Siirry sisältöön

Erilaiset työeläkevakuuttajat

Suomalainen työeläkejärjestelmä on hallinnoltaan hajautettu. Se tarkoittaa sitä, että työeläkevakuuttajia on useita erilaisia.

Työeläkevakuuttajien tehtävänä on hoitaa sosiaaliturvaan kuuluvaa lakisääteistä työeläke-vakuuttamista. Niiden toimintaa säännellään pääasiassa kansallisella lainsäädännöllä. Koska toimintamuodot eroavat toisistaan, myös toimintaa säätelevässä lainsäädännössä on eroja. Työntekijöiden ja yrittäjien eläke-etuudet määräytyvät kuitenkin aina työeläkelakien perusteella työeläkevakuuttajasta riippumatta.

Tällä sivulla on kuvattu kunkin työeläkevakuuttajatyypin ominaispiirteitä. Niiden hallintoa puolestaan on kuvattu tarkemmin Työeläkevakuuttajien hallinto -sivulla.

Yksityisalojen työeläkevakuuttajat

Yksityisillä aloilla työeläkevakuuttamista hoitavat yksityisoikeudelliset työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat. Työnantaja voi valita haluamansa työeläkevakuuttajan, jolta ottaa työntekijöidensä työeläkevakuutuksen. Vaihtoehtoisesti työnantaja voi perustaa oman eläkesäätiön tai kassan, mikäli perustamisen edellytykset täyttyvät.

Merenkulkijoilla ja maatalousyrittäjillä on omat erilliset eläkevakuuttajansa.

Eläkekassat

Eläkekassa hoitaa yhden työnantajan, konsernin tai samaan toimialaan kuuluvien työnantajien palveluksessa olevien henkilöiden työeläketurvaa. Eläkekassa voi myös hoitaa yrittäjien eläketurvaa. Eläkekassa ei saa harjoittaa muuta vakuutustoimintaa.

Lakisääteisen työeläketurvan lisäksi eläkekassa voi kuitenkin järjestää myös vapaaehtoista lisäeläketurvaa. Eläkekassassa järjestetyn lisäeläketurvan kustantaa joko työnantaja yksin tai työnantaja ja työntekijät yhdessä.

Eläkekassan perustaminen edellyttää vähintään 300 vakuutettua mutta ei varsinaista viranomaislupaa. Eläkekassan säännöille ja niiden muutoksille haetaan kuitenkin Finanssivalvonnan vahvistus, ja kassa on ilmoitettava rekisteröitäväksi säädetyssä ajassa vakuutuskassarekisteriin. Sääntöjen ja niiden muutosten vahvistamisen ehdoksi Finanssivalvonta voi asettaa riittävän takuupääoman tai pohjarahaston hankkimisen.

Uuden eläkekassan voi perustaa myös työeläkeyhtiön luovuttamasta vakuutuskannasta.

Lakisääteistä työeläketurvaa hoitavia eläkekassoja on tällä hetkellä viisi (vuoden 2020 lopun tilanne). Eläkekassojen toiminnasta säädetään vakuutuskassalaissa. Eduskunnassa on syksyllä 2021 hyväksytty uusi eläkesäätiöitä ja eläkekassoja koskeva laki, joka tulee voimaan vuoden 2022 alussa. Edellä kerrottu perustuu toistaiseksi voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Eläkesäätiöt

Eläkesäätiö hoitaa yhden tai useamman työnantajan tai konsernin palveluksessa olevien työntekijöiden työeläketurvaa. Eläkesäätiö ei saa harjoittaa muuta vakuutustoimintaa.

Lakisääteisen työeläketurvan lisäksi eläkesäätiö voi kuitenkin järjestää myös vapaaehtoista lisäeläketurvaa. Eläkesäätiöissä järjestetyn lisäeläketurvan kustantaa yksin työnantaja.

Eläkesäätiön perustaminen edellyttää vähintään 300 vakuutettua, mutta ei varsinaista toimilupaa. Eläkesäätiön säännöille ja niiden muutoksille on kuitenkin haettava vahvistus Finanssivalvonnalta. Lisäksi säätiö tulee ilmoittaa säädetyssä ajassa rekisteröitäväksi eläkesäätiörekisteriin.

Uuden eläkesäätiön voi perustaa myös työeläkeyhtiön luovuttamasta vakuutuskannasta.

Lakisääteistä työeläketurvaa hoitavia eläkesäätiötä on tällä hetkellä 10 (vuoden 2020 lopun tilanne). Eläkesäätiöiden toiminnasta säädetään eläkesäätiölaissa. Eduskunnassa on syksyllä 2021 hyväksytty uusi eläkesäätiöitä ja eläkekassoja koskeva laki, joka tulee voimaan vuoden 2022 alussa. Edellä kerrottu perustuu toistaiseksi voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Työeläkeyhtiöt

Työeläkeyhtiöt hoitavat yksityisten alojen työntekijöiden ja yrittäjien työeläketurvaa. Ne eivät saa harjoittaa muuta vakuutustoimintaa. Tästä syystä työeläkeyhtiön varat ja sijoitusomaisuus on pidettävä erillään samaan konserniin mahdollisesti kuuluvan muun yhtiön varoista ja omaisuudesta.

Työeläkeyhtiön tulee saada toimintansa aloittamiseen valtioneuvostolta toimilupa, joka on voimassa Suomessa. Toimilupaa tai sen laajentamista koskevasta hakemuksesta sosiaali- ja terveysministeriön on lisäksi pyydettävä Finanssivalvonnan lausunto.

Toimiluvan lisäksi työeläkeyhtiön perustaminen edellyttää laissa säädettyjen edellytysten täyttymistä. Työeläkeyhtiöltä vaaditaan vähintään viiden miljoonan euron peruspääomaa. Lisäksi työeläkeyhtiön yhtiöjärjestykselle ja sen muutoksille on saatava Finanssivalvonnan vahvistus.

Työeläkeyhtiö voi olla oikeudelliselta muodoltaan joko keskinäinen vakuutusyhtiö tai vakuutusosakeyhtiö. Yhtiömuotojen merkittävin eroavaisuus liittyy siihen, miten yhtiöiden omistajuus määritellään:

  • Keskinäisen vakuutusyhtiön omistajina ovat vakuutuksenottajat eli työnantajat ja yrittäjät sekä vakuutetut eli työntekijät. Myös mahdollisten takuuosuuksien omistajat voivat olla keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaita.
  • Vakuutusosakeyhtiö-muotoisen työeläkeyhtiön omistajia ovat osakkeenomistajat eli pääsääntöisesti eri säätiötä ja yhteisöjä, jotka ovat sijoittaneet pääomaa yhtiöön.

Työeläkeyhtiöitä on yhteensä neljä: Elo, Ilmarinen, Varma ja Veritas. Näistä Veritas on vakuutusosakeyhtiö ja muut kolme keskinäisiä vakuutusyhtiöitä.

Työeläkeyhtiöiden toiminnasta säädetään työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa sekä vakuutusyhtiölaissa.

Työeläkeyhtiötoiminta on avointa myös maan rajojen ulkopuolelta tulevalle kilpailulle. Koska EU perustuu tavaroiden ja palveluiden vapaaseen liikkumiseen, vakuutusyrityksillä on oikeus harjoittaa toimintaa koko EU:n alueella. Näin ollen ulkomaiset toimijat saavat perustaa työeläkeyhtiön Suomeen tai hankkia omistukseensa täällä jo toimivan yhtiön.

Ulkomaisia yhtiöitä koskevat samat toimiala- ja toimiluparajoitukset kuin suomalaisiakin työeläkeyhtiöitä. Lisäksi on huomattava, että kaikkien lakisääteistä työeläkevakuuttamista Suomessa harjoittavien yhtiöiden tulee pitää pääkonttoriaan Suomessa. Myös valvonta on suomalaisten viranomaisten käsissä. Toistaiseksi yksikään ulkomainen toimija ei ole halunnut harjoittaa työeläkevakuutustoimintaa Suomessa.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela hoitaa maanviljelijöiden, metsänomistajien, kalastajien, poronhoitajien ja apurahansaajien lakisääteistä työeläketurvaa ja muuta sosiaalivakuutusta.

Työeläketurvan lisäksi Mela toimeenpanee

  • maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutusjärjestelmää,
  • ryhmähenkivakuutusjärjestelmää,
  • Mela-sairauspäivärahajärjestelmää sekä
  • maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmää.

Mela myös hallinnoi maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujärjestelmää sekä vastaa maatalousyrittäjien työturvallisuusasioiden neuvonnasta ja tiedottamisesta.
Melasta ja sen tehtävistä säädetään maatalousyrittäjän eläkelaissa.

Merimieseläkekassa

Merimieseläkekassa hoitaa merenkulkijoiden työeläketurvaa. Merimieseläkekassa vastaa merimieseläkelain mukaisesta työeläketurvasta suomalaisilla ulkomaanliikenteen kauppa-aluksilla ja jäänmurtajilla työskenteleville merenkulkijoille.

Merimieseläkekassan toiminnasta ja hallinnosta säädetään merimieseläkelaissa.

Julkisalojen työeläkevakuuttajat

Keva

Keva hoitaa kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kelan ja Suomen Pankin työntekijöiden työeläketurvaa. Eläkkeiden rahoituksen osalta Kevan rooli kuitenkin vaihtelee.

Kunta-alan henkilöstön eli Kevan jäsenyhteisöjen osalta Keva huolehtii sekä työeläketurvasta että sen rahoituksesta. Kevan jäseniä ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtaosa kunnallisista yhdistyksistä ja osakeyhtiöistä.

Muiden työnantajien osalta Keva hoitaa vain työeläkkeiden maksamisen. Eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta vastaavat muut toimijat: Valtion Eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto, Kela ja Suomen Pankki. Näistä on kerrottu tarkemmin kohdassa Muut eläkkeiden rahoitukseen osallistuvat toimijat.

Kevan toiminta perustuu julkisten alojen eläkelakiin (JuEL) sekä Keva-lakiin.

Muut eläkevakuuttajat

Edellä mainittujen työeläkevakuuttajien lisäksi Ahvenanmaan maakuntahallituksella ja ortodoksisen kirkon työntekijöillä on omat työeläkevakuuttajansa.

Ahvenanmaan maakuntahallituksen henkilökunnan työeläkkeistä huolehtii pääosin maakunnan hallituksen finanssiosaston eläketoimisto.

Ortodoksisen kirkon työntekijöiden työeläketurvan toimeenpanosta huolehtii ortodoksisen kirkon keskusrahasto.

Muut eläkkeiden rahoitukseen osallistuvat toimijat

Varsinaisten työeläkevakuuttajien lisäksi on olemassa joukko toimijoita, jotka osallistuvat työeläkevarojen sijoittamiseen ja työeläkkeiden rahoitukseen tiettyjen työntekijäryhmien osalta.

Valtion Eläkerahasto on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Se huolehtii valtion eläkevarojen rahastoinnista ja sijoittamisesta. Valtion eläkerahastosta ei kuitenkaan makseta eläkkeitä suoraan, vaan kaikki valtion eläkejärjestelmän eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon vuosittain varatuista määrärahoista. Valtion Eläkerahastosta siirretään vuosittain valtion talousarvioon määrä, joka on 40 prosenttia vuotuisesta eläkemenosta. Valtiovarainministeriö puolestaan huolehtii tarvittavien varojen siirtämisestä Kevalle, joka käytännössä maksaa valtion työntekijöiden työeläkkeet.

Kirkon eläkerahasto vastaa evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Kirkon eläkerahasto on toiminut vuodesta 1991 alkaen.

Kelan työntekijöiden eläkkeet rahoitetaan Kelan toimihenkilöiden eläkerahastosta.

Suomen Pankin työntekijöiden eläketurvan rahoituksesta vastaa Suomen Pankin eläkerahasto.

Kaikki edellä mainitut toimijat ovat mukana Telan kokoamissa työeläkevarojen sijoitustilastoissa.

Ajankohtaista aiheesta

Kevasta annetun lain muuttaminen

Annoimme lausunnon valtiovarainministeriölle koskien luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Kevasta annetun lain muuttamisesta

Aiheeseen liittyvää