Tällä sivulla kuvattu työeläkesijoitusten keskituoton laskentaa koskeva ohje on hyväksytty Telan sijoitusten raportointiryhmässä lokakuussa 2011. Ohje on edelleen voimassa.

Ohje sisältää seuraavat osiot:

Ohje on myös ladattavissa pdf-versiona:

Yli vuoden mittaisen aikavälin tuoton raportointipdf, 153 kB

Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta

Finanssivalvonnan (Fiva) määräykset yksityisalojen työeläkevakuuttajille sisältävät laskentatavan sijoitusten nimellisille tuotoille enintään vuoden mittaiselta aikaväliltä. Jakso on kalenterivuosi tai saman kalenterivuoden 1–3 ensimmäistä neljännestä.

Määräyksen mukaan tuotto lasketaan niin sanotulla Dietzin mukautetulla kaavalla, eli tuottoluku on aika- ja rahapainotteinen (MWR).

Fiva määrää, että tuottoluvut tulee julkistaa ensimmäiseltä vuosipuoliskolta ja kalenterivuodelta. Työeläkealan suurimmat toimijat julkistavat tuottolukunsa tuotonlaskentaryhmän suosituksen mukaisesti tätä useammin eli jokaisen neljänneksen jälkeen kalenterivuoden alusta laskettuna.

Tuottojen julkistamista koskevat Fivan määräykset eivät koske julkisalojen työeläkevakuuttajia. Myös ne ovat yhdenmukaisuuden vuoksi julkaisseet kalenterivuosien ja kunkin kalenterivuoden 1–3 ensimmäisen neljänneksen tuottoluvut MWR-tekniikalla laskettuina.

On lukuisia tilanteita, joissa toimijakohtainen keskituotto halutaan pitemmältä kuin vuoden jaksolta, vaikka viranomaismääräyksiä laskentatekniikasta ei (toistaiseksi) ole. Telan tuotonlaskentaryhmä on siksi ohjeistanut, että yksittäisen vakuuttajan nimellistuotto vuotta pitemmältä aikaväliltä lasketaan geometrisena keskiarvona (TWR) täysien tai osavuosien MWR-tuotoista.

Tarkalleen ottaen tähänastinen suositus käsittelee vain aikaväliä, joka alkaa muusta ajankohdasta kuin kalenterivuoden alku tai loppuu muuhun ajankohtaan kuin kalenterivuoden loppu. Johdonmukaisuuden vuoksi samaa laskentatapaa olisi käytettävä myös, kun laskentaperiodi sisältää vain täysiä kalenterivuosia.

Toimijat laskenevat MWR-tuoton lisäksi TWR-tuottoluvut kalenterivuosilta ja sen osilta. Tässä suosituksessa käytetään kuitenkin kalenterivuosien ja sen osien tuottolukuina MWR-tekniikalla tuotettuja lukuja siitä syystä, että ne ovat muun muassa edellä sanotuista syistä saatavilla julkaistuina. Kalenterivuosien ja osavuosien yli keskituottoja laskettaessa ei kuitenkaan sovelleta MWR-laskentaa, koska yleisessä tapauksessa osavuosien kalenteri- ja osavuosien yli lasketun sitoutuneen pääoman määrittäminen on hankalaa.

Formaalisti edellä kirjoitettu tarkoittaa seuraavaa. Merkitään

F(i,c,k) = toimijan i rahamääräinen tuotto (käteistuotto ja arvonmuutokset) sijoitusluokassa c periodilla k,

S(i,c,k) = toimijan i MWR-laskennan mukainen sitoutunut pääoma sijoitusluokassa c periodilla k.

Suure c voi saada myös arvon ”kaikki sijoitukset”. Periodit k ovat kalenterivuosia tai kalenterivuosien 1–3 ensimmäistä neljännestä.

Luvut f (i,c,k) = 100 * F (i,c,k ) / S (i,c,k) ovat siis ne kalenteri- tai osavuosituottoluvut, jotka toimija i on raportoinut.

Muodostetaan laskentajakson tuottokertoimet (”korkoa korolle”)

(1)

”TWR-tyyppinen” keskituotto prosentteina vuotta kohti f(i,c,1,n) n periodilla, joiden yhteispituus on Y vuotta, lasketaan seuraavasti:

(2)

Pyöristys tehdään vasta kaavan (2) tuloksessa ja silloin yhden desimaalin tarkkuuteen.

Periodeina käytetään pisimpiä aikavälejä, joilta MWR-laskennan mukainen sitoutunut pääoma on tiedossa, käytännössä siis täysiä kalenterivuosia tai 1–3 saman kalenterivuoden neljännestä. Periodit indeksoidaan kaavassa viimeisestä taaksepäin. (Huom. Jos laskentajakso alkaa kalenterivuoden osalla, tulon ensimmäinen termi saadaan jakamalla koko kalenterivuoden tuottokerroin mukaan otettavaa osaa edeltäneiden neljännesten tuottokertoimella.)

Esimerkki: Jos lasketaan nimellistuotto aikaväliltä 30.9.2008–30.6.2011, laskentajakso on siis 1.–2. neljännes 2011 + vuosi 2010 + vuosi 2009 + 4. neljännes 2008 eli Y=0,5+1+1+0,25=2,75.

Ryhmäkeskiarvot

Verkkosivuillamme esiintyy vakuuttajaryhmä- tai järjestelmäkohtaisia kalenterivuosien yli laskettuja nimellistuottokeskiarvoja.

Merkitään

MWR-tekniikkaa mukaillen saadaan vuotuinen keskituotto laskentajaksolta seuraavasti

(3)

Vuotuinen keskituottoprosentti laskentajaksolta on siis yksittäisten vuosituottoprosenttien sitoutuneella pääomalla painotettu keskiarvo.

Keskiarvoja on siis MWR-tekniikalla laskettu vain täysien kalenterivuosien muodostamille laskentajaksoille.

Keskiarvoja on laskettu myös TWR-laskentatekniikkaa mukaillen seuraavasti

(4)

TWR-laskentatekniikalla voidaan laskea reaalituottokeskiarvoja myös laskentajaksoille, joiden alkuun tai loppuun sisältyy osavuosia. Jos on sovellettu kaavaa (4), asiasta on maininta esimerkiksi kuvion tai taulukon alaviitteessä.

Keskimääräisen reaalituottoprosentin laskenta

Reaalituoton laskennasta ei ole viranomaismääräyksiä, mutta erilaisia käytäntöjä kylläkin. Yleisesti reaali-etuliitteellä viitataan siihen, paljonko alkuperäisen eli nimellisen suureen ja hintojen muutos poikkeavat.

Esimerkiksi reaalipalkkojen muutoksella tarkoitetaan nimellispalkkojen ja kuluttajahintojen muutoksen eroa. Myös esimerkiksi osakemarkkinoita koskevien tutkimusten yhteydessä reaalisella tuotolla tarkoitetaan tuoton ja kuluttajahintojen muutoksen eroa. Eläketurvakeskuksen TyEL-maksutasolaskelmissa reaalituotto-olettama tarkoittaa tuottojen ja kuluttajahintojen muutoksen eroa.

Tilastokeskus julkaisee kuluttajahintatasoa kuvaavia indeksilukuja kuukausittain. Siten tuottoperiodia edeltävää hintatasoa kuvaa periodia välittömästi edeltävän kuukauden hintaindeksin pisteluku H(0) ja laskentaperiodin lopun hintatasoa viimeisen kuukauden pisteluku H(m).

Reaalituotto lasketaan kokonaistuotosta eikä sitä ole tarpeen laskea sijoitusluokille erikseen. Tarkastellaan Y vuoden mittaista ajanjaksoa, joka muodostuu periodeista 1,.,n. Merkitään toimijan i nimellistuottokerrointa kaikille sijoituksille (i,1,n). Nimellistuottokerroin saadaan kaavalla (1). Nimellistuottokertoimen ja kuluttajahintojen muutoskertoimen ”väliin jäävä” kerroin on reaalituottokerroin, joten siis

Reaalituottoprosentti vuotta kohti laskentajaksolta 1–n (Y vuotta) on silloin

(5)

Pyöristys tehdään vasta kaavan (5) tuloksessa ja silloin yhden desimaalin tarkkuuteen.

Tilastokeskus muuttaa aika ajoin kuluttajahintaindeksin perusvuotta. Tämän takia joudutaan eri perusvuosina lasketut indeksipisteluvut tavalla tai toisella ketjuttamaan. Tilastokeskus pitää kuitenkin yllä ja julkaisee kuukausittain riittävän pitkää valmiiksi ketjutettua indeksisarjaa elinkustannusindeksi (1951=100). Kuluttajahintoja kuvaavat indeksipisteluvut otetaan tästä indeksisarjasta. Indeksipisteluvut löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivuilta (kyseiseltä sivulta aina ohjaus tuoreimpaan tilastoon).

Ryhmäkeskiarvot

Verkkosivuillamme esiintyy vakuuttajaryhmä- tai järjestelmäkohtaisia kalenterivuosien yli laskettuja reaalituottokeskiarvoja.

MWR-tekniikkaa yli vuosien mukaillen nimelliset euromääräiset kokonaistuotot F(k) pitää muuntaa reaalisiksi euromääräisiksi tuotoiksi periodeittain samoilta vuosilta 1,…,n, joilta on laskettu sitoutuneen pääoman määrät. Vuotuinen keskituotto laskentajaksolta saadaan seuraavasti kaavan (3) muunnoksella

(6)

Keskiarvoja on siis MWR-tekniikalla laskettu vain täysien kalenterivuosien muodostamille laskentajaksoille.

Indeksipisteluvut H(k-1,12) ja H(k,12) ovat vuosien k-1 ja k elinkustannusindeksin pisteluvut joulukuussa. Vuotuinen keskituottoprosentti laskentajaksolta on siis sitoutuneella pääomalla painotettu reaalisten vuosituottoprosenttien keskiarvo.

TWR-laskentatekniikkaa mukailevat reaalituottokeskiarvot saadaan kaavan (4) muunnoksella ryhmä tai järjestelmäkohtaisista periodeittaisista nimellisistä kokonaistuottoprosenteista f(k) seuraavasti

(7)

Laskentajakson pituus on Y vuotta ja pistelukujen H(0) ja H(m) tulkinta on sama kuin toimijakohtaisessa kaavassa (5).

TWR-laskentatekniikalla voidaan laskea reaalituottokeskiarvoja myös laskentajaksoille, joiden alkuun tai loppuun sisältyy osavuosia.

Sovelletusta kaavasta on maininta esimerkiksi julkaistun kuvion tai taulukon alaviitteessä.

Telan sijoitusten raportointiryhmän suositus yksittäisen työeläkevakuuttajan sijoitusten keskituoton julkisesta raportoinnista yli vuoden mittaisilta laskentajaksoilta

Sijoitusten raportointiryhmämme suositus on, että kalenterivuoden täytyttyä tämän kalenterivuoden lisäksi raportoidaan julkisuuteen vähintään viime 5 ja 10 vuoden keskimääräiset nimellistuotot vuotta kohti. Vuoden 1.–3. neljänneksen jälkeen voidaan raportoida viime 5 vuoden mittaisen aikavälin keskituotto (”rolling”).

Fuusio, fissio tai muunlainen metamorfoosi muokannut osaa työeläkevakuuttajista viime 15 vuoden aikana, joten 10–12 vuotta pitemmät aikavälit eivät ole toistaiseksi toimijakohtaisesti aina mahdollisia. Toimijat voivat kuitenkin valintansa mukaan raportoida myös 10 vuotta pitemmän laskentajakson keskimääräisen nimellistuottoprosentin.

Nimelliset keskituottoprosentit lasketaan kaavojen (1) ja (2) mukaan.

Sijoitusten raportointiryhmän suositus ei sisällä lyhyen eikä pitkän aikavälin reaalituottojen säännönmukaista raportointia. Käytännössä toimijat voivat eri syistä ja eri yhteyksissä arvioida reaalituoton raportoimisen olevan perusteltua. Silloin raportoidaan ensi sijassa 5 ja 10 vuoden laskentajakson reaalituottoprosentit vuotta kohti. Toimijat voivat valintansa mukaan luonnollisesti raportoida myös 10 vuotta pitemmän laskentajakson keskimääräisen reaalituottoprosentin.

Reaaliset keskituottoprosentit lasketaan kaavojen (1) ja (5) mukaan.