Suomessa eläkeläisten määrä kasvaa ja työssäkäyvien määrä vähenee, mutta työeläkerahastot turvaavat eläkkeiden maksua nyt ja tulevaisuudessa. Eläkeläisten ostovoimasta huolehditaan työeläkeindeksillä. Tulevien sukupolvien eläkkeistä huolehditaan pitämällä eläkemaksut jatkossakin sovitulla tasolla.

Suomalainen työeläke kertyy palkasta. Työntekijöiden ja työnantajien eläkemaksuilla maksetaan pääosa jo eläkkeellä olevien eläkkeistä. Lisäksi osa eläkemaksuista rahastoidaan, ja näillä eläkevaroilla katetaan osa eläkemenoista. Ihmiset saavat eläkkeensä näin alemmilla maksuilla kuin ilman rahastointia.

Keskimääräinen työeläkemaksu (TEL/TyEL) ja Yksityisalojen työeläkemaksujen käyttö 2015

Yksityisalojen keskimääräinen työeläkemaksu on vuosikymmenten saatossa noussut nykyiselle tasolleen sekä eläkeläisten määrän että maksettavien eläkkeiden euromääräisen kasvun vuoksi. Eläkeläisten määrä on kasvanut ja kasvaa muun muassa sen takia, että eläkkeitä maksetaan koko ajan entistä pidempään pidentyneen eliniän myötä.

Työeläkemaksujen käyttöä niin yksityis- kuin julkisilla aloilla on kuvattu tarkemmin Työeläkerahan kiertokulku -sivullamme.

Eläkerahastot tasapainottavat työikäisten vähenemistä

Työikäisten (15-64 v.) lukumäärä suhteessa eläkeikäisten (65 v. tai yli) määrään

Suomalainen työeläkejärjestelmä luotiin 1960-luvulla. Tuolloin työntekijöitä oli kahdeksan kertaa enemmän kuin eläkeläisiä. Nyt työntekijöitä on enää kolme kertaa enemmän ja määrä painuu kahteen vuoteen 2060 mennessä. Eläkkeiden rahastoinnilla varaudutaan tähän muutokseen.

Vaikka eläkkeiden maksajien määrä vähenee, rahastoinnin avulla myös nuoremmille ikäluokille pystytään maksamaan aikanaan kohtuullinen eläke.

Rahastoinnin ansiosta työeläkemaksun taso pystytään pitämään matalammalla tasolla kuin mitä se olisi, jos eläkkeet maksettaisiin yksinomaan perityillä maksuilla. Esimerkiksi vuonna 2016 yksityisalojen työeläkemaksuja olisi ilman rahastointia pitänyt periä yli 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin mitä nyt peritään.

Eläkerahastoja ei voi ajatella yksittäisen sukupolven omaisuudeksi, vaan rahastoissa on kaikkien nykyhetkellä ja menneisyydessä työssä olleiden sukupolvien eläkkeisiin varattuja varoja. Jokaiselle työntekijälle kertyy joka vuosi uutta eläkettä, josta osa rahastoidaan saman vuoden aikana tulevaisuutta varten. Näin ollen eläkerahastoihin tulee joka vuosi lisää rahaa, vaikka rahastoista samaan aikaan myös maksetaan eläkkeitä nykyisille eläkkeensaajille.

Indeksimuutoksen seurauksena tällä hetkellä eläkkeellä olevien eläkeläisten eläkkeisiin varatut rahat hupenisivat suunniteltua nopeammin. Jos muutos astuisi voimaan nyt, tämän päivän eläkeläisille varatut rahat olisi käytetty noin 20 vuoden sisällä. Tällöin siirryttäisiin käyttämään työssäkäyvien eläkkeisiin tarkoitettuja varoja.

Työeläkeindeksi pitää yllä ostovoimaa

Indeksi (2000=100)

Työeläkeindeksin avulla eläkkeiden taso tarkistetaan vuosittain ja näin pidetään huolta eläkkeiden ostovoimasta.

Ostovoima tarkoittaa sitä, kuinka paljon hyödykkeitä tai palveluita käytettävissä olevalla rahamäärällä voi ostaa. Jos hinnat nousevat samalla, kun tulot pysyvät ennallaan, ostovoima laskee. Jos taas hintojen nousu huomioidaan maksettavissa eläkkeissä, saa eläkkeellä saman määrän hyödykkeitä kuin ennenkin, vaikka niiden hinta olisikin noussut.

Suomessa on nykyään käytössä indeksi, joka ottaa huomioon 80-prosenttisesti hintojen muutoksen ja 20-prosenttisesti palkkojen muutoksen. Tämä tarkoittaa, että eläkkeiden kasvuun vaikuttaa pääosin ruuan ja asumisen hintojen nousu ja hiukan myös palkkojen nousu.

Aikaisemmin käytössä on ollut indeksejä, jotka perustuivat yksinomaan palkkojen tai puoliksi palkkojen ja puoliksi hintojen muutokseen. Indeksin perusteita on vuosien saatossa muutettu työeläkemaksujen nousun hillitsemiseksi ja siten työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden varmistamiseksi.

Nykyinen eläkemaksu riittää nykyindeksiin

Eläkeuudistuksen pohjalla olevat laskelmat on mitoitettu niin, että ne ottavat huomioon palkkojen kehityksen, eläkemenot sekä maksu- ja sijoitustulot pitkälle tulevaisuuteen. Laskelmat perustuvat nykyisen työeläkeindeksin käyttöön.

Yksityisalojen eläkevarat (TyEL) suhteessa vuotuisiin eläkemenoihin

Jos indeksiä korotettaisiin, menot kasvaisivat ja myös eläkemaksua pitäisi nostaa. Jos indeksin korotusta ei rahoitettaisi maksua korottamalla, rahoitus pitäisi ottaa eläkerahastoista, ja eläkevarat hupenisivat vähitellen. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan eläkerahastot tyhjenisivät kokonaan vuoteen 2067 mennessä. Tuolloin tämän päivän pikkulapset ovat työelämässä ja maksavat palkoistaan eläkemaksuja. 1990-luvulla syntyneet ovat siirtymässä eläkkeelle. Rahastojen tyhjentymisen myötä eläkkeitä jouduttaisiin leikkaamaan tai eläkemaksuja korottamaan reilusti.

Toinen tapa rahoittaa indeksimuutoksen aiheuttamat kustannukset olisi korottaa työeläkemaksua. Arvioiden mukaan työeläkemaksua tulisi tällöin korottaa viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2060 mennessä. Muutoksen kustannukset tulisivat tällöinkin erityisesti nykyisten nuorten ja lasten maksettaviksi.

Indeksimuutos ei ratkaisisi eläkeläisköyhyyttä

Indeksin tuoma lisäkorotus/kk

Työeläkeindeksin korottaminen hyödyttäisi suhteessa eniten suurituloisia eläkeläisiä. Esimerkiksi keskituloiselle, 1 500 e/kk työeläkettä nauttivalle eläkkeensaajalle muutettu indeksi toisi ensimmäisenä vuonna 18 e/kk enemmän kuin nykyindeksillä. Kymmenen vuoden päästä hänen eläkkeensä olisi 195 e/kk enemmän kuin nykyindeksillä korotettuna. Työeläkeindeksin korotus koskisi vain työeläkkeitä, ei siis Kelan maksamia kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä.

Yksinomaan Kelan eläkettä saavia eläkkeensaajia on noin 78 500. He eivät siis hyötyisi työeläkeindeksin korottamisesta lainkaan. Sekä Kelan eläkettä että työeläkettä saavia eläkkeensaajia on noin 503 700. He siis saisivat indeksimuutoksen tuoman lisäkorotuksen eläkkeeseen vain osittaisena.

Pienituloisimmilla eläkeläisillä työeläkkeen osuus eläkkeestä on hyvin pieni tai olematon. Heidän tuloihinsa muutoksella ei olisi juurikaan vaikutusta. Heidän toimeentuloonsa voidaan vaikuttaa esimerkiksi takuueläkettä korottamalla, asumisen, terveydenhuollon ja erilaisten palveluiden hinnoittelulla sekä eläkkeensaajien verotuksella.

Työeläkeindeksi – mistä olikaan kyse?

  • Eläkkeiden rahastoinnilla varaudutaan työikäisten vähenemiseen. Vaikka eläkkeiden maksajien määrä vähenee, rahastoinnin avulla myös nuoremmille ikäluokille pystytään maksamaan aikanaan kohtuullinen eläke. Rahastoissa myös on kaikkien nykyhetkellä ja menneisyydessä työssä olleiden sukupolvien eläkkeisiin varattuja varoja.
  • Jos nykyistä työeläkeindeksiä korotettaisiin, eläkemenot kasvaisivat ja myös eläkemaksua pitäisi nostaa. Jos indeksin korotus rahoitettaisiin eläkerahastoja purkamalla, varat loppuisivat vuoteen 2067 mennessä. Tällöin eläkkeitä jouduttaisiin leikkaamaan tai eläkemaksuja korottamaan reilusti.
  • Indeksimuutos ei ratkaisisi eläkeläisköyhyyttä, sillä se koskisi vain työeläkkeitä. Pienituloisimmilla eläkeläisillä työeläkkeen osuus eläkkeestä on hyvin pieni tai olematon. Heidän toimeentuloonsa voidaan vaikuttaa esimerkiksi takuueläkettä korottamalla, erilaisten palveluiden hinnoittelulla ja eläkkeensaajien verotuksella.