Työeläkekuntoutuksella ehkäistään työkyvyttömyyttä

Työeläkekuntoutuksella tarkoitetaan työeläkevakuuttajien järjestämää ja kustantamaa ammatillista kuntoutusta, jonka tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työn tekemisen mahdollisuuksia silloin, kun henkilö ei enää terveydentilansa vuoksi voi jatkaa entisessä työssään. Tarkoitus on, että työntekijä tai yrittäjä pystyy sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta jatkamaan työelämässä.

Työnantajan näkökulmasta kuntoutuksen avulla hallitaan työkyvyttömyyden kustannuksia ja henkilöstön riittävyyttä. Koko yhteiskunnan kannalta työeläkekuntoutus siis tukee työurien pidentämistä ja hillitsee samalla työeläkemaksujen nousupainetta.

Työeläkekuntoutus liittyy tiiviisti työelämään ja muuhun yhteiskuntaan. Sekä yksilön että yhteiskunnan edun mukaista on pyrkiä vähentämään työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. Hyvin toimiva yhteistyö työpaikan, työterveyshuollon ja työeläkevakuuttajan kesken on tässä ensisijaista. Työkykyä uhkaavan ongelman varhainen havaitseminen ja tarpeellisen hoidon sekä kuntoutuksen nopea toteuttaminen palauttaa yhä useamman yksilön takaisin työelämään.

Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on, että kokonaisuutena kuntoutukseen käytetyt kustannukset jäävät pienemmiksi kuin vastaava eläkemeno. Työeläkekuntoutuksesta on säädetty työeläkelaeissa.

Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?

Keskeisenä kriteerinä työeläkekuntoutukselle on työkyvyttömyyseläkkeen uhka, joka todennäköisesti toteutuisi llähivuosina ilman kuntoutustoimenpiteitä. Toinen keskeinen kriteeri on se, että tätä uhkaa pystytään pienentämään työeläkekuntoutuksen avulla.

Oikeus työeläkekuntoutukseen edellyttää seuraavien edellytysten täyttymistä:

  • Hakija on vakiintuneesti työelämässä
  • Hakija on työkyvytön tai hänellä on sellainen diagnosoitu sairaus, joka aiheuttaa lähivuosina todennäköisesti uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle
  • Työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää tarkoituksenmukaisella ammatillisella kuntoutuksella
  • Hakijalla on työskentelystä saatuja ansioita yhteensä vähintään 34 508,16 euroa (vuoden 2016 taso) hakemusta edeltäneen viiden kalenterivuoden ajalta
  • Hakijan työ- tai yrittäjäsuhde on voimassa tai sen päättymisestä ei ole kulunut pitkää aikaa
  • Hakija on alle 63-vuotias
  • Hakijalla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella.

Mitä työeläkekuntoutus on?

Työeläkekuntoutus on aina ammatillista, yksilöllistä ja tarkoituksenmukaista. Kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutussuunnitelma perustuvat hakijan kokonaistilanteeseen, jossa otetaan huomioon muun muassa hakijan ikä, koulutus, työkokemus, muu osaaminen, terveydentilanne ja terveydentilan ennuste.

Keskeisiä työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä ovat:

  • neuvonta ja ohjaus
  • työkokeilu omalla työpaikalla tai muussa työssä
  • työhönvalmennus
  • ammattitaidon täydentäminen tai ammattiin johtava koulutus
  • tuki elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen

Työeläkekuntoutuksen kohteena on aina yksilö. Työeläkekuntoutuksena ei tueta ryhmäkuntoutusta eikä työpaikoilla tapahtuvaa työhyvinvointia ylläpitävää TYHY-toimintaa.

Kuntoutukseen liittyy olennaisesti tiivis yhteys omaan työpaikkaan. Sen mahdollisuudet työjärjestelyihin pyritään aina ensin selvittämään. Kuntoutuksen onnistumisen todennäköisyys kasvaa, jos työyhteisö on mukana kuntoutuksen toteutumisessa.

Kaksi tarinaa työeläkekuntoutuksesta:

Työeläkekuntoutus on taloudellisesti edullista

Työkyvyttömyyden torjunta työeläkekuntoutuksella on taloudellisesti edullista kaikille osapuolille. Yksilön edun mukaista on voida jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään, myös paremman vanhuudenturvan kannalta. Kuntoutujan toimeentulo on parempi kuin vaihtoehtoinen työkyvyttömyyseläke.

Työelämästä tulevalle kuntoutujalle maksetaan kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa. Sen määrä on henkilön laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Jos työnantaja maksaa kuntoutuksen ajalta palkkaa, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle. Toimeentulo voidaan turvata myös osakuntoutusrahana, kuntoutuskorotuksena kuntoutustukeen tai harkinnanvaraisena kuntoutusavustuksena. Kuntoutustuella oleva saa kuntoutuksen ajalta tukeensa 33 prosentin korotuksen.

Kuntoutuksesta aiheutuvia kuluja, kuten matkakustannuksia ja opiskelutarvikkeita korvataan erikseen työeläkevakuuttajien yhdessä valmistelemien suositusten perusteella.

Suositukset kuntoutukseen liittyvien kustannusten korvaamisesta

Yhteiskunnalle työeläkekuntoutus on keskeinen tapa tukea ihmisten työurien eheyttä ja kestoa, ja vahvistaa siten yhteiskunnan tulopohjaa. Työeläkealan talouden kannalta työeläkekuntoutus on maksanut itsensä, jos kuntoutuksessa ollut henkilö voi jatkaa sen avulla työuraansa keskimäärin vähintään puolellatoista vuodella.

Kuntoutuksen työnjako

Työeläkevakuuttajilla on ensisijainen vastuu työelämässä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta. Työeläkekuntoutuksesta vastaa pääsääntöisesti se työeläkevakuuttaja, jossa henkilön työeläkevakuutus on tai jossa vakuutus viimeksi oli.

Kela järjestää ammatillista koulutusta niille, joilla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen. Heitä ovat muun muassa pitkään työelämän ulkopuolella olleet. Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt vastaavat kuntoutuksesta silloin, kun kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta. Työvoimahallinto järjestää puolestaan kuntoutusta vajaakuntoisille työnhakijoille. Terveydenhuolto järjestää yhdessä Kelan kanssa ammatillista kuntoutusta tukevaa lääkinnällistä kuntoutusta.

Kuntoutuksella on siis monia vastuutahoja. Siksi on tärkeää, että eri toimijoiden välillä on selkeät pelisäännöt. Ne varmistavat, että yksilön kuntoutukseen pääsy on mahdollisimman juohevaa.

Kuntoutujamäärät tasaisessa kasvussa

Työeläkekuntoutuksen määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa. Vuonna 2015 kuntoutukseen osallistui jo lähes 14 500 henkilöä.

Kuntoutujat vuosina 2004-2015

Eläketurvakeskus tilastoi ja julkaisee vuosittain työeläkevakuuttajien työeläkekuntoutuksen tärkeät tiedot, kuten kuntoutukseen hakeneiden määrät, kuntoutuspäätökset diagnoosin mukaan ja kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset.

Eläketurvakeskus: Työeläkekuntoutuksen tilastot

Työeläkeala kehittää omaa kuntoutustaan yhteistyössä muiden toimijoiden ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kanssa. Työeläkevakuuttajat ovat julkaisseet tuoreimman strategisen tavoitteistonsa ”Työeläkekuntoutuksen suuntaviivat 2020” tammikuussa 2016.

Työeläkekuntoutuksen suuntaviivat 2020pdf, 747 kB

Työeläkekuntoutuksen vuosittaiset tulokset julkaistaan verkkosivuillamme. Edellisvuoden tärkeimmät tiedot julkaistaan aina kesän kuluessa.

Työeläkekuntoutus vuonna 2015

Lisätietoja

Lisätietoja työeläkekuntoutuksesta löydät Työeläke.fi -sivuilta sekä tietysti oman työeläkevakuuttajan sivuilta.

Jaa