18.05.2018

Työeläkekuntoutus ehkäisee työkyvyttömyyttä

Työeläkekuntoutuksen määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa ja vuonna 2017 kuntoutukseen osallistui jo lähes 17 000 henkilöä. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työn tekemisen mahdollisuuksia silloin, kun henkilö ei enää terveydentilansa vuoksi voi jatkaa entisessä työssään.

Vuodesta 2015 lähtien oikeuden työeläkekuntoutukseen on voinut saada joko itse hakemalla tai työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä, sitä itse hakematta. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2017 kuntoutujista 25 prosenttia oli sellaisia, joiden alkuperäisenä suunnitelmana oli eläke eikä kuntoutus.

Työeläkekuntoutus painottuu ikääntyviin, yli 45-vuotiaisiin. Tyypillinen työeläkekuntoutuja oli 47-vuotias, joka haki itse kuntoutukseen suoraan työelämästä ja diagnoosina oli jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus.

- Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat lisääntyneet kuntoutukseen hakijoilla viime vuosina ja vaativat uusia keinoja kuntoutukselta, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntasuhteiden päällikkö Elina Laavi.

Työeläkekuntoutus on lakisääteistä

Työeläkekuntoutuksella tarkoitetaan työeläkevakuuttajien järjestämää ja kustantamaa ammatillista ja lakisääteistä kuntoutusta. Tarkoitus on, että henkilö pystyisi jatkamaan työelämässä. Tässä onkin onnistuttu hyvin, sillä ETK:n mukaan peräti kolme viidestä työeläkekuntoutujasta palaa töihin.

Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on, että kokonaisuutena kuntoutukseen käytetyt kustannukset jäävät pienemmiksi kuin vastaava eläkemeno.

Työnantajan näkökulmasta kuntoutuksen avulla hallitaan työkyvyttömyyden kustannuksia ja henkilöstön riittävyyttä. Koko yhteiskunnan kannalta työeläkekuntoutus siis tukee työurien pidentämistä ja hillitsee samalla painetta nostaa työeläkemaksuja.

- Työeläkekuntoutuksen tulee nykyistä enemmän tukea kuntoutujia aina uuteen työhön työllistymiseen asti. Kuntoutus on taloudellisesti kannattavaa paitsi ihmiselle itselleen, myös koko työeläkejärjestelmälle, sanoo Laavi.

Työeläkekuntoutus liittyy tiiviisti työelämään ja muuhun yhteiskuntaan. Ensisijaista on hyvin toimiva yhteistyö työpaikan, työterveyshuollon ja työeläkevakuuttajan välillä. Työkykyä uhkaavan ongelman varhainen havaitseminen ja tarpeellisen hoidon sekä kuntoutuksen nopea toteuttaminen palauttaa yhä useamman yksilön takaisin työelämään.

Työeläkejärjestelmä antaa turvaa ja tukea

Eläketurvakeskuksen tuoreen ennakkotilaston mukaan kuntoutujia on lähes yhtä paljon kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä. Tämä kuvaa hyvin työeläkekuntoutuksen tuomaa muutosta koko työeläkejärjestelmään; järjestelmä antaa työkyvyn heikkenemisen kohdatessa sekä turvaa (toimeentuloa) että myös konkreettista tukea uhanalaisessa työtilanteessa.

Kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutussuunnitelma perustuvat hakijan kokonaistilanteeseen, jossa otetaan huomioon muun muassa hakijan ikä, koulutus, työkokemus, muu osaaminen, terveydentilanne ja terveydentilan ennuste. Siirry lukemaan lisää aiheesta

Työeläkekuntoutuksen kohteena on aina ihminen. Kuntoutukseen liittyy olennaisesti tiivis yhteys omaan työpaikkaan. Sen mahdollisuudet työjärjestelyihin pyritään aina ensin selvittämään. Kuntoutuksen onnistumisen todennäköisyys kasvaa, jos työyhteisö on mukana kuntoutuksen toteutumisessa.

Kuntoutusprosessi koostuu neljästä vaiheesta: kuntoutuksen hakemisesta, kuntoutusoikeuden ratkaisemisesta, kuntoutuksen toteutuksesta ja tuloksesta.

Kuntoutuksella useita vastuutahoja

Työeläkevakuuttajilla on ensisijainen vastuu työelämässä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta. Työeläkekuntoutuksesta vastaa pääsääntöisesti se työeläkevakuuttaja, jossa henkilön työeläkevakuutus on tai jossa vakuutus viimeksi oli.

Kela järjestää ammatillista kuntoutusta niille, joilla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen. Heitä ovat muun muassa pitkään työelämän ulkopuolella olleet. Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt vastaavat kuntoutuksesta silloin, kun kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta. Työvoimahallinto järjestää puolestaan kuntoutusta vajaakuntoisille työnhakijoille. Terveydenhuolto järjestää yhdessä Kelan kanssa ammatillista kuntoutusta tukevaa lääkinnällistä kuntoutusta.

Koska kuntoutuksella on monia vastuutahoja, on tärkeää, että eri toimijoiden välillä on selkeät pelisäännöt. Ne varmistavat, että yksilön kuntoutukseen pääsy on mahdollisimman jouhevaa.

Lue lisää

Tietosivumme työeläkekuntoutuksesta

Työeläkekuntoutus Q&A

Työeläkevakuuttajien kuntoutussuositukset

Eläketurvakeskuksen tilastoja kuntoutuksesta