen työntekijöiden eläkejärjestelmä on kuitenkin osittain rahastoiva, jolloin osa kunakin vuonna kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan tulevaisuudessa maksettavia eläkkeitä varten. Julkisaloilla puolestaan on käytössä puskuriluonteiset rahastot, joihin on aikoinaan siirretty osa vuotisista työeläkemaksuista tuleviin eläkemenoihin varautumiseksi.

Rahastoituja eläkevaroja ja niille saatuja tuottoja käytetään joka vuosi maksettaviin eläkkeisiin. Esimerkiksi vuonna 2020 rahastoista ja niiden tuotoista käytettiin nettomääräisesti reilu kolme miljardia euroa vuoden aikana maksettuihin eläkkeisiin. Jatkossa yhä useampi eläke-euro maksetaan rahastoista, kun eläkemenot kasvavat vuosi vuodelta suuremmaksi kuin työeläkemaksuilla kerättävät tulot. Tämä on ollut yksi eläkerahastoinnin tarkoituskin.
Vaikka pääosa vuosittain maksettavista työeläkkeistä kustannetaan jatkossakin suoraan vuoden aikana kerätyistä työeläkemaksuista, tarvitaan myös rahastoja ja niiden tuottoja eläkevastuun kattamiseen.

Eläkevastuulla tarkoitetaan sitä varojen määrää, joka varojen tulevat tuotot huomioon ottaen tarvittaisiin kaikkien tiettyyn hetkeen mennessä kertyneiden, tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden kokonaismäärän kattamiseen, mikäli työeläkemaksuista ei enää saataisi rahoitusta aiemmin kertyneiden eläkkeiden maksamiseen.

Eläketurvakeskuksen tuoreimmat laskelmat kuvaavat vuoden 2017 lopun tilannetta, jolloin eläkevastuiden kokonaismäärä oli noin 714,5 miljardia euroa. Rahastot kattavat tästä summasta noin 30 prosenttia.

Perustiedot sijoitustilastoista

Työeläkevakuuttajat hoitavat lakisääteisten työeläkevarojen sijoitustoiminnan. Eläkevaroista kokoamamme tilastot sisältävät seuraavien toimijoiden hallinnoimat varat:

  • työeläkeyhtiöt
  • eläkesäätiöiden ja -kassojen TyEL-rahastot (yksityisalojen työntekijöiden rahastot)
  • Keva
  • Valtion eläkerahasto (VER)
  • Kelan toimihenkilöiden eläkerahasto
  • Kirkon eläkerahasto (KER)
  • Suomen Pankin Eläkerahasto (SPERA)
  • Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela)
  • Merimieseläkekassa (MEK).

Tilastoinnissa on mukana vain lakisääteisen työeläketurvan rahastointi. Mukana ei ole eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvo, joka oli noin 3,9 miljardia euroa vuoden 2020 lopussa.

Lukujen päivitys helmi-maaliskuussa

Tässä kerrotut luvut kuvaavat työeläkevarojen määrää vuoden 2021 kolmannen kvartaalin eli syyskuun lopussa. Päivitämme luvut kuvaamaan vuoden lopun tilannetta helmi-maaliskuun vaihteessa vuonna 2022.

Aikaisemmat tiedot

Vuoden 2021 ensimmäiseen kvartaaliin saakka esitimme eläkevarojen määrän ja rahoitusmarkkinoiden tapahtumat yhteisessä ”Sijoitusanalyysi”-koosteessa, joka julkaistiin kunkin kvartaalin päätteeksi. Sittemmin tuoreimmat varatiedot on koottu tälle sivulle ja rahoitusmarkkinoiden tapahtumia taustoittaa analyytikkomme blogikirjoitukset.

Ajankohtaista aiheesta

Inflaatiota ja muita huolenaiheita

Työeläkevarat kasvoivat vuoden 2021 kolmannella vuosineljänneksellä noin neljällä miljardilla eurolla. Pitkään jatkunut nousu osakemarkkinoilla alkoi laantua, mutta työeläkevarat kasvoivat etenkin…

Osakemarkkinavetoista elpymistä

Työeläkejärjestelmän rahoituksen osana toimivat sijoitusvarat kasvoivat vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä noin kahdeksalla miljardilla eurolla. Varojen kokonaismäärä oli kesäkuun lopussa yhteensä…

Aiheeseen liittyvää