Siirry sisältöön

Vastuuvelka ja sen laskenta

Yksityisalojen työntekijöiden työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Se tarkoittaa sitä, että osa vuosittain kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan eli laitetaan talteen tulevaisuudessa maksettavia eläkkeitä varten. Näistä rahastoihin talletetuista varoista muodostuu vastuuvelka tuleville eläkkeensaajille.

Rahastoidut eläkeosat ovat osa vastuuvelkaa

Yksityisalojen osittainen rahastointi koskee vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Osa vuosittain kerättävistä, työnantajilta ja työntekijöiltä perittävistä työeläkemaksuista siirretään rahastoihin odottamaan hetkeä, jolloin työntekijä jää vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Rahastointi tehdään kummankin eläkelajin omilla säännöillä, jotka on kuvattu Eläketurvakeskuksen Säädöspalvelun Laskuperusteissa.

Työeläkevakuuttaja laskee kunkin vakuutetun eli työntekijän ja eläkkeensaajan osalta vastuuvelan määrän siltä osin kuin se on rahastoinut varoja näiden eläkkeitä varten ennakkoon. Vastuuvelan määrä lasketaan siten, että se keskimäärin riittää eläkkeen rahastoidun osan maksamiseen. Tässä huomioidaan sekä rahastoiduille varoille saatu tuotto että arvio siitä, miten pitkään vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä tullaan maksamaan. Vanhuuseläkkeiden rahastoinnin osalta huomioidaan arvio eliniän pituudesta. Työkyvyttömyyseläkkeet puolestaan rahastoidaan alimpaan vanhuuseläkeikään asti.

Vastuuvelkaan sisältyy rahastoitujen eläkeosien lisäksi myös erilaisia puskurirahastoja, jotka on kuvattu tarkemmin kohdassa Vastuuvelan osat (työeläkeyhtiöt ja kassat) ja Vastuuvelan eli eläkevastuun osat (eläkesäätiöt).

Työeläkkeiden turvaamisen kannalta olennaista on, että työeläkevakuuttajan vastuulla oleva vastuuvelka on jatkuvasti katettu. Työeläkevakuuttajalla tulee siis olla vähintään vastuuvelkaa vastaava määrä varoja sekä lain mukainen määrä vakavaraisuuspääomaa. Tämän varmistamiseksi yksityisalojen työeläkevakuuttajia koskee niin sanottu vakavaraisuussääntely, josta on kerrottu tarkemmin Vakavaraisuussääntely-sivullamme.

Vastuuvelan osat (työeläkeyhtiöt ja -kassat)

Työeläkeyhtiöiden ja eläkekassojen vastuuvelka koostuu vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta.

Vakuutusmaksuvastuu

Vakuutusmaksuvastuu muodostuu tulevia eläketapahtumia varten varatuista varoista. Vakuutusmaksuvastuu jakautuu neljään osaan, joita ovat:

  • vastaisten vanhuuseläkkeiden vakuutusmaksuvastuu
  • vastaisten työkyvyttömyyseläkkeiden vakuutusmaksuvastuu
  • lisävakuutusvastuu
  • osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu.

Vastaisten vanhuuseläkkeiden vakuutusmaksuvastuu

Vastaisen eli tulevaisuudessa alkavien vanhuuseläkkeiden vakuutusmaksuvastuuta lasketaan vakuutetulle työntekijälle koko työssäoloajan. Laskenta tehdään henkilötasolla, eli kullekin vakuutetulle erikseen. Vastuu lasketaan liittämällä rahastoidun vanhuuseläkkeen määrään tarvittava pääoma-arvokerroin. Vastuu kuvaa sitä rahamäärää, joka keskimäärin riittää rahastoidun vanhuuseläkkeen maksamiseen vakuutetun koko vanhuuseläkkeellä oloajan korko ja kuolevuus huomioiden.

Vastaisen työkyvyttömyyseläkkeen vakuutusmaksuvastuu

Vastaisen eli tulevaisuudessa alkavan työkyvyttömyyseläkkeen vakuutusmaksuvastuuta ei lasketa henkilötasolla, vaan kustakin vakuutuksesta (työnantajan/yrityksen ottama vakuutus) varataan tätä tarkoitusta varten tietty osuus. Vastuuseen varataan sellainen kahden edellisen vuoden työeläkemaksun työkyvyttömyyseläkeosista tuleva osuus, joka arvioiden mukaan riittää kahden seuraavan vuoden rahastoitujen työkyvyttömyyseläkkeiden maksuun.

Lisävakuutusvastuu

Lisävakuutusvastuu jakautuu työeläkeyhtiöillä osittamattomaan ja ositettuun osaan. Eläkekassoilla on vain osittamatonta lisävakuutusvastuusta vastaava lisävakuutusvastuu.

Osittamattomalla lisävakuutusvastuulla tasoitetaan sijoitusten arvoissa tapahtuvia heilahteluja ja varaudutaan vakuutusriskeihin. Osittamaton lisävakuutusvastuu muodostuu sijoitustoiminnan ja vakuutusliikkeen tuloksesta. Mikäli tilikausi tuottaa ylijäämää, siirretään lisävakuutusvastuuseen siirrettävissä oleva määrä osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen. Vastaavasti jos tilikausi on alijäämäinen, vähennetään se osittamattomasta lisävakuutusvastuusta. Tämän jälkeen osittamattomasta lisävakuutusvastuusta voidaan siirtää varoja ositettuun lisävakuutusvastuuseen, mikäli yhtiön vakavaraisuusasema sen sallii.

Ositettu lisävakuutusvastuu on vakuutusmaksuvastuun vakuutuskohtaisesti ositettu osa, johon siirretään osittamattomasta lisävakuutusvastuusta osa sijoitustoiminnan tuloksesta ja koko hoitokustannustulos. Ositettuun lisävakuutusvastuuseen siirretyt varat työeläkeyhtiö voi seuraavan vuonna käyttää asiakkailleen annettavia asiakashyvityksiä varten.

Eläkekassa siirtää lisävakuutusvastuuseen sijoitustoiminnan tuloksen. Lisäksi eläkekassa voi siirtää sinne myös ylikatteen kassan lisäetuja myöntävän A-osaston puolelta. Näiden siirtojen jälkeen eläkekassa voi purkaa lisävakuutusvastuuta työeläkemaksujen alennuksiin tai palautuksiin eläkekassan osakkaille. Tarvittaessa eläkekassa voi myös kartuttaa lisävakuutusvastuuta vakuutusmaksuilla.

Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu

Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun avulla yksityisalojen työeläkevakuuttajat kantavat osan osaketuottojen heilahteluista aiheutuvasta riskistä yhteisesti. Puskurin määrä saadaan työeläkevakuuttajien osakesijoitusten keskimääräisestä tuotosta. Toteutuneiden osaketuottojen perusteella tätä vastuuvelan osaa joko kasvatetaan tai pienennetään. Mikäli osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun määrä ylittää sovitun ylärajan, siirretään ylittävä osa vanhuuseläkevastuisiin.

Korvausvastuu

Korvausvastuu muodostuu jo alkaneiden eläkkeiden maksamiseen varatuista varoista. Korvausvastuu jakautuu kolmeen osaan, joita ovat:

  • alkaneiden vanhuuseläkkeiden korvausvastuu
  • alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden korvausvastuu
  • tasausvastuu.

Alkaneiden vanhuuseläkkeiden korvausvastuu

Työntekijän työuran aikana hänelle on laskettu vastaisen eli tulevaisuudessa alkavan vanhuuseläkkeen vakuutusmaksuvastuuta. Kun työntekijä jää vanhuuseläkkeelle, aletaan hänelle laskea alkaneen vanhuuseläkkeen korvausvastuuta. Vastuu kuvaa sitä rahamäärää, joka keskimäärin riittää rahastoidun vanhuuseläkkeen maksamiseen henkilön jäljellä olevan vanhuuseläkkeellä oloajan korko ja kuolevuus huomioiden.

Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden korvausvastuu

Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden korvausvastuussa on varattuna varoja jo myönnetyille työkyvyttömyyseläkkeille eli niin sanotuille tunnetuille eläkkeille. Lisäksi siinä on varattu varoja myös niille työkyvyttömyyseläkkeille, joiden eläketapahtuma on jo sattunut, mutta joita ei ole vielä myönnetty eli niin sanottuja tuntemattomia eläkkeitä varten.

Tunnettujen eläkkeiden vastuu lasketaan henkilötasolla työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa. Vastuun määrä lasketaan liittämällä rahastoidun työkyvyttömyyseläkkeen määrään tarvittava pääoma-arvokerroin. Vastuu kuvaa sitä rahamäärää, joka paranevuus, kuolevuus ja korko huomioiden riittää työkyvyttömyyseläkkeen rahastoidun osan maksamiseen vanhuuseläkeikään saakka.

Tuntemattomien eläkkeiden vastuuta ei lasketa henkilötasolla, vaan niitä varten varataan vastuuta kustakin vakuutuksesta (työnantajan/yrityksen ottama vakuutus) tietty määrä. Varauksen määrä saadaan varaamalla kolmen edellisen vuoden työeläkemaksun työkyvyttömyyseläkeosista sellainen osuus, joka riittää sattuneiden eläketapahtumien vielä myöntämättä olevien työkyvyttömyyseläkkeiden rahastoitujen osien maksamista varten.

Tasausvastuu

Tasausvastuu on yhteisesti kustannettavien eläkkeen osien, kuten osittaisen vanhuuseläkkeen, työuraeläkkeen ja perhe-eläkkeiden sekä indeksikorotusten, puskurirahasto. Tasauseläkeosat kustannetaan eläkevakuuttajien kesken yhteisesti Eläketurvakeskuksen tekemän kustannustenjakoselvittelyn avulla.

Kustannustenjaossa jokaiselle yksityisalojen työeläkevakuuttajalle lasketaan osuus tasauseläkkeistä. Jos tämä osuus on pienempi kuin vakuutusmaksun tasausosista saatavat varat, tasausvastuun määrä kasvaa. Vastaavasti, jos osuus on suurempi kuin vakuutusmaksun tasausosista saatavat varat, tasausvastuun määrä pienenee.

Edellä mainittu osa tasausvastuusta lasketaan vakuutuskohtaisesti, mutta tasausvastuuseen sisältyy myös osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun tasaamisesta työeläkevakuuttajien kesken aiheutuva osa, joka lasketaan työeläkevakuuttajakohtaisesti. Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun määrä on oltava jokaisella työeläkevakuuttajalla sama vakavaraisuusrajan laskennassa käytettävään vastuuvelkaan nähden ja koska vastuuvelka kehittyy työeläkevakuuttajille eri tahdissa, tasataan tämä tasausvastuun kautta.

Tasausvastuulle on asetettu vähimmäismäärä eli alaraja, joka on 20 prosenttia seuraavan vuoden tasauseläkeosien yhteismäärästä. Tasausvastuun alarajan ylittävää osaa voidaan käyttää muun muassa eläkevastuiden täydentämiseen, vanhuuseläkkeiden lisärahastointiin ja väestökehityksestä aiheutuvaan eläkemenoon varautumiseen.

Tasausvastuuseen sisältyy myös niin kutsuttu EMU-puskuri, jonka tavoitetasona on pidetty 2,5 prosenttia vakuutetuista palkoista. EMU-puskurilla voidaan tasoittaa suhdannevaihteluista johtuvia työeläkemaksun heilahduksia. EMU-puskuria on käsitelty tarkemmin Työeläkejärjestelmän EMU-puskuri -tietopaketissamme.

Vastuuvelan eli eläkevastuun osat (eläkesäätiöt)

Eläkesäätiöillä vastuuvelkaa vastaavaa erää sanotaan eläkevastuuksi. Tähän luetaan seuraavat osat:

  • vastaisten eläkkeiden eläkevastuu
  • alkaneiden eläkkeiden eläkevastuu
  • lisävakuutusvastuu
  • osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu.

Vastaisten eläkkeiden eläkevastuu

Vastaisten eli tulevaisuudessa alkavien eläkkeiden eläkevastuuseen kuuluu vastaisten vanhuuseläkkeiden ja vastaisten työkyvyttömyyseläkkeiden eläkevastuu. Nämä vastuun osat lasketaan kuten työeläkeyhtiön tai eläkekassan vastaisten vanhuuseläkkeiden vakuutusmaksuvastuu ja vastaisten työkyvyttömyyseläkkeiden vakuutusmaksuvastuu.

Alkaneiden eläkkeiden eläkevastuu

Alkaneiden eläkkeiden eläkevastuu jakautuu alkaneiden vanhuuseläkkeiden ja alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden eläkevastuuseen. Nämä eläkevastuun osat lasketaan kuten työeläkeyhtiön tai eläkekassan vastaavat korvausvastuun osat. Eläkesäätiön alkaneiden eläkkeiden eläkevastuuseen luetaan lisäksi tasausvastuu, joka eläkesäätiölläkin määräytyy kuten työeläkeyhtiöllä tai eläkekassalla.

Lisävakuutusvastuu

Lisävakuutusvastuu on vastaava kuin työeläkeyhtiön osittamaton lisävakuutusvastuu. Eläkesäätiö siirtää lisävakuutusvastuuseen sijoitustoiminnan tuloksen ja se voi siirtää sinne myös ylikatteen eläkesäätiön A-osastolta eli vapaaehtoisen lisäeläketurvan puolelta. Näiden siirtojen jälkeen eläkesäätiö voi purkaa lisävakuutusvastuuta kannatusmaksujen alennuksiin tai kartuttaa lisävakuutusvastuuta kannatusmaksuilla.

Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu

Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu on järjestelmän yhteinen riskipuskuri osaketuottojen heilahtelua varten. Eläkesäätiöllä se määräytyy vastaavasti kuin työeläkeyhtiöllä tai eläkekassalla.

Vastuuvelkaa täydennetään vuosittain

Työeläkevakuuttajien tulee täydentää vastuuvelkaa (eläkesäätiöillä eläkevastuuta) vuosittain rahastokoron verran. Rahastokorko on eläkkeen pääoma-arvon laskennassa käytettävä tekninen korko, jonka suuruus on 3 prosenttia.

Tämän lisäksi rahastoituja vanhuuseläkkeitä korotetaan vuosittain täydennyskertoimella. Täydennyskerroin määräytyy työeläkevakuuttajien keskimäärisen vakavaraisuuden perusteella. Rahastoja täydennetään täydennyskerrointa vastaavalla tuotolla, kohdistuen 55 vuotta täyttäneiden vanhuuseläkevastuisiin.

Eläketurvakeskus laskee täydennyskertoimen neljännesvuosittain. Mikäli arvo muuttuu aiemmasta, haetaan sille sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus. Täydennyskertoimen vertailuarvon antamasta tasosta voidaan poiketa, jos siihen erityistä syytä. Täydennyskertoimesta on kerrottu tarkemmin Eläketurvakeskuksen sivuilla.

Täydennysten tarkoituksena on vahvistaa vanhuuseläkerahastoja, jolloin voidaan hillitä tulevien vuosien työeläkemaksun korotuspaineita. Kohdistamalla täydennykset 55 vuotta täyttäneille, näkyy siitä saatava hyöty työeläkemaksun tasossa nopeammin. Rahastotäydennykset toimivat myös rahastoitujen osien arvon ja rahastointiasteen säilyttäjänä, sillä rahastoituihin osiin ei tehdä indeksikorotuksia vastaavasti kuin jo maksussa oleviin eläkkeisiin.

Myös osaketuottosidonnaista lisävakuutusvastuuta voidaan joko kasvattaa tai pienentää vuosittain laskettavalla osaketuottokertoimella. Osaketuottokerroin määritellään yksityisalojen työeläkevakuuttajien noteerattujen osakesijoitusten painotetusta keskimääräisestä vuosituotosta, josta on vähennetty yksi prosenttiyksikkö. Kerrointa on kuvattu tarkemmin Eläketurvakeskuksen sivuilla.

Aiheeseen liittyvää