Siirry sisältöön

Eläkevarojen määrä

Työeläkevakuuttajat julkaisevat sijoitustoimintansa tuloksesta kertovat tiedot neljästi vuodessa. Kun olemme saaneet kaikkien toimijoiden tiedot kasaan, julkaisemme tällä sivulla koonnin työeläkevarojen määrästä ja tuotoista sekä sijoitusten jakaumista. Tuoreimmat tiedot koskevat vuoden 2021 lopun tilannetta.

Varojen määrä ja jakautuminen

Työeläkejärjestelmän sijoitusvarojen yhteenlaskettu määrä vuoden 2021 lopussa oli 255 miljardia euroa. Varat kasvoivat viimeisen vuosineljänneksen aikana noin 10 miljardilla eurolla. Yksityisalojen sijoitusvarojen osuus oli 160 miljardia euroa ja julkisalojen sijoitusvarat 95 miljardia euroa.

Sijoitusomaisuuden jakautuminen eri sijoituslajeihin

Sijoitusomaisuuden jakautuminen eri sijoituslajeihin vuoden 2021 lopussa: osake- ja osaketyyppiset sijoitukset 137 miljardia euroa, kiinteistösijoitukset 22 miljardia euroa, vaihtoehtoiset sijoitukset eli hedgerahastot 21 miljardia euroa ja korkosijoitukset 75 miljardia euroa.

Sijoituslajeittain tarkasteltuna varat jakaantuivat seuraavasti (suluissa muutos edellisen vuosineljänneksen lopun tilanteeseen verrattuna):

  • osake- ja osaketyyppiset sijoitukset 137 miljardia, osuus 54 prosenttia (muutos 0,6 prosenttiyksikköä) [1]
  • korkosijoitukset 75 miljardia, osuus 30 prosenttia (muutos -0,6 prosenttiyksikköä) [2]
  • kiinteistösijoitukset 22 miljardia euroa, osuus 8 prosenttia (muutos 0,2 prosenttiyksikköä)
  • vaihtoehtoiset sijoitukset 21 miljardia euroa, osuus 8 prosenttia (muutos -0,2 prosenttiyksikköä) [3].

[1] Osake- ja osaketyyppiset sijoitukset sisältävät noteeratut osakkeet (mukaan lukien osakerahastot) sekä muut osakesijoitukset, kuten esimerkiksi pääomasijoitukset ja noteeraamattomat osakesijoitukset.
[2] Korkosijoitukset sisältävät rahamarkkinasijoitukset, joukkovelkakirjat ja vaihtovelkakirjalainat, sijoituslainat sekä TyEL-takaisinlainat.
[3] Vaihtoehtoiset sijoitukset sisältävät pääasiassa hedge-rahastot.

Jos sijoituslajikohtaisia jakaumia verrataan esimerkiksi vuoteen 2010, nähdään taustalla pidempiaikainen trendi korkosijoitusten suhteellisen osuuden pienentymisestä. Vuoden 2010 lopussa sekä osake- ja osaketyyppisten että korkosijoitusten osuus oli molemmilla reilu 40 prosenttia. Työeläkevakuuttajat ovat vakavaraisuussäännösten puitteissa korvanneet korkosijoituksia muilla paremman tuotto-odotuksen sijoituksilla, kuten osakkeilla, pääomasijoituksilla ja vaihtoehtoisilla sijoituksilla.

Sijoitusomaisuuden jakautuminen alueittain

Alueelliset sijoitusosuudet vuoden 2021 lopussa: Suomi 60 miljardia euroa, muut euroalueen maat 41 miljardia euroa; euroalueen ulkopuoliset maat 154 miljardia euroa.

Maantieteellisten alueiden mukaan tarkasteltuna varat jakautuivat seuraavasti (suluissa muutos edellisen vuosineljänneksen lopun tilanteeseen verrattuna):

  • Suomeen sijoitetut varat 60 miljardia, osuus 23 prosenttia (muutos 0,0 prosenttiyksikköä)
  • muihin euroalueen maihin sijoitetut varat 41 miljardia, osuus 16 prosenttia (muutos -0,6 prosenttiyksikköä)
  • euroalueen ulkopuolisiin maihin sijoitetut varat 154 miljardia, osuus 60 prosenttia (muutos +0,7 prosenttiyksikköä).

Sijoitusosuuksien muutoksiin vaikuttavat arvonmuutosten ohella nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.

Pidemmällä aikavälillä sijoituksia on hajautettu yhä enemmän globaaleille sijoitusmarkkinoille. Esimerkiksi vuoden 2010 lopussa varoista kolmannes (33,8 %) oli sijoitettu Suomeen, vajaa kolmannes (28,8 %) muihin euroalueen maihin ja reilu kolmannes (37,4 %) euroalueen ulkopuolisiin maihin. Kotimaan ja muihin euroalueen maihin kohdistuneiden sijoitusten osuudet ovat siis laskeneet samanaikaisesti, kun euroalueen ulkopuolelle kohdistuvien sijoitusten osuus on noussut huomattavasti.

Tarkemmat tiedot tilastotietokannasta

Tarkempia tietoja eläkevarojen jakautumisesta sijoituslajeittain, alueittain ja yhteisöryhmittäin on tarkasteltavissa tilastotietokannassamme.

Varoille saatu tuotto

Sijoitustuotto vuodelta 2021 oli nimellisesti 15,8 ja reaalisesti (tuotto, josta vähennetty inflaation vaikutus) 11,9 prosenttia.

Koko alan sijoituslajikohtaiset tuotot olivat koko vuodelta seuraavat:

  • osakesijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti 28,1 ja reaalisesti 23,8 prosenttia
  • korkosijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti 2,2 ja reaalisesti -1,2 prosenttia
  • kiinteistösijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti 8,2 ja reaalisesti 4,6 prosenttia
  • vaihtoehtoisten sijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti 10,5 ja reaalisesti 6,8 prosenttia.
Työeläkevakuuttajien sijoituslajikohtaiset tuotot vuoden 2021 lopussa.

Työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden kannalta yksittäisen vuosineljänneksen tai vuodenkaan muutoksilla ei ole suurta merkitystä. Tärkeämpää on tuottojen kehitys pitkällä aikavälillä. Rahastoidut eläkevarat kasvavat viime kädessä talouskasvun ja inflaation mukana.

Pidemmän aikavälin tuotot vaihtelevat sen mukaan, kuinka pitkä on tarkasteluväli:

  • 2017-2021 (5 vuotta): tuotto nimellisesti 7,4 ja reaalisesti 6,1 prosenttia
  • 2012-2021 (10 vuotta): tuotto nimellisesti 7,3 ja reaalisesti 6,1 prosenttia
  • 2002-2021 (20 vuotta): tuotto nimellisesti 5,9 ja reaalisesti 4,4 prosenttia
  • vuodesta 1997 alkaen: tuotto nimellisesti 6,2 ja reaalisesti 4,6 prosenttia.
Pidemmän aikavälin tuotot vuoden 2021 lopussa.

Työeläkevaroista on saatavilla vertailukelpoista tietoa vuodesta 1997 alkaen, joten siksi tarkastelu on tarkoituksenmukaisinta aloittaa aikaisintaan kyseisestä ajankohdasta.

Tapahtumat rahoitusmarkkinoilla

Analyytikkomme Kimmo Koivurinne tarkastelee oheisessa kirjoituksessaan rahoitusmarkkinoiden tapahtumia ja tunnelmia päättyneeltä vuodelta.

Kimmo Koivurinne henkilökuva

”Toinen koronavuosi suosi osakesijoituksia.”

Kimmo Koivurinne, analyytikko

Eläkevarojen merkitys työeläkkeiden rahoituksessa

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin vuosittain kerättävillä työeläkemaksuilla. Yksityisalojen työntekijöiden eläkejärjestelmä on kuitenkin osittain rahastoiva, jolloin osa kunakin vuonna kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan tulevaisuudessa maksettavia eläkkeitä varten. Julkisaloilla puolestaan on käytössä puskuriluonteiset rahastot, joihin on aikoinaan siirretty osa vuotisista työeläkemaksuista tuleviin eläkemenoihin varautumiseksi.

Rahastoituja eläkevaroja ja niille saatuja tuottoja käytetään joka vuosi maksettaviin eläkkeisiin. Esimerkiksi vuonna 2021 rahastoista ja niiden tuotoista käytettiin nettomääräisesti arviolta noin 1,4 miljardia euroa vuoden aikana maksettuihin eläkkeisiin. Jatkossa yhä useampi eläke-euro maksetaan rahastoista, kun eläkemenot kasvavat vuosi vuodelta suuremmaksi kuin työeläkemaksuilla kerättävät tulot. Tämä on ollut yksi eläkerahastoinnin tarkoituskin.
Vaikka pääosa vuosittain maksettavista työeläkkeistä kustannetaan jatkossakin suoraan vuoden aikana kerätyistä työeläkemaksuista, tarvitaan myös rahastoja ja niiden tuottoja eläkevastuun kattamiseen.

Eläkevastuulla tarkoitetaan sitä varojen määrää, joka varojen tulevat tuotot huomioon ottaen tarvittaisiin kaikkien tiettyyn hetkeen mennessä kertyneiden, tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden kokonaismäärän kattamiseen, mikäli työeläkemaksuista ei enää saataisi rahoitusta aiemmin kertyneiden eläkkeiden maksamiseen.

Eläketurvakeskuksen tuoreimmat laskelmat kuvaavat vuoden 2017 lopun tilannetta, jolloin eläkevastuiden kokonaismäärä oli noin 714,5 miljardia euroa. Rahastot kattavat tästä summasta noin 30 prosenttia.

Perustiedot sijoitustilastoista

Työeläkevakuuttajat hoitavat lakisääteisten työeläkevarojen sijoitustoiminnan. Eläkevaroista kokoamamme tilastot sisältävät seuraavien toimijoiden hallinnoimat varat:

  • työeläkeyhtiöt
  • eläkesäätiöiden ja -kassojen TyEL-rahastot (yksityisalojen työntekijöiden rahastot)
  • Keva
  • Valtion eläkerahasto (VER)
  • Kelan toimihenkilöiden eläkerahasto
  • Kirkon eläkerahasto (KER)
  • Suomen Pankin Eläkerahasto (SPERA)
  • Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela)
  • Merimieseläkekassa (MEK).

Tilastoimamme työeläkevarat eivät sisällä työeläkevakuuttajien taseeseen kirjattuja muita saamisia, velkoja tai aineellisia hyödykkeitä. Tässä mainitut työeläkevarat tarkoittavat sijoitettavissa olevia varoja.

Tilastoinnissa on mukana vain lakisääteisen työeläketurvan rahastointi. Mukana ei ole eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvo, joka oli 4,1 miljardia euroa vuoden 2021 lopussa.

Lukujen seuraava päivitys toukokuussa

Tässä kerrotut luvut kuvaavat työeläkevarojen määrää vuoden 2021 lopussa. Lukujen seuraava päivitys koskee vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen eli maaliskuun lopun tilannetta. Päivitys ajoittuu toukokuun lopulle.

Aikaisemmat tiedot

Vuoden 2021 ensimmäiseen kvartaaliin saakka esitimme eläkevarojen määrän ja rahoitusmarkkinoiden tapahtumat yhteisessä ”Sijoitusanalyysi”-koosteessa, joka julkaistiin kunkin kvartaalin päätteeksi. Sittemmin tuoreimmat varatiedot on koottu tälle sivulle ja rahoitusmarkkinoiden tapahtumia taustoittaa analyytikkomme blogikirjoitukset.

Ajankohtaista aiheesta

Toinen koronavuosi suosi osakesijoituksia

Vuosi 2021 tarjosi pandemiasta huolimatta poikkeuksellisen hyvää tuottoa eläkesijoituksille: työeläkejärjestelmän rahoituksen osana toimivat sijoitusvarat kasvoivat vuoden aikana noin 23 miljardilla…

Aiheeseen liittyvää