Työeläkekuntoutus on työeläkevakuuttajien tarjoamaa ammatillista kuntoutusta. Sen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja auttaa ihmistä jaksamaan työelämässä pidempään. Kuntoutukseen ovat oikeutettuja niin palkansaajat kuin yrittäjätkin edellyttäen, että he täyttävät työeläkekuntoutukselle asetetut edellytykset.

  1. Mitä työeläkekuntoutus tarkoittaa?
  2. Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?
  3. Mitkä ovat työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytykset?
  4. Mitkä ovat työeläkekuntoutuksen keinot?
  5. Miten työeläkekuntoutusta haetaan?
  6. Miten taloudellinen toimeentulo on järjestetty työeläkekuntoutuksen aikana?
  7. Millaisia ovat työeläkekuntoutuksen tulokset?
  8. Entä jos ei täytä työeläkekuntoutuksen edellytyksiä?
  9. Millaisia uudistuksia työeläkekuntoutukseen on tehty viime aikoina?
  10. Kaksi tarinaa työeläkekuntoutuksesta:

1. Mitä työeläkekuntoutus tarkoittaa?

Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta, jonka tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja auttaa jaksamaan työelämässä pidempään. Työeläkekuntoutuksen avulla pyritään ehkäisemään henkilön joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle, tai ainakin myöhentämään työkyvyttömyyseläkkeen alkamista.

Työeläkekuntoutus mahdollistaa henkilölle:

  • ammattitaidon säilymisen ja osaamisen laajenemisen
  • paremman toimeentulon verrattuna työkyvyttömyyseläkkeeseen
  • korkeamman vanhuuseläkkeen työssä jatkamisen myötä
  • toimintakyvyn parantumisen ja työn tuoman sosiaalisen ympäristön säilymisen.

Työnantajan näkökulmasta kuntoutuksen avulla hallitaan työkyvyttömyyden kustannuksia ja henkilöstön riittävyyttä. Koko yhteiskunnan kannalta työeläkekuntoutus siis tukee työurien pidentämistä ja hillitsee samalla työeläkemaksujen nousupainetta.

Työeläkekuntoutuksen toteutuksesta vastaavat työeläkevakuuttajat.

2. Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?

Työeläkekuntoutukseen ovat oikeutettuja niin palkansaajat, yrittäjät kuin maatalousyrittäjätkin edellyttäen, että he täyttävät työeläkekuntoutukselle laeissa asetetut edellytykset.

Oikeus työeläkekuntoutukseen on henkilöllä, jolla on uhka joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle tai joka saa jo kuntoutustukea (määräaikainen työkyvyttömyyseläke). Uhalla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön sairaus, vika tai vamma johtaisi työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen ilman työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä, vaikka hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet otettaisiin huomioon.

Keskeinen edellytys on myös se, että työeläkekuntoutuksen avulla on voitava estää tai siirtää henkilön odotettavissa olevaa työkyvyttömyyttä, tai sen avulla voidaan palauttaa työkyky niin, että työssä jatkaminen tai työelämään palaaminen on mahdollista.

3. Mitkä ovat työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytykset?

Työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytykset on määritelty eläkelainsäädännössä.

Työeläkekuntoutuksen edellytykset ovat:

  • hakija on alle 63-vuotias
  • hakijalla on todettu sairaus, vika tai vamma joka todennäköisesti aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan lähivuosina
  • hakijalla on työskentelystä saatavia ansioita yhteensä vähintään 34 910,29 euroa (vuoden 2017 taso) hakemusta edeltäneen viiden kalenterivuoden ajalta
  • hakijalla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen perusteella.

Työeläkekuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon seuraavat tekijät:

  • hakijan ikä
  • hakijan ammatti ja aikaisempi toiminta
  • hakijan koulutus
  • hakijan vakiintuminen työelämään, millä tarkoitetaan sitä, että kuntoutuksen hakija on ansainnut työeläketurvaa kohtuullisen pitkään ja että hänen yhteytensä työelämään ei ole katkennut
  • arvio siitä, johtaako työeläkekuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen.

Lisäksi tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa huomioidaan se, lykkääkö työeläkekuntoutus hakijan eläkkeelle jäämistä. Mikäli eläköityminen on edessä kuntoutustoimenpiteistä huolimatta, ei työeläkekuntoutus ole tarkoituksenmukaista. Kuntoutuksella tulee olla eläkemenoa säästävä vaikutus.

4. Mitkä ovat työeläkekuntoutuksen keinot?

Työeläkekuntoutus on aina yksilöllistä, eli sen sisältö laaditaan kuntoutujan tarpeet ja tilanne huomioiden. Työeläkekuntoutus on myös aina ammatillista, eli siihen eivät sisälly esimerkiksi lääkinnälliset kuntoutustoimenpiteet.

Työeläkekuntoutuksen muotoja ovat:

  • neuvonta
  • työkokeilu (joko omalla tai uudella työpaikalla)
  • työhönvalmennus (joko omalla tai uudella työpaikalla)
  • uudelleenkoulutus tai kurssitus
  • taloudellinen tuki elinkeinon tai ammatin harjoittamiseen, esimerkiksi apuvälineet maatalousyrittäjille.

Mikäli kuntoutujalla on voimassa oleva työsuhde, selvitetään ensisijaisesti oman työpaikan mahdollisuudet töiden järjestelyyn tai kuntoutujalle paremmin sopiviin työtehtäviin. Kuntoutuksen onnistumisen todennäköisyys kasvaa, jos työyhteisö on mukana kuntoutuksen toteutumisessa.

Työeläkekuntoutuksen kohteena on aina yksilö. Työeläkekuntoutuksena ei tueta ryhmäkuntoutusta eikä työpaikoilla tapahtuvaa työhyvinvointia ylläpitävää TYHY-toimintaa.

5. Miten työeläkekuntoutusta haetaan?

Hakija voi olla joko itse tai esimerkiksi työterveyshuollon kautta yhteydessä omaan työeläkevakuuttajaansa. Työeläkevakuuttajien kuntoutusasiantuntijat neuvovat ja ohjaavat hakijaa työeläkekuntoutuksen suunnitteluvaiheessa.

Työeläkekuntoutusta haetaan kuntoutushakemuksella. Työeläkekuntoutuksen myöntäminen tiettyyn koulutukseen tai työkokeiluun edellyttää kuntoutussuunnitelmaa ja lääkärin kirjoittamaa B-lausuntoa.

Kuntoutussuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse olla vielä kuntoutusta haettaessa. Tällöin hakija voi hakea ennakkopäätöstä oikeudesta työeläkekuntoutukseen. Ennakkopäätös on voimassa yhdeksän kuukautta, ja sen aikana hakija voi esittää kuntoutussuunnitelmansa.

Työeläkekuntoutusta ei voi hakea jälkikäteen jo aloitettuun kuntoutukseen.

6. Miten taloudellinen toimeentulo on järjestetty työeläkekuntoutuksen aikana?

Jos kuntoutuja on työeläkekuntoutuksen aikana kokonaan tai osittain estynyt tekemästä ansiotyötä, hänellä on oikeus kuntoutusrahaan.

Kuntoutusrahan perusta muodostuu siitä työkyvyttömyyseläkkeestä, johon kuntoutujalla sillä hetkellä olisi oikeus, jos hän jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkettä korotetaan 33 prosentin kuntoutuskorotuksella. Nämä yhdessä muodostavat kuntoutusrahan.

Jos kuntoutuja ansaitsee työeläkekuntoutuksen aikana enemmän kuin puolet vakiintuneesta ansiostaan, hänelle voidaan maksaa osakuntoutusrahaa. Sen suuruus on puolet kuntoutusrahasta.

Jos työnantaja maksaa kuntoutuksen ajalta palkkaa, kuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle.

Kuntoutujalle voidaan myös maksaa työkyvyttömyyseläkkeen suuruista kuntoutusrahaa harkinnanvaraisena kuntoutusavustuksena siltä ajalta, jolloin hänelle laaditaan kuntoutussuunnitelmaa tai kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta.

Jos henkilö on kuntoutustuella, ja osallistuu työeläkekuntoutukseen, ei hänelle makseta kuntoutusrahaa. Sen sijaan hän saa kuntoutustuen lisäksi kuntoutuskorotusta, mikä on 33 prosenttia kuntoutustuen määrästä.

Työeläkekuntoutuksen aikainen toimeentulo on aina parempi kuin työkyvyttömyyseläke.

Kuntoutuksesta aiheutuvia kuluja, kuten matkakustannuksia ja opiskelutarvikkeita korvataan erikseen työeläkevakuuttajien yhdessä laatimien suositusten perusteella.

7. Millaisia ovat työeläkekuntoutuksen tulokset?

Työeläkekuntoutukseen osallistuneiden määrä on kasvanut tasaisesti 90-luvun alusta alkaen. Lukumäärien kasvusta huolimatta työeläkekuntoutus on säilyttänyt tuloksellisuutensa.

Esimerkiksi vuonna 2016 työeläkekuntoutuksen päättäneiden osalta tulokset olivat seuraavat:

  • 59 prosenttia oli kuntoutuksen päättyessä töissä
  • 8 prosenttia oli jatkanut opiskelua tai oli muuten kuntoutuneena työmarkkinoiden käytettävissä
  • 7 prosenttia oli osatyökyvyttömyyseläkkeellä
  • 8 prosenttia oli täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä
  • 18 prosentilla oli muu lopputilanne, esimerkiksi keskeytynyt kuntoutus tai perhevapaalle siirtyminen.

Kolmea ensimmäistä lopputulosta voidaan pitää onnistuneina kuntoutustapahtumina, jolloin yhteensä 74 prosenttia kuntoutuksista päättyi onnistuneesti.

Tarkempia tietoja työeläkekuntoutuksen tuloksista vuodelta 2016 löytyy sekä Työeläkekuntoutus 2016 -sivultamme että Eläketurvakeskuksen tilastoraportista Työeläkekuntoutus vuonna 2016.

8. Entä jos ei täytä työeläkekuntoutuksen edellytyksiä?

Työeläkekuntoutus on vain yksi ammatillisen kuntoutuksen muoto. Työeläkevakuuttajien lisäksi ammatillista kuntoutusta tarjoavat Kela, työvoimahallinto sekä tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt.

Kela järjestää ammatillista koulutusta niille, joilla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen. Heitä ovat muun muassa pitkään työelämän ulkopuolella olleet.

Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt vastaavat kuntoutuksesta silloin, kun kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta.

Työvoimahallinto järjestää puolestaan kuntoutusta vajaakuntoisille työnhakijoille.

Ammatillista kuntoutusta voidaan tukea myös lääkinnällisellä kuntoutuksella, jota järjestää terveydenhuolto yhdessä Kelan kanssa.

Kuntoutuksella on siis monia vastuutahoja. Siksi on tärkeää, että eri toimijoiden välillä on selkeät pelisäännöt. Ne varmistavat, että yksilön kuntoutukseen pääsy on mahdollisimman jouhevaa.

9. Millaisia uudistuksia työeläkekuntoutukseen on tehty viime aikoina?

Eduskunta hyväksyi syksyllä 2014 lakimuutoksen, jonka mukaan työeläkevakuuttajan tulee jatkossa oma-aloitteisesti selvittää työkyvyttömyyseläkettä hakevan henkilön oikeus työeläkekuntoutukseen. Mikäli myöntämisedellytykset täyttyvät, tulee hakijalle antaa työkyvyttömyyseläkeratkaisun lisäksi ennakkopäätös työeläkekuntoutuksesta. Tällä nopeutetaan henkilöiden pääsyä tarpeelliseen kuntoutukseen. Laki tuli voimaan 1.1.2015.

Niin ikään hallitus hyväksyi syksyllä 2014 lakimuutoksen, jonka myötä hylkäävien etuuspäätösten perustelut tarkentuvat. Muutos koskee sekä työeläkevakuuttajien että Kelan antamia päätöksiä. Hylkäävien päätösten perusteluista on jatkossa käytävä nykyistä paremmin ilmi, miksi haettu etuus on evätty. Jos kielteinen päätös perustuu erityisesti lääketieteellisiin seikkoihin, perusteluihin tulee kirjata, mitkä asiat ovat vaikuttaneet tapauksen arviointiin ja mitä johtopäätöksiä niiden perusteella on tehty.

Lisäksi Kelassa tai työeläkelaitoksessa hakemuksen käsittelyyn osallistuneen asiantuntijalääkärin on laadittava valmistelun aikana oma perusteltu arvionsa, joka kirjataan tapauksen asiakirjoihin. Selkeä arvio auttaa lopullisen päätöstekstin laatijaa lääketieteellisten perustelujen kirjoittamisessa. Nämä lainmuutokset tulivat voimaan 1.1.2015.

1.1.2017 voimaan tulleen työeläkeuudistuksen myötä työeläkekuntoutuksen ikärajaa muuttuu vanhuuseläkkeen ikärajaa vastaavasti. Tämä tehdään mahdollisimman suppeilla säädösmuutoksilla ja muuttamatta työeläkekuntoutuksen perusteita. Lähellä vanhuuseläkeikää olevien kuntoutus tulee myös mitoittaa ja järjestää niin, että henkilö voi vielä kuntoutuksen jälkeen palata työelämään.

10. Kaksi tarinaa työeläkekuntoutuksesta:

Sivua on päivitetty viimeksi 4.8.2017.

Puuttuuko jotain?

Puuttuuko listalta mielestäsi jokin kysymys, johon haluaisit vielä vastauksen? Lähetä kysymys meille sähköpostitse osoitteeseen viestinta(at)tela.fi, niin lisäämme sen mukaan.