Vakuutuslääkäri on asiantuntijalääkäri, joka tekee työtään sosiaalivakuutuksen näkökulmasta. Vakuutuslääkäri osallistuu työkyvyttömyyseläkepäätösten valmisteluun yhtenä asiantuntijana. Hänen tehtävänään on arvioida jäljellä olevaa työkykyä terveydenhuollon toimittamien tietojen perusteella. Vakuutuslääkärin tehtävä on eri kuin hoitavan lääkärin, joka puolestaan hoitaa potilaan sairautta.

Työkyky ja työkyvyttömyyseläke

  1. Mitä tehdä, kun työkyky on heikentynyt?
  2. Miten työkykyä arvioidaan?
  3. Mikä taho maksaa ansionmenetykset työkyvyttömyyden aikana?
  4. Milloin voi saada työkyvyttömyyseläkettä?
  5. Mihin työkyvyttömyyseläkeratkaisut perustuvat?

Vakuutuslääkärit

  1. Mikä on vakuutuslääkäri?
  2. Miten vakuutuslääkäri eroaa hoitavasta lääkäristä?
  3. Minkälainen koulutus vakuutuslääkäreillä on?
  4. Miten varmistetaan vakuutuslääkärien puolueettomuus?
  5. Miksi vakuutuslääkäri on mukana päätöksenteossa eikä hoitava lääkäri?
  6. Miten vakuutuslääkäri voi tehdä lausuntoja tai diagnooseja näkemättä tai tutkimatta potilasta?
  7. Miten eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri voi päätyä erilaiseen lausuntoon kuin potilasta hoitanut lääkäri?
  8. Saako korvauksenhakija tietää asiansa käsittelyyn osallistuneen vakuutuslääkärin nimen?

Muutoksenhaku

  1. Mihin kielteisestä työkyvyttömyyseläkepäätöksestä voi valittaa?
  2. Ketkä tekevät päätökset muutoksenhakulautakunnassa?
  3. Ketkä tekevät päätökset vakuutusoikeudessa?
  4. Kuinka moni työkyvyttömyyseläkehakemus hyväksyttiin ja hylättiin työeläkelaitoksissa vuonna 2016?
  5. Kuinka moni valitus eteni muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen?
  6. Missä tilanteessa muutoksenhakuelimessä voidaan järjestää suullinen käsittely?

Työkyky ja työkyvyttömyyseläke

1. Mitä tehdä, kun työkyky on heikentynyt?

Sairaus, vika tai vamma voi johtaa työkyvyttömyyteen. Hoitava lääkäri tutkii työ- ja toimintakyvyn, toteaa mahdollisen työkyvyttömyyden ja kirjoittaa tarvittaessa sairauslomatodistuksen. Jos työkyvyttömyys pitkittyy, pidemmän sairausloman myöntämiseksi tarvitaan lääkäriltä B-lausunto. Se sisältää myös hoito- ja kuntoutussuunnitelman.

Laki edellyttää työkyvyn heikentymistä vähintään kahdella viidesosalla osatyökyvyttömyyseläkkeessä tai kolmella viidesosalla täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä, jotta työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää.

2. Miten työkykyä arvioidaan?

Työkyvyttömyyseläkkeen edellytykset ovat pääpiirteittäin samat kaikilla työaloilla. Yksityisellä puolella on käytössä yleisen työkyvyttömyyden määritelmä, jolla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tehdä mitään sellaista työtä, jota voidaan henkilöltä kohtuudella edellyttää. Julkisen puolen eläkelaeissa tietyin edellytyksin sovelletaan yleisen työkyvyttömyyden lisäksi myös ammatillisen työkyvyttömyyden määritelmää, jolla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tehdä omaan ammattiin kuuluvia tehtäviä.

Yksityisen puolen työkyvyttömyyseläkkeissä työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva työkyky, koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat asiat. Jos työkyky vaihtelee, otetaan huomioon työntekijän vuotuinen ansio.

Työntekijän eläkelain mukaan arvioitaessa 60 vuotta täyttäneen oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta. Tällöin arvioinnissa korostuvat työn jatkamisen edellytykset vakiintuneessa ammatissa tai työtehtävissä. Huomioon otetaan muun muassa pitkä työura ja työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus yhdistettynä ikääntymiseen liittyviin tekijöihin.

Työeläkevakuuttaja arvioi työkykyä kokonaisuutena, johon kuuluu osana hoitavan lääkärin kirjoittama lausunto ja tapauksen arviointi suhteessa muihin vastaaviin tapauksiin. Ensisijaisena tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai vahvistaminen. Kuntoutus on aina ensisijainen vaihtoehto määräaikaiseen tai pysyvään työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.

3. Mikä taho maksaa ansionmenetykset työkyvyttömyyden aikana?

Työkyvyttömyyden alkuvaiheessa työnantaja maksaa sairausajan palkkaa työehtosopimuksen mukaisen ajan. Sairauspäivärahaa voi hakea Kelalta, kun työkyvyttömyys on kestänyt kymmenen arkipäivää. Kela maksaa sairauspäivärahaa enintään 300 arkipäivältä. Jos työkyvyttömyys kestää yli vuoden, työkyvyttömyyseläkettä voi hakea työeläkevakuuttajalta tai Kelalta.

4. Milloin voi saada työkyvyttömyyseläkettä?

Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen -infograafi

Työeläkevakuuttaja voi myöntää hakemuksesta työkyvyttömyyseläkkeen, jos työkyvyn ei arvioida palaavan kuntoutuksella. Pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen on viimesijainen vaihtoehto. Tilapäisen työkyvyttömyyden ajalle voidaan myöntää kuntoutustuki, mikä edellyttää hoitavan lääkärin tekemää hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa.

Edellytyksenä työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiselle on lääkärin kirjoittama B-lausunto, jossa on otettu kantaa muun muassa toiminta- ja työkykyyn. Työkyvyttömyyden kriteerit määritellään lainsäädännössä.

Työntekijän eläkelain mukaan työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää lievemmin ehdoin 60 vuotta täyttäneille kuin nuoremmille. Arvioitaessa 60 vuotta täyttäneen oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.

5. Mihin työkyvyttömyyseläkeratkaisut perustuvat?

Työkyvyttömyyseläkeratkaisut perustuvat kokonaisharkintaan, jossa mm. otetaan huomioon hoitavan lääkärin lausunto, hakijan omat selvitykset ja muut terveydentilaa ja toimintakykyä kuvaavat selvitykset. Ratkaisuun vaikuttavat laki, aiemmat ratkaisukäytännöt, Eläketurvakeskuksen soveltamisohjeet ja muutoksenhakuasteiden ratkaisut.

Vakuutuslääkäri ei voi ehdottaa korvauksen myöntämistä, jos lainmukaisia perusteita siihen ei ole olemassa. Hän ei voi myöskään ehdottaa korvauksen kieltämistä, jos korvauksen saamisen oikeudelliset edellytykset ovat olemassa.

Hallintolaki edellyttää päätöksien perustelemista. Hylkäävässä päätöksessä tulisi olla perustelut riittävän asiallisesti, selkeästi ja ymmärrettävästi, miksi ratkaisuun on päädytty ja miten arviointi on tehty. Lisäksi lääketieteelliset seikat sekä niiden perusteella tehdyt johtopäätökset tulisi ilmoittaa päätöksessä.

Lisäksi eläkelaeissa on erillinen pykälä päätöksien perustelemisesta. Sen mukaan ”jos eläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”

Vakuutuslääkärit

1. Mikä on vakuutuslääkäri?

Vakuutuslääkäri työskentelee yleensä sosiaalivakuutuslaitoksessa tai vakuutusyhtiössä. Työeläkealalla vakuutuslääkärinä toimii eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri. Myös sosiaalivakuutusasioita käsittelevissä muutoksenhakuelimissä toimii vakuutuslääkäreitä. Muutoksenhakuelimiä ovat muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus. Vakuutuslääkärillä voidaan viitata myös henkilöön, joka on suorittanut vakuutuslääketieteen erityispätevyyden.

2. Miten vakuutuslääkäri eroaa hoitavasta lääkäristä?

Vakuutuslääkäri on asiantuntijalääkäri. Vakuutuslääkäri tekee työtään sosiaalivakuutuksen näkökulmasta ja hoitava lääkäri lääketieteen näkökulmasta. Hoitava lääkäri arvioi potilaan toimintakyvyn ja vakuutuslääkäri toimintakyvyn suhdetta työkykyyn. Asiantuntijalääkärin tehtävänä on päätöksiä tehtäessä vakuutuslääketieteellisten kysymysten arviointi.

Vakuutuslääkäri ottaa hoitavan lääkärin antamien tietojen perusteella kantaa siihen, onko hakijalla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen. Oikeutta arvioidaan suhteessa lakiin, muihin vastaaviin tapauksiin ja muutoksenhakuelinten ratkaisuihin. Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa työntekijän jäljellä oleva työkyky, koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja näihin rinnastettavat asiat. Arvioitaessa 60 vuotta täyttäneen työntekijän oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.

Vakuutuslääkärin toiminta ei perustu vapaaseen tai tarveharkintaan. Vakuutuslääkäri on yksi työkyvyttömyyseläkepäätöksen käsittelyyn osallistuvista asiantuntijoista. Vakuutuslääkärin tehtävänä on asiantuntemuksellaan auttaa oikeudenmukaisen ratkaisun tekemisessä.

Hoitava lääkäri hoitaa potilaan sairautta ja tekee diagnoosin. Hän tukee potilasta ja laatii hoito- ja kuntoutussuunnitelmat. Hoitavan lääkärin tehtävänä on tosiasioihin perustuvien lääketieteellisten tietojen selvittäminen ja niiden välittäminen tapausta ratkaiseville tahoille päätöksenteon pohjaksi.

3. Millainen on vakuutuslääkärien koulutus?

Vakuutuslääkäreiltä edellytetään vakuutuslainsäädännön tietämystä ja kokemusta vakuutuslääketieteen eri alueilta. Vakuutuslääkärit saavat oman erityisalansa kliinisen koulutuksen perus- ja erikoistumiskoulutuksen yhteydessä. Työssä tarvittavan vakuutuslääketieteellisen koulutuksen vakuutuslääkärit saavat pääsääntöisesti työpaikkakoulutuksena kokeneemman vakuutuslääkärin ohjauksessa. Vakuutuslääkärin tehtävänä on pyrkiä toteuttamaan lainsäädännön päämääriä niin, että ratkaisut perustuvat tosiasioihin ja ratkaisukäytäntö pysyy yhtenäisenä.

Eläkelaitosten asiantuntijalääkäreistä suuri osa työskentelee päätyönään oman erikoisalansa mukaisissa tehtävissä terveydenhuollon eri tasoilla. Monilla eläkelaitosten asiantuntijalääkäreillä on aiempaa työtaustaa työterveyshuollossa.

4. Miten varmistetaan vakuutuslääkärien puolueettomuus?

Vakuutuslääkäri ei tee työkyvyttömyyseläkepäätöstä yksin vaan osallistuu päätöksen valmisteluun lääketieteen asiantuntijana vakuutuslaitoksen juristien, eläkeratkaisijoiden, korvauskäsittelijöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Vakuutuslääkäreiltä edellytetään vakuutuslainsäädännön tietämystä ja kokemusta vakuutuslääketieteen eri alueilta.

Eläkelaitosten jääviyssäännöt perustuvat lakiin. Eläkelaitokset noudattavat eläkeratkaisuja tehdessään hallintolakia (434/2003), jonka 28 §:ssä säädetään esteellisyydestä. Vakuutuslääkärin on esimerkiksi jäävättävä itsensä, jos hän on esimiessuhteessa potilasta hoitavaan lääkäriin tai käsittelee sellaisen potilaan tapausta, jota hän on käsitellyt toisaalla hoitavana lääkärinä. Esimerkiksi hoitosuhde potilaaseen aiheuttaa jääviyden.

Työeläkevakuuttajat ovat myös laatineet yhteisen suosituksen, jonka tarkoituksena on turvata eläkelaitosten yhtenäinen näkemys esteellisyyskäsitteen tulkinnasta toiminnassaan:

Työeläkevakuuttajat Tela ry:n linjaus asiantuntijalääkärin esteellisyysohjeistuksestapdf, 155 kB

5. Miksi vakuutuslääkäri on mukana päätöksenteossa eikä hoitava lääkäri?

Vakuutuslääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun yhtenä asiantuntijana vakuutuslaitoksen juristien, eläkeratkaisijoiden, korvauskäsittelijöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Oikeudenmukaisten päätösten toteutuminen edellyttää yhdenmukaisia päätöksiä.

Vakuutuslääkäri on asiantuntijalääkäri, joka tekee arvion jäljellä olevasta työkyvystä terveydenhuollon toimittamien tietojen perusteella. Päätöksen tekevät ratkaisija, juristi ja muut asiantuntijat yhdessä. Vakuutuslääkäri pystyy puolueettomasti, tosiasioiden perusteella ja hoitosuhdetta vaarantamatta arvioimaan työkykyä.

6. Miten vakuutuslääkäri voi tehdä lausuntoja tai diagnooseja näkemättä tai tutkimatta potilasta?

Vakuutuslääkäri ei tee henkilön terveydentilaa koskevaa diagnoosia vaan arvioi etuuden myöntämisen edellytyksiä vakuutuslääketieteen näkökulmasta. Hän arvioi henkilön työkykyä kokonaisuutena. Työkyky koostuu monesta eri asiasta. Työkykyä voi olla jäljellä vaikka terveys olisi heikentynyt. Terveyden lisäksi työkykyyn vaikuttavat muun muassa koulutus, työhistoria, ikä ja perhetilanne.

Vakuutuslääkäri ottaa hoitavan lääkärin antamien tietojen perusteella kantaa siihen, onko hakijalla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen. Vakuutuslääkäri ei voisi arvioida potilaan työkykyä, jos hän tutkisi tämän. Hoitosuhde potilaaseen aiheuttaa hallintolain mukaisen jääviyssuhteen. Vakuutuslääkäri ei tee päätöksiä yksin vaan yhteistyössä lakimiesten, eläkeratkaisijoiden, korvauskäsittelijöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

7. Miten eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri voi päätyä erilaiseen lausuntoon kuin potilasta hoitanut lääkäri?

Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri arvioi potilaiden tapauksia suhteessa lainsäädäntöön. Hän tuntee työkyvyttömyystapausten korvauskäytännön ja osaa kokemuksensa perusteella noudattaa vakiintunutta, yhdenmukaista linjaa. Yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä päätös perustuu kokonaisharkintaan. Päätöstä tehtäessä huomioidaan hakijan koko elämänhistoria; ikä, työhistoria, koulutus ja sosiaaliset seikat. Ratkaisussa otetaan huomioon myös sairauden tai löydöksen vaikutus työkykyyn. Lisäksi arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä. Työkyvyn arvioinnissa otetaan huomion hakijan toimintakyky ja kohtuudella edellytettävät työtehtävät.

Hoitavan lääkäri hoitaa potilaan sairautta. Hän on terveydentilan asiantuntija, joka laatii lausunnon potilaan toimintakyvystä. Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri suhteuttaa tämän lausunnon perusteella tapauksen yleiseen ratkaisu- ja oikeuskäytäntöön.

8. Saako korvauksenhakija tietää asiansa käsittelyyn osallistuneen vakuutuslääkärin nimen?

Korvauksenhakijalla on oikeus saada itseään koskevat asiakirjat ja tiedot nähtäväkseen eläkepäätöksen saatuaan. Hänellä on oikeus tietää ketkä asiantuntijat ovat osallistuneet ratkaisun tekemiseen.

Korkein hallinto-oikeus antoi vuonna 2014 päätöksen, jonka mukaan vakuutusyhtiöiden palveluksessa olevien vakuutuslääketieteen asiantuntijoiden eli niin kutsuttujen vakuutuslääkäreiden nimet ovat julkista tietoa. Vakuutuslääkärit käyttävät julkista valtaa osallistuessaan vakuutusyhtiöissä päätöksentekoon kansalaisten lakisääteistä vakuutusturvaa koskevissa asioissa.

Muutoksenhaku

Työkyvyttömyyseläkepäätöksestä valittaminen -infograafi

1. Mihin kielteisestä työkyvyttömyyseläkepäätöksestä voi valittaa?

Jos työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä, hakijan on tehtävä päätöksen mukana seuraavan valitusosoituksen mukaisesti valitus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Mikäli eläkelaitos ei päätä oikaista päätöstään, se siirtää päätöksen käsiteltäväksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan.

Eläkelaitos voi lisäselvityksen perusteella oikaista päätöksensä, kun asian käsittely on vireillä muutoksenhakulautakunnassa. Mikäli valittajan vaatimukset hyväksytään muutoksenhakulautakunnassa, asia palautetaan eläkevakuuttajalle täytäntöönpanopäätöksen antamista varten. Keskimääräinen käsittelyaika muutoksenhakulautakunnassa on noin kuusi kuukautta.

Mikäli hakija ei ole tyytyväinen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisuun, voi asiasta valittaa päätöksen mukana olevan muutoksenhakuosoituksen mukaisesti vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeuden päätös asiasta on lopullinen, eikä siitä voi valittaa. Keskimääräinen käsittelyaika vakuutusoikeudessa on noin 1 vuosi.

2. Ketkä tekevät päätökset muutoksenhakulautakunnassa?

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan (TELK) kuuluu päätoiminen puheenjohtaja, neljä sivutoimista varapuheenjohtajaa ja 24 varsinaista jäsentä sekä heidän 24 henkilökohtaista varajäsentään.

Muutoksenhakulautakunta toimii kuudessa jaostossa. Jäsenistö muodostuu lääkärijäsenistä, työeläkeasioihin perehtyneistä jäsenistä sekä työelämän olosuhteita tuntevista jäsenistä.

Lääkärijäsenen tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtynyt laillistettu lääkäri. Työmarkkinajärjestöt sekä yrittäjien ja maatalousyrittäjien keskusjärjestöt tekevät esitykset työeläke- ja työelämäasioihin perehtyneistä jäsenistä sosiaali- ja terveysministeriölle.

Jäsenet ovat sivutoimisia ja heidät nimitetään viiden vuoden toimikaudelle. Tällä hetkellä jäsenet on valittu kaudelle 1.1.2017 - 31.12.2021. Jäsenet nimittää valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä. Lääkärijäsenet nimittää sosiaali- ja terveysministeriö.

3. Ketkä tekevät päätökset vakuutusoikeudessa?

Vakuutusoikeudessa työskentelee päätoimisesti noin 105 henkilöä, muun muassa ylituomari, kolme osaston johtajaa ja 31 vakuutusoikeustuomaria. Lisäksi on seitsemän sivutoimista lääkärijäsentä. Valtioneuvoston määräämiä työoloja, yritystoimintaa tai sotilasvamma-asioita tuntevia sivutoimisia jäseniä ja heidän varajäseniään on yhteensä noin sata.

Asiat ratkaistaan istunnossa, jossa on puheenjohtajana ylituomari, osaston johtaja tai muu vakuutusoikeustuomari. Lainopillisissa asioissa ratkaisukokoonpanoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kaksi lakimiesjäsentä, joista toinen on vakuutusoikeustuomari ja toinen asian esittelijä. Mikäli lääketieteellinen selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun, asian ratkaisemiseen osallistuvana jäsenenä on esittelijän sijasta lääkärijäsen. Työkyvyttömyyseläkeasioiden ratkaisemiseen osallistuu myös kaksi työoloja tai yritystoimintaa tuntevaa asiantuntijajäsentä. Jos ratkaisuun osallistuvat ovat yksimielisiä ratkaisusta, niin päätös voidaan tehdä istuntoa järjestämättä.

Ylituomari, osaston johtajat ja vakuutusoikeustuomarit ovat oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita ja täyttävät tuomareille säädetyt kelpoisuusvaatimukset.

Valtioneuvosto nimittää sosiaali- ja terveysministeriön valmistelun pohjalta ja oikeusministeriön esityksestä vakuutusoikeuden lääkärijäsenet sekä asiantuntijajäsenet. Heidän toimikautensa on viisi vuotta.

Kaikki vakuutusoikeudessa asioiden ratkaisemiseen osallistuvat jäsenet ovat vannoneet tuomarinvalan tai antaneet tuomarinvakuutuksen ja toimivat tehtävässään tuomarin vastuulla. Myös sivutoiminen lääkärijäsen on oikeuden jäsen lääkeopillisessa asiassa.

4. Kuinka moni työkyvyttömyyseläkehakemus hyväksyttiin ja hylättiin työeläkevakuuttajissa vuonna 2016?

Vuonna 2016 ratkaistiin noin 22 900 uutta työkyvyttömyyseläkehakemusta. Luvussa ovat mukana vain ne, ketkä ovat hakeneet ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyseläke myönnettiin näistä noin 16 400 hakijalle eli 72 prosenttia näistä hakemuksista hyväksyttiin. Hakemuksista hylättiin noin 6 500 eli 28 prosenttia.

Kuntoutushakemusten hylkäysprosentti on 2010-luvulla ollut 17-18 prosenttia.

5. Kuinka moni valitus eteni muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen?

Vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkkeitä koskevia valituksia ratkaistiin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa (TELK) noin 3 350. Lukuun sisältyy kaikki työkyvyttömyyseläkkeitä koskevat valitukset, kuten työkyvyttömyyseläkkeiden jatkoa koskevat (kuntoutustuen jatkoa koskevat hakemukset) ja muut kuin ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden valitukset. TELK ei tilastoi pelkästään ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden valituksia, joten lukua ei voi suoraan verrata kohdassa 4 ilmoitettujen hakemusten hylkäämisprosenttien kanssa.

TELK muutti työeläkevakuuttajan päätöstä noin 11 prosentissa valituksista. TELK:n päätöksistä valitti edelleen vakuutusoikeuteen (VakO) alle neljännes muutoksenhakijoista. Työkyvyttömyyseläkeasioissa vakuutusoikeuden muutosprosentti oli 13,6 prosenttia.

6. Missä tilanteessa muutoksenhakuelimessä voidaan järjestää suullinen käsittely?

Valitusasian käsittely muutoksenhakuasteissa on pääosin kirjalliseen aineistoon perustuvaa. Muutoksenhakuaste voi kuitenkin asianosaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan toimittaa asiassa suullisen käsittelyn. Siinä voidaan kuulla asianosaisia, todistajia ja asiantuntijoita sekä vastaanottaa muuta selvitystä.

Valitusasteet selvittävät suullisen käsittelyn tarpeellisuuden. Tässä tarkoituksessa valitusaste pyytää suullista käsittelyä vaatineelta asianosaiselta tiedot siitä, mitä suullisessa käsittelyssä on tarkoitus selvittää ja millä tavoin tämän on tarkoitus tapahtua. Myös muita asianosaisia voidaan kuulla vaatimuksen johdosta. Suullista käsittelyä voidaan rajoittaa siten, että se koskee ainoastaan osaa asiasta, asianosaisten käsitysten selvittämistä tai todistajan kuulemista. Suullisen käsittelyn yhteydessä ei tehdä lääkärintarkastuksia.

Lisätietoja suullisen käsittelyn toimittamisesta:

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta

Vakuutusoikeus

Sivua on päivitetty viimeksi 7.8.2017

Puuttuuko jotain?

Puuttuuko listalta mielestäsi jokin kysymys, johon haluaisit vielä vastauksen? Lähetä kysymys meille sähköpostitse osoitteeseen viestinta(at)tela.fi, niin lisäämme sen mukaan.