05.09.2018

Mitkä seikat vaikuttavat eläkejärjestelmän rahoitukseen?

Riittävätkö eläkevarat vai eivät? Onko työeläkejärjestelmän rahoitus kestävällä pohjalla?

Pähkinänkuoressa eläkejärjestelmän rahoitukseen vaikuttavat kolme asiaa: eläkemenot ja -maksut sekä eläkevaroille saatavat sijoitustuotot. Eläkemaksujen määrä taas riippuu siitä, kuinka paljon työtä tehdään.

Suurin osa vuosittaisesta eläkemenosta maksetaan suoraan työntekijöiden ja työnantajien maksamista eläkemaksuista. Siten työllisyydellä ja palkkasumman kehityksellä on suuri vaikutus eläkkeiden rahoitukseen

Jos eläkeläisten määrä kasvaa suhteessa työikäisiin, eläkkeiden rahoitus käy vaikeammaksi. Viime aikoina on huolehdittu syntyvyyden laskusta, jonka seurauksena työikäisten ja siten eläkkeiden maksajien määrä vähenee. Tällöin syntyy paineita tulevaisuutta kohtaan.
Tähän voidaan vastata esimerkiksi lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa ja tukemalla osatyökykyisten työllistymistä.

Voimme kuitenkin nukkua yömme rauhassa. Huolenaiheisiin pystytään vaikuttamaan ja tarvittaessa järjestelmää kehitetään.

Näin on tehty esimerkiksi eläkeuudistusten avulla, joista viimeisimmässä pyrittiin pidentämään työuria ja siten vastaamaan muuttuneeseen väestörakenteeseen.

Pitkän aikavälin laskelmat kertovat rahoituksen kehittymisestä

Eläkejärjestelmän tulevaisuutta ja kestävyyttä ennustetaan erilaisilla laskelmilla. Näistä tärkein on Eläketurvakeskuksen (ETK) pitkän aikavälin eli niin sanotut PTS-laskelmat, jotka ulottuvat jopa 60-70 vuoden päähän. ETK julkaisee uudet PTS-laskelmat muutaman vuoden välein.

Laskelmat kertovat miten eläkemenot, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana. PTS-laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia.

Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä kuten työ- ja kansan- sekä takuueläkettä.

Eläketurvakeskuksen matemaatikko Mikko Sankala tuntee laskelmat lähes yhtä hyvin kuin omat taskunsa.

Eläketurvakeskuksen matemaatikko Mikko Sankala
"Pitkän aikavälin eli PTS-laskelmat perustuvat oletuksiin väestöstä ja talouskehityksestä, joiden avulla arvioidaan eläkejärjestelmän rahoitusta", kertoo Mikko Sankala.

- PTS-laskelmat perustuvat oletuksiin väestöstä ja talouskehityksestä, joiden avulla arvioidaan eläkejärjestelmän rahoitusta. Väestöennuste kertoo, miten väestön ikärakenne kehittyy ja paljonko on työikäisiä suhteessa eläkeläisiin, kertoo Sankala.

Muita oletuksia ovat muun muassa työllisyyden kehitys, ansiotulojen kasvu, eläkkeiden alkavuus ja sijoitustuotot.

- Eläkkeiden alkavuus kertoo milloin laskelmissa siirrytään eläkkeelle eli saajapuolelle. Siirtyminen eläkkeelle huomioidaan laskelmissa totta kai ikä- ja sukupuolikohtaisesti, kertoo Sankala.

Peruslaskelman oletukset on valittu aiempien vuosien ja parhaan tiedon mukaan.

- Ennen oletusten valintaa kuullaan eläkealan ja talouden asiantuntijoita, sekä mietitään miltä toimintaympäristö näyttää. Tämän jälkeen päätökset käytettävistä oletuksista tehdään ETK:ssa, kuvailee Sankala.

Herkkyyslaskelmissa testataan oletusten merkittävyyttä

Mikä oletus on kaikista tärkein tai painavin järjestelmän rahoituksen kannalta? Sankalan mukaan eri oletusten painoarvoa on hyvin vaikea sanoa, sillä kyseessä on kokonaisuus ja asiat vaikuttavat toisiinsa monin eri tavoin.

- Oletusten merkittävyyttä voi miettiä myös sitä kautta, miten niihin pystytään vaikuttamaan. Esimerkiksi syntyvyyttä pyritään edistämään muun muassa perhepoliittisin keinoin, mutta lopulta lasten saaminen jää yksilöiden harteille. Eikä se aina tällöinkään välttämättä onnistu "sormia napsauttamalla", toteaa Sankala.

Peruslaskelmasta tehdään kuitenkin eri versioita, niin kutsuttuja herkkyyslaskelmia, joissa laskelman oletuksia muutetaan yksi kerrallaan korkeiksi tai mataliksi. Siten lasketaan mikä vaikutus eri vaihtoehdoilla on kokonaisuuteen.

- Jos tarkastellaan väestöennustetta, siihen vaikuttavia oletuksia ovat syntyvyys, kuolevuus ja maahanmuutto. Yleensä maahanmuuttajat ovat työikäisiä, jolloin he työllistyessään kasvattavat maksajien määrää ja siten vaikuttavat positiivisesti rahoitukseen.

- Peruslaskelmassa on esimerkiksi arvioitu, että Suomeen tulee vuosittain noin 17 000 maahanmuuttajaa. Herkkyystarkasteluissa on puolestaan laskettu, miten maahanmuuttajien määrän kasvattaminen 25 500:aan tai pienentäminen 8 500:aan vaikuttaa työeläkkeiden rahoitukseen.

Eläkevaroille saatavilla sijoitustuotoilla on myös merkittävä rooli eläkkeiden rahoituksessa ja sijoittaminen kansainvälisille rahoitusmarkkinoille altistaa tuotot muun muassa markkinoiden globaalille vaihtelulle.

- Sijoitustuotto-oletuksen valitseminen onkin yksi vaikeimmista tehtävistä laskelmia valmisteltaessa, huomauttaa Sankala.

Herkkyyslaskelmat näyttävät miten eri tekijät vaikuttavat laskelmien lopputuloksiin ja antavat kuvaa siitä, miten työeläkkeet reagoivat erilaisiin muutoksiin esimerkiksi taloustilanteessa. Tällöin myös päätöksentekijöille välittyy tieto siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä eläkkeiden rahoituksen kannalta.

Sijoitusvarojen ja niille saatavien tuottojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa

PTS-laskelmissa otetaan huomioon oletusten lisäksi lainsäädäntö ja nykyhetkeen mennessä karttuneiden eläkkeiden määrä. Nämä seikat vaikuttavat eläkejärjestelmän rahoitukseen laajemminkin. Lue lisää

Jatkossa eläkevarojen sijoitusvarojen ja niille saatavien tuottojen merkitys tulee kasvamaan eläkkeiden rahoituksessa. Vaikka eläkevarojen sijoitusvarat ylittivät historiallisen 200 miljardia euroa tänä vuonna, niin maksettavaksi kertyneitä eläkkeitä on yli 600 miljardia euroa.

Työeläkejärjestelmä toimii ja tuottaa säännöllisen sekä luotettavan toimeentulon 1,5 miljoonalle suomalaiselle. Taloudellisesti vaikeinakaan aikoina meillä ei ole tarvinnut leikata maksussa olevia eläkkeitä, kuten monissa Euroopan maissa on jouduttu tekemään.

Eläkejärjestelmä on joustava ja se pystyy mukautumaan muutoksiin erilaisten uudistusten myötä.

Lue lisää:

Tietopakettimme eläkevaroista ja taloudesta
Tietopakettimme sijoitustuotoista
Eläketurvakeskuksen sivuilta PTS-laskelmista