Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva, jossa osa kunakin vuonna perityistä työeläkemaksuista rahastoidaan ja sijoitetaan tulevien vuosien eläkkeiden maksamiseksi. Suurin osa vuosittain perittävistä maksuista menee sillä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeiden maksuun.

Seuraavat kuviot havainnollistavat työeläkerahan kiertokulkua. Koska yksityisten ja julkisten alojen rahastointiperiaatteet poikkeavat toisistaan, kiertokulkuja kuvataan erikseen. Tässä esitettävät kuvat perustuvat vuoden 2016 ennakkotietoihin. Lopulliset luvut tarkentuvat touko-kesäkuussa, jonka jälkeen päivitämme kuvat lopullisten tietojen mukaisiksi.

Työeläkerahan kiertokulku 2016 -kuvat (ennakkotieto)pdf, 280 kB

Yksityisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2016, miljardia euroa (ennakkotieto)

Yksityisalojen työeläkerahan kiertokulku 2016, miljardia euroa (ennakkotieto)

Kerätyt maksut

Vuonna 2016 yksityisaloilla kerättiin työeläkemaksuina ja valtionosuuksina yhteensä 15,7 miljardia euroa. Tähän summaan sisältyivät

  • niin työnantajilta kuin työntekijöiltä perityt työeläkemaksut,
  • yrittäjien maksamat työeläkemaksut,
  • valtion maksama osuus yrittäjien, maatalousyrittäjien ja merimiesten eläkkeistä (valtion varoja ei käytetä muiden eläkkeiden maksamiseen) sekä
  • työttömyysvakuutusrahaston maksama osuus, jolla katetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta karttuneet eläkkeet.

Kerätyistä maksuista suurin osa, 13,3 miljardia euroa, meni suoraan vuonna 2016 maksettuihin työeläkkeisiin.

1,9 miljardia kerätyistä maksuista siirrettiin rahastoihin. Jos rahastoitua osuutta verrataan suhteessa työnantajilta ja työntekijöiltä perittyihin työeläkemaksuihin (yhteensä 13,0 miljardia euroa), on rahastoon siirretty osuus noin seitsemäsosa. Yksityisalojen työeläkevarojen määrä vuoden 2016 lopussa oli yhteensä 117,9 miljardia euroa. Tässä työeläkevarojen määrällä tarkoitetaan nettosijoitusvarojen määrää, mitä käytämme myös varojen tilastoinnissa.

Pieni osa kerätyistä maksuista, 0,4 miljardia vuonna 2016, meni työeläkevakuuttajien toimintamenoihin. Tällä katetaan muun muassa työeläkkeiden laskemista ja myöntämisestä aihetuvat kulut sekä kaikki yksityisalojen työeläkevakuuttajien toimintamenot.

Sijoitusvarojen muutos

Varojen määrä vähenee sillä määrällä, jolla maksettujen rahastoitujen eläkkeiden määrä ylittää samaan aikaan eläkemaksuista rahastoitavan määrän. Vielä enemmän sijoitusvarojen määrään vaikuttavat sijoitustuotot. Sijoituksista saadaan käteistuottoja eli osinkoja, korkoja ja vuokratuloja ja sijoitusten arvot muuttuvat markkinaolosuhteiden mukaan.

Yksityisalojen työeläkevarojen määrä kasvoi sijoitustoiminnan kautta 5,9 miljardilla vuoden 2016 aikana. Tästä 5,9 miljardista suurin osa muodostui sijoitusten arvonmuutosten kautta (3,8 miljardia), ja loput (2,1 miljardia) käteistuottojen kautta.

Maksetut eläkkeet

Yksityisaloilla maksettiin vuonna 2016 työeläkkeitä yhteensä 16,4 miljardia euroa. Näiden rahoittamiseksi käytettiin 13,3 miljardia samana vuonna perityistä työeläkemaksuista, ja loppuosa, 3,1 miljardia euroa, otettiin rahastoista.

Vuodesta 2013 alkaen yksityisalojen työeläkemenot ovat olleet suuremmat kuin työeläkemaksuina kerätyt tulot. Erotus katetaan sijoitusvaroilla ja niiden tuotoilla. Sijoitustoiminnalla on siis suuri merkitys työeläkkeiden maksamisessa, ja niiden merkitys tulee entisestään kasvamaan tulevina vuosikymmeninä, kun myös työeläkemenot kasvavat.

Julkisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2016, miljardia euroa (ennakkotieto)

Julkisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2016, miljardia euroa (ennakkotieto)

Kerätyt maksut

Julkisilla aloilla (kunta, valtio, evankelis-luterilainen kirkko, Kela, Suomen Pankki) työeläkemaksut ja valtionosuudet olivat yhteensä 9,6 miljardia euroa. Tähän summaan sisältyivät

  • niin työnantajilta kuin työntekijöiltä perityt työeläkemaksut,
  • valtiolta työnantajaroolissa perityt työeläkemaksut,
  • muu valtion rahoitus ja
  • työttömyysvakuutusrahaston maksama osuus, jolla katetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta karttuneet eläkkeet.

Perityistä maksuista suurin osa, 9,2 miljardia euroa, käytettiin suoraan vuonna 2016 maksettuihin julkisen alan työeläkkeisiin.

Rahastoihin siirrettiin Kevan osalta 0,4 miljardia euroa. Esimerkiksi Valtion eläkerahaston osalta rahastoihin ei enää siirretä varoja, vaan rahastoja päinvastoin puretaan eläkkeiden maksuun.

Pieni osa kerätyistä maksuista, 0,1 miljardia euroa, meni julkisen alan työeläkevakuuttajien toimintakuluihin. Tällä katetaan muun muassa työeläkkeiden laskemista ja myöntämisestä aihetuvat kulut sekä julkisten alojen työeläkevakuuttajien toimintamenot.

Rahastojen muutos

Julkisten alojen rahastoitujen varojen määrä kasvoi 4,9 miljardilla eurolla vuoden 2016 aikana. Tästä 3,7 miljardia syntyi arvonmuutosten myötä, ja 1,2 miljardia käteistuottojen kautta. Julkisten alojen työeläkerahastoissa oli yhteensä 70,6 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa.

Maksetut eläkkeet

Julkisilla aloilla maksettujen työeläkkeiden määrä oli vuonna 2016 yhteensä 9,6 miljardia euroa. Tämä katettiin suurilta osin samana vuonna perityillä maksuilla, joiden osuus oli 9,2 miljardia euroa. 0,4 miljardia otettiin rahastoista työeläkkeiden maksuun.

Kuten luvuista nähdään, julkisilla aloilla kerättyjen työeläkemaksujen ja valtionosuuksien yhteismäärä (9,6 miljardia) oli samalla tasolla kuin maksettujen eläkkeiden määrä (9,6 miljardia). Aikaisempina vuosina maksutulo on vielä ollut suurempi kuin eläkemenot. Arvioiden mukaan vuodesta 2017 alkaen myös julkisilla aloilla maksettavien eläkkeiden määrä tulee olemaan suurempi kuin työeläkemaksuilla kerättävät maksut yhteensä.

Aiempien vuosien kiertokulkukuvat

Työeläkerahan kiertokulku 2015 -kuvatpdf, 562 kB

Työeläkerahan kiertokulku 2014 -kuvatpdf, 199 kB

Työeläkerahan kiertokulku 2013 -kuvatpdf, 200 kB