Siirry sisältöön

Työeläkevakuuttajien toimintakulut

Työeläkevakuuttajat vastaavat lakisääteisen työeläketurvan toimeenpanosta: ne muun muassa keräävät työeläkemaksut, hallinnoivat kertyneitä varoja, hoitavat eläkehakemusten käsittelyt sekä myöntävät ja maksavat työeläkkeet. Toimintakulut rahoitetaan työeläkemaksuun sisältyvällä osalla, sijoitustoiminnan kuluja lukuun ottamatta.

Työeläkevakuuttajan monet tehtävät

Työeläkevakuuttajat hoitavat lakisääteisen työeläketurvan toimeenpanoa, jonka perusteella ne vastaavat seuraavista toimenpiteistä:

  • työeläkemaksujen kerääminen
  • työntekijöistä ja yrittäjistä tarvittavien työtulo- ja muiden tietojen kerääminen
  • kertyneiden työeläkevarojen sijoittaminen ja hallinnointi
  • eläkehakemusten käsittely ja päätöksenteko
  • työeläkkeiden myöntäminen ja maksaminen.

Lisäksi työeläkevakuuttajat huolehtivat siitä, että työntekijät ja yrittäjät saavat tiedon heille kertyneestä työeläkkeestä omalta työeläkeotteelta. Vakuutuksen ottaneille työnantajille puolestaan tuotetaan laskelmia ja ennusteita sekä maksetuista että maksuun tulevista työeläkemakuista.

Työeläkevakuuttajat tekevät myös monenlaisia työkyvyn ylläpitoon ja työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyviä toimia. Ne tuottavat asiakkailleen erilaisia työssä jaksamiseen ja työurien pidentämiseen liittyviä palveluita, joilla pyritään ehkäisemään työntekijöiden riskiä tulla työkyvyttömäksi. Tilanteissa, joissa sairaus tai vamma uhkaa jo konkreettisesti uhkaa työntekijän työkykyä, järjestävät työeläkevakuuttajat työeläkekuntoutusta työntekijälle tai yrittäjälle, pyrkimyksenä mahdollistaa työssä jatkaminen sairaudesta tai vammasta huolimatta.

Sijoitustoiminnan kulut koostuvat työeläkevakuuttajan oman sijoitusorganisaation toiminnasta sekä ulkopuolisten palveluiden käyttöön liittyvistä maksuista. Tällaisia ovat esimerkiksi epäsuorien sijoitusten hallinnoijille maksettavat palkkiot.

Tietojärjestelmäkustannuksilla iso rooli

Tietojärjestelmillä on keskeinen rooli kaikessa työeläkevakuuttajien toiminnassa. Siksi myös tietojärjestelmäkustannukset muodostavat merkittävän osan kaikista toimintakuluista. Työeläkejärjestelmän prosessit ovat pitkälti automatisoituja, ja niillä tulee olla korkeat laatuvaatimukset tietojen säilymisen, oikeellisuuden, saatavuuden ja kriisivalmiuden osalta. Tätä varten suuren tietomäärän hallitsemiseksi tarvittavien järjestelmien suorituskyky ja palvelutaso on mitoitettava riittävän suureksi.

Työeläkejärjestelmässä on tiedot kaikkien Suomessa töitä tekevien nykyisistä ja entisistä työsuhteista, ansatuista palkoista ja kertyneistä sekä myönnetyistä työeläkkeistä. Tietoja tarvitaan muun muassa eläkkeiden laskemiseen eläkepäätöksiä varten, työeläkkeiden maksamiseen ja työeläkevakuuttajien vastuiden laskemiseen.

Suomalaista työeläkelainsäädäntöä tukevaa valmisohjelmistoa ei ole tarjolla, joten järjestelmät on kehitetty räätälöityjen ohjelmistojen varaan. Tietojärjestelmissä on lisäksi pitänyt huomioida kaikki vuosikymmenten aikana tehdyt muutokset työeläkelainsäädännössä. Koska mitkään muutokset eivät ole takautuvia, sovelletaan nykyisin tehtävissä eläkeratkaisuissa ja laskennoissa sitä eläkelainsäädäntöä, joka oli voimassa kulloisenkin tapauksen sattumishetkellä. Kaikki vanha ja uusi lainsäädäntö pitää olla käsittelysääntöinä tietojärjestelmissä.

Tietojärjestelmäkuluihin vaikuttaa myös se, että työeläkejärjestelmä tarjoaa vakuutetuille kattavaa palvelua: viimeisen laitoksen periaatteen mukaan työeläkettä haetaan ja sitä maksaa vakuutetun työntekijän tai yrittäjän viimeisin työeläkevakuuttaja. Vakuutetun ei itse tarvitse hakea eläkettä kaikilta niiltä työeläkevakuuttajilta, jotka ovat hänen vakuuttamisestaan työuran aikana huolehtineet. Tällaista palvelua varten kaikkien työeläkevakuuttajien tietojärjestelmät on integroitu keskenään niin, että eläkepäätökselle saadaan kaikki tarvittavat tiedot.

Vastaavasti kuin eläkettä haettaessa, työeläkkeisiin liittyvässä neuvonnassa vakuutettu saa omalta työeläkevakuuttajaltaan tiedot kaikista aikaisemmista työsuhteistaan, vaikka ne olisi aikanaan vakuutettu eri työeläkevakuuttajalla tai sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Toimintakuluilla kaksi rahoituslähdettä

Työeläkevakuuttajien toiminnasta aiheutuneita kuluja katetaan kahdella erillisellä rahoituslähteellä.

Työeläkevarojen sijoitustoiminnasta aiheutuvat kulut (ja mahdolliset tappiot) rahoitetaan kokonaisuudessaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Kun työeläkevakuuttajat raportoivat sijoitustoimintansa tuottoja, ilmoitetuista tuotoista on ensiksi vähennetty sijoitustoiminnan kulujen osuus.

Työeläkevakuuttajien muusta toiminnasta aiheutuvat toimintakulut rahoitetaan työeläkemaksuun sisältyvällä osalla. Esimerkiksi työeläkeyhtiöillä tätä toimintakulujen kattamiseen tarkoitettua maksun osaa kutsutaan työeläkevakuutusmaksun hoitokustannusosaksi.

Toimintakulut vuonna 2020

Tuoreimpien tilinpäätöstietojen mukaan työeläkevakuuttajien toimintakulut kokonaisuudessaan eli sisältäen omassa toiminnassa syntyvien sijoitustoiminnan kulut olivat noin 589 miljoonaa euroa. Ilman sijoitustoiminnan kuluja kokonaistoimintakulut olivat noin 449 miljoonaa euroa.

Kaikkien työeläkevakuuttajien maksutulo eli työeläkemaksuina kerätty summa oli noin 22,2 miljardia euroa. Työeläkemaksun osalla rahoitettavat toimintakulut olivat siten keskimäärin 2,0 prosenttia työeläkemaksutulosta.

Työeläkeyhtiöiden toimintakulujen jakautuminen

Jos tarkastellaan työeläkeyhtiöiden vuoden 2020 toimintakuluja, työeläkemaksulla rahoitettavat toiminnot jakautuvat seuraavasti:

  • työeläkevakuutusten hoitokulut 35 prosenttia
  • korvaustoiminnan hoitokulut (mm. eläkehakemusten käsittelyyn ja eläkkeiden maksuun liittyvät kulut) 29 prosenttia
  • vakuutusten hankintaan liittyvät kulut 15 prosenttia
  • muut hallintokulut 16 prosenttia
  • lakisääteiset maksut 5 prosenttia.

Näissä luvuissa ei ole huomioitu sijoitustoiminnan kuluja eikä työkyvyn ylläpitoon liittyviä kuluja.

Tietojärjestelmäkulujen osuus

Tietojärjestelmillä on keskeinen rooli kaikessa työeläkevakuuttajien toiminnassa. Tietojärjestelmäkustannuksia sisältyy siis sekä työeläkevakuutusten että korvaustoiminnan hoitokuluihin, vakuutusten hankintaan ja muihin hallintokuluihin.

Työeläkemaksuilla rahoitettavat it-kustannukset olivat 214,4 miljoonaa euroa.
Edellä mainittu luku ei sisällä sijoitustoiminnan it-kustannuksia, jotka rahoitetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Sijoitustoiminnan osuus huomioiden it-kulut olivat kokonaisuudessaan 238 miljoonaa euroa.

Työeläkevakuuttajien tietojärjestelmäkuluja on selvitetty kattavasti vuodesta 2012 alkaen, ja uusi selvitys julkaistaan vuosittain kesäkuussa sen jälkeen, kun työeläkevakuuttajien tilinpäätökset on vahvistettu.

Tuorein tiedotteemme työeläkealan it-kustannuksista:

Aikaisempien vuosien tiedotteet ja yhteenvedot it-kustannusselvityksistä

Vuotta 2019 koskeva selvitys:

Vuotta 2018 koskeva selvitys:

Ajankohtaista aiheesta

Aiheeseen liittyvää