Suomalainen työeläke on etuusperusteinen, mikä tarkoittaa, että etuus eli eläke maksetaan luvatun suuruisena, ja työeläkevakuutusmaksuina kerätään niihin tarvittavat varat. Työeläkkeiden rahoittamiseksi puolestaan on olemassa kaksi päävaihtoehtoa: jakojärjestelmä ja täysin rahastoiva järjestelmä. Suomalaiset työeläkkeet rahoitetaan pääosin näiden yhdistelmänä, osittain rahastoivalla järjestelmällä.

Jakojärjestelmässä työeläkemaksuja kerätään vuosittain sen verran, kuin kyseisenä vuonna tarvitaan eläkkeiden maksamiseksi. Suomessa yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkejärjestelmät toimivat jakojärjestelmän periaattein eläkemaksu- ja verorahoituksella.

Täysin rahastoivassa järjestelmässä puolestaan kerätään vuosittain työeläkemaksuja sen verran kuin tarvitaan kyseisenä vuonna ansaittujen eläkkeiden maksamiseen tulevaisuudessa. Täysin rahastoivassa järjestelmässä jokainen sukupolvi säästää itse varat omia eläkkeitään varten. Tällöin eläkemenoihin on käytettävissä myös rahastoiduille säästöille saatava tuotto, joka pienentää tarvittavaa maksua.

Rahastointi on mahdollista toteuttaa myös osittain, kuten Suomessa on tehty yksityisalojen eläkejärjestelmien osalta. Yksityisalojen työntekijöiden ja merimiesten eläkejärjestelmät toimivat tällä osittain rahastoivalla periaatteella, jossa osa kunakin vuonna maksetuista työeläkemaksuista rahastoidaan tulevia vuosia varten.

Kuntien ja valtion työntekijöiden eläkejärjestelmät ovat luonteeltaan jakojärjestelmiä, mutta niihin sisältyy myös puskuriluonteiset rahastot. Puskurirahastojen avulla hillitään työeläkemaksujen nousupaineita tulevaisuudessa.

Eri työeläkejärjestelmien rahoitusta on kuvattu tarkemmin seuraavissa kappaleissa:

Työeläkemaksuista ja niiden määräytymisestä on puolestaan kerrottu tarkemmin Työeläkemaksut-sivulla.

Yksityisalojen työntekijöiden eläkkeiden rahoitus

Yksityisalojen työntekijöiden eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Osa kunakin vuonna kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten, ja loppuosa käytetään kyseisenä vuonna maksettavien eläkkeiden rahoitukseen.

Tällä hetkellä yksityisalojen työeläkemaksuista rahastoidaan noin yksi euro kuudesta, ja loput käytetään nykyeläkkeiden maksuun. Sijoitustuottojen ansiosta rahastoitu osuus eläkemenosta on suurempi kuin maksuista. Joka neljäs eläke-euro saadaan rahastoidusta osasta.

Työeläkkeiden osittain rahastointi etukäteen on varautumista väestön ikärakenteen muutokseen. Kun osa eläkkeiden rahoituksesta vodaan kattaa rahastojen avulla, ei työntekijöiltä perittäviä työeläkemaksuja tarvitse nostaa kohtuuttoman korkeiksi.

Osittainen rahastointi mahdollisti myös työeläkejärjestelmän perustamisvaiheessa paremmat eläke-edut kuin mitä olisi ollut mahdollista kustantaa täysin rahastoivassa järjestelmässä.

Työeläkemaksujen rahastointiin liittyviä vastuut ja vakavaraisuus -teemoja on käsitelty Työeläkevakuuttajien vastuut ja vakavaraisuus -sivullamme.

Yrittäjien eläkkeiden rahoitus

Yrittäjien eläkkeet rahoitetaan jakojärjestelmällä, eli niihin ei liity rahastointia. Yrittäjiltä kerätty työeläkemaksu ei kuitenkaan pääsääntöisesti riitä kattamaan vuotuisia eläkemenoja, johtuen yrittäjien vanhemmasta ikärakenteesta. Tällöin puuttuvan osuuden maksettavien yrittäjäeläkkeiden rahoituksesta kustantaa valtio.

Lisätietoa yrittäjäeläkkeistä sivullamme kysymyksiä ja vastauksia yrittäjäeläkkeeen erityispiirteistä.

Maatalousyrittäjien eläkkeiden rahoitus

Myös maatalousyrittäjien eläkkeet rahoitetaan jakojärjestelmällä, ilman rahastointia. Koska maatalousyrittäjäeläkkeiden saajia on kaksinkertaisesti vakuutettujen lukumäärään nähden, vuosittain kerätty työeläkemaksu ei riitä kattamaan vuotuisia eläkemenoja. Puuttuvan osuuden maksettavien maatalousyrittäjäeläkkeiden rahoituksesta kustantaa tällöin valtio.

Merimieseläkkeiden rahoitus

Merimieseläkkeiden rahoitustapa vastaa pitkälle yksityisalojen työntekijöiden eläkkeiden rahoitusta. Poikkeuksena on kuitenkin se, että valtio osallistuu merimieseläkkeiden kustannuksiin maksamalla vajaan kolmasosan eläkemenosta.

Kunta-alan eläkkeiden rahoitus

Kunta-alan eläkkeet rahoitettiin vuoteen 1988 saakka puhtaasti jakojärjestelmällä. Vuoden 1988 alussa tuli voimaan lakimuutos, joka antoi Kevalle mahdollisuuden varautua tuleviin eläkemenoihin rahastoinnin avulla.

Rahastoinnilla on luotu Kevalle puskuri, jonka avulla työntekijöiltä ja työnantajilta perittävä työeläkemaksu pystytään pitämään nykytasolla. Rahastoon siirrettävä määrä tai sieltä myöhemmin purettava määrä päätetään kunakin vuonna erikseen.

Ennusteiden mukaan huomattava osa rahastoista tulee käytettäväksi vuosien 2020 ja 2050 välillä. Näihin vuosiin ajoittuu suurten ikäluokkien eläkkeellä olo sekä sitä myöden suhteellisesti suurimmillaan oleva eläkemeno.

Valtion eläkkeiden rahoitus

Valtion eläkkeet rahoitetaan periaatteessa jakojärjestelmän periaatteilla. Rahastointi on mukana puskurina, jonka avulla tulevien eläkkeiden kustannuksia voidaan tasata sekä sijoitustuottojen avulla että rahastoa purkamalla.

Valtion Eläkerahasto on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Se huolehtii eläkevarojen rahastoinnista sekä sijoittamisesta. Eläkerahastosta ei kuitenkaan makseta eläkkeitä suoraan, vaan kaikki valtion eläkejärjestelmän eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon vuosittain varatuista määrärahoista.

Eläkerahastosta siirretään vuosittain valtion talousarvioon määrä, joka on 40 prosenttia vuotuisesta eläkemenosta. Valtiokonttori puolestaan huolehtii tarvittavien varojen siirtämisestä Kevalle, joka käytännössä maksaa valtion eläkkeet.

Valtion Eläkerahastosta annetussa laissa on asetettu eläkerahaston rahastointitavoitteeksi 25 prosenttia valtion eläkejärjestelmän piirissä syntyneen täyden eläkevastuun määrästä. Arvioiden mukaan rahastointitavoite saavutetaan 2020-luvun puolivälissä. Kun tavoite on saavutettu, valtion talousarviossa päätetään siitä, kuinka paljon rahastosta vuosittain siirretään varoja valtion talousarvioon.

Muiden julkisten alojen eläkkeiden rahoitus

Evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöiden eläkkeiden rahoitusjärjestelmä on vastaava kuin kunta-alan työntekijöiden. Käytössä on siis jakojärjestelmä, jossa kuitenkin kerätään puskurirahastoa eläkemenojen tasaamiseksi. Rahoitukseen liittyvistä tehtävistä vastaa Kirkon eläkerahasto.

Kansaneläkelaitoksen työntekijöiden toimisuhde-eläkkeet rahoitetaan Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa mainitusta eläkevastuurahastosta.

Muiden julkisten eläkejärjestelmien kuten ortodoksisesta kirkosta annetun lain ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen toimihenkilöitä koskevan lain mukaiset eläkkeet sekä Suomen Pankin eläkesääntöjen mukaiset eläkkeet rahoitetaan vastaavin periaattein kuin muissa julkisissa eläkelaeissa.