Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva, jossa osa kunakin vuonna perityistä työeläkemaksuista rahastoidaan ja sijoitetaan tulevien vuosien eläkkeiden maksamiseksi. Suurin osa vuosittain perittävistä maksuista menee sillä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeiden maksuun.

Seuraavat kuviot havainnollistavat työeläkerahan kiertokulkua. Koska yksityisten ja julkisten alojen rahastointiperiaatteet poikkeavat toisistaan, kiertokulkuja kuvataan erikseen. Luvut koskevat vuoden 2015 työeläkkeitä, mikä on tuorein koko vuotta koskeva tilastotieto.

Työeläkerahan kiertokulku 2015 -kuvatpdf, 562 kB

Yksityisalojen työeläkerahan kiertokulku 2015 (miljardia euroa)

Yksityisalojen työeläkerahan kiertokulku 2015

Kerätyt maksut

Vuonna 2015 yksityisaloilla kerättiin työeläkemaksuina ja valtionosuuksina yhteensä 15,5 miljardia euroa. Tähän summaan sisältyivät

  • niin työnantajilta kuin työntekijöiltä perityt työeläkemaksut,
  • yrittäjien maksamat työeläkemaksut,
  • valtion maksama osuus yrittäjien, maatalousyrittäjien ja merimiesten eläkkeistä (valtion varoja ei käytetä muiden eläkkeiden maksamiseen) sekä
  • työttömyysvakuutusrahaston maksama osuus, jolla katetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta karttuneet eläkkeet.

Kerätyistä maksuista suurin osa, 12,9 miljardia euroa, meni suoraan vuonna 2015 maksettuihin työeläkkeisiin.

2,2 miljardia kerätyistä maksuista siirrettiin rahastoihin. Jos rahastoitua osuutta verrataan suhteessa työnantajilta ja työntekijöiltä perittyihin työeläkemaksuihin (yhteensä 12,7 miljardia euroa), on rahastoon siirretty osuus noin kuudesosa. Yksityisalojen työeläkevarojen määrä vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 115,2 miljardia euroa.

Pieni osa kerätyistä maksuista, 0,4 miljardia vuonna 2015, meni työeläkevakuuttajien toimintamenoihin. Tällä katetaan muun muassa työeläkkeiden laskemista ja myöntämisestä aihetuvat kulut sekä kaikki yksityisalojen työeläkevakuuttajien toimintamenot.

Sijoitusvarojen muutos

Varojen määrä vähenee sillä määrällä, jolla maksettujen rahastoitujen eläkkeiden määrä ylittää samaan aikaan eläkemaksuista rahastoitavan määrän. Vielä enemmän sijoitusvarojen määrään vaikuttavat sijoitustuotot. Sijoituksista saadaan käteistuottoja eli osinkoja, korkoja ja vuokratuloja ja sijoitusten arvot muuttuvat markkinaolosuhteiden mukaan.

Yksityisalojen työeläkevarojen määrä kasvoi sijoitustoiminnan kautta 5,5 miljardilla vuoden 2015 aikana. Tästä 5,5 miljardista suurin osa muodostui sijoitusten arvonmuutosten kautta (3,2 miljardia), ja loput (2,3 miljardia) käteistuottojen kautta.

Maksetut eläkkeet

Yksityisaloilla maksettiin vuonna 2015 työeläkkeitä yhteensä 15,9 miljardia euroa. Näiden rahoittamiseksi käytettiin 12,9 miljardia samana vuonna perityistä työeläkemaksuista, ja loppuosa, 3,0 miljardia euroa, otettiin rahastoista.

Vuonna 2013 työeläkkeiden rahoituksessa tapahtui merkittävä käänne: yksityisalojen työeläkemenot olivat ensimmäistä kertaa suuremmat kuin työeläkemaksuina kerätyt tulot. Myös vuosina 2014 ja 2015 eläkemenot ovat olleet suuremmat kuin maksutulot. Erotus katettiin sijoitusten tuotoilla. Sijoitustoiminnalla on siis suuri merkitys työeläkkeiden maksamisessa, ja niiden merkitys tulee entisestään kasvamaan tulevina vuosikymmeninä, kun myös työeläkemenot kasvavat.

Luvuista on nähtävissä myös se, että vuonna 2015 työeläkkeiden maksamiseen rahastoista käytetty osuus tuli sijoitustoiminnan tuotoista; rahastojen pääomaan ei tarvinnut koskea.

Julkisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2015 (miljardia euroa)

Julkisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2015

Kuva on päivitetty 8.6.2016: sijoitusten käteistuottojen osuus tarkentui tarkistuslaskennan myötä 1,2 miljardista 1,1 miljardiin euroon. Sijoitustuottojen kokonaismäärä tarkentui näin ollen 3,1 miljardista 3,0 miljardiin euroon. Muissa luvuissa ei tapahtunut muutoksia.

Kerätyt maksut

Julkisilla aloilla (kunta, valtio, evankelis-luterilainen kirkko, Kela, Suomen Pankki) työeläkemaksut ja valtionosuudet olivat yhteensä 9,4 miljardia euroa. Tähän summaan sisältyivät

  • niin työnantajilta kuin työntekijöiltä perityt työeläkemaksut,
  • valtiolta työnantajaroolissa perityt työeläkemaksut,
  • muu valtion rahoitus ja
  • työttömyysvakuutusrahaston maksama osuus, jolla katetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta karttuneet eläkkeet.

Perityistä maksuista suurin osa, 8,5 miljardia euroa, käytettiin suoraan vuonna 2015 maksettuihin julkisen alan työeläkkeisiin.

Rahastoihin siirrettiin 0,8 miljardia euroa.

Pieni osa kerätyistä maksuista, 0,1 miljardia euroa, meni julkisen alan työeläkevakuuttajien toimintakuluihin. Tällä katetaan muun muassa työeläkkeiden laskemista ja myöntämisestä aihetuvat kulut sekä julkisten alojen työeläkevakuuttajien toimintamenot.

Rahastojen muutos

Julkisten alojen rahastoitujen varojen määrä kasvoi 3,0 miljardilla eurolla vuoden 2015 aikana. Tästä 1,9 miljardia syntyi arvonmuutosten myötä, ja 1,1 miljardia käteistuottojen kautta. Julkisten alojen työeläkerahastoissa oli yhteensä 65,7 miljardia euroa vuoden 2015 lopussa.

Maksetut eläkkeet

Julkisilla aloilla maksettujen työeläkkeiden määrä oli vuonna 2015 yhteensä 9,3 miljardia euroa. Tämä katettiin suurilta osin samana vuonna perityillä maksuilla, joiden osuus oli 8,5 miljardia euroa. 0,8 miljardia otettiin rahastoista työeläkkeiden maksuun.

Kuten luvuista nähdään, julkisilla aloilla kerättyjen työeläkemaksujen ja valtionosuuksien yhteismäärä (9,4 miljardia) oli vielä suurempi kuin maksettujen eläkkeiden määrä (9,3 miljardia). Arvioiden mukaan vuonna 2017 myös julkisilla aloilla tapahtuu käänne, jonka jälkeen maksettavien eläkkeiden määrä on suurempi kuin työeläkemaksuilla kerättävät maksut yhteensä.

Aiempien vuosien kiertokulkukuvat

Työeläkerahan kiertokulku 2014 -kuvatpdf, 199 kB

Työeläkerahan kiertokulku 2013 -kuvatpdf, 200 kB