Siirry sisältöön

Eläkesanasto

Sanastoon on koottu työeläkejärjestelmään ja työeläkkeeseen liittyvät keskeiset termit ja niiden selitykset.

Hae sanoja alkukirjaimen mukaan:

A

Ansiosidonnaisuus

Ansiosidonnainen eläke perustuu työntekoon ja työansioihin. Suomessa työeläke on ansiosidonnainen. Työeläkettä kertyy tietty prosentti vuosiansioista.

Katso myös: Eläkekarttuma.

Asumisperusteisuus

Asumisperusteinen eläke kuuluu kaikille maassa asuville henkilöille ilman työnteon edellytystä. Suomessa kansaneläke on asumisperusteinen.

Katso myös: Kansaneläke.

E

Elinaikakerroin

Elinaikakerroin sopeuttaa työeläkkeiden tasoa keskimääräisen eliniän nousuun. Sen tarkoituksena on hillitä eliniän pitenemisestä aiheutuvia kustannuksia ja kannustaa jatkamaan työssä pidempään. Kerroin lasketaan joka vuosi erikseen ikäluokalle, joka täyttää tuolloin 62 vuotta. Kertoimen perusteena ovat edellisten vuosien kuolevuustilastot.

Jos keskimääräinen elinikä nousee, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä. Kertoimen eläkettä alentava vaikutus tasoittuu, kun jatkaa pitempään työelämässä.

Elinaikakerrointa lievennetään, kun vanhuuseläkeikä on 65 vuotta eli vuoden 2027 jälkeen. Elinaikakertoimen lievennys koskee sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeitä ja elinaikakerroin ulotetaan myös työkyvyttömyyseläkkeen tulevaan aikaan.

Elinajanodote

Elinajanodote tarkoittaa keskimääräistä vuosien määrää, jonka tietyn ikäinen henkilö elää, jos kuolleisuus säilyy ennallaan. Suomessa elinajanodotteen laskee Tilastokeskus.

Elinajanodotteen muutos vaikuttaa elinaikakertoimeen ja alimpaan vanhuuseläkeikään.

Katso myös: Elinaikakerroin ja Eläkeikä.

Eläke

Eläke on säännöllinen tulo, jota saa työuran jälkeen. Eläke voi olla työeläke tai kansaneläke.

Eläkeikä

Eläkeikä tarkoittaa tavallisesti ikää, jolloin henkilö voi siirtyä vanhuuseläkkeelle.

Työeläkejärjestelmässä alin vanhuuseläkeikä riippuu omasta syntymävuodesta. Vuodesta 2017 lähtien vanhuuseläkeikää on alettu korottamaan portaittain 63:sta kohti 65 vuotta. Vuonna 1955 ja myöhemmin syntyneillä vanhuuseläkeikä nousee kolme kuukautta vuodessa siihen saakka, kunnes vuonna 1962 syntyneillä vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta.

Oman vanhuuseläkeikänsä voi tarkistaa Työeläke.fi-sivuilta löytyvällä eläkeikälaskurilla.

Vuonna 2017 voimaantulleessa eläkeuudistuksessa asetettiin tavoitteeksi pitää eläkeajan ja työssäoloajan suhde myös tulevaisuudessa samana kuin se on vuonna 2025. Mikäli tämän takia on tarpeen tarkistaa eläkeikärajoja, se toteutetaan seuraavan kerran vuonna 2030. Korotus on enintään kaksi kuukautta vuodessa.

Vanhuuseläkkeen ja vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on viisi vuotta vanhuuseläkeiän alarajan yläpuolella, kuitenkin tasavuosina. Esimerkiksi jos ikäluokan vanhuuseläkeikä on 63 vuotta 3 kuukautta, yläikäraja on tasan 68 vuotta. Kun henkilö saavuttaa vanhuuseläkkeen yläikärajan, ei hänelle enää kerry eläkettä työnteosta eikä hänen enää tarvitse maksaa työeläkemaksuja.

Pitkään valtiolla tai kunnalla työskennelleillä henkilöillä voi vielä olla voimassa ammatillinen tai henkilökohtainen eläkeikä, jotka poikkeavat edellä kerrotusta. Nämä järjestelyt eivät kuitenkaan enää koske uusia työntekijöitä.

Kansaneläkelain mukainen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.

Katso myös: Vanhuuseläke

Eläkekarttuma / Eläkekertymä

Eläkekarttuma tarkoittaa työeläkkeen määrää, joka karttuu vuosittain työansioista. Eläkekarttuma ja eläkekertymä tarkoittavat samaa asiaa.

Vuoden 2017 alusta lähtien eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa eläkkeen perusteena olevista tuloista 17 ikävuodesta lähtien (yrittäjillä 18 ikävuodesta lähtien). Myös työeläkkeen aikana tehdystä työstä karttuu saman verran eläkettä aina vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajalle saakka.

Edellisestä poiketen 31.12.2025 saakka ikävälillä 53–62 vuotta eläkkeen perustana olevista tuloista karttuu eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa (vuonna 2017 voimaan tulleessa eläkeuudistuksessa sovittu siirtymäkausi).

Eläkekatto

Eläkekatolla tarkoitetaan lakisääteiselle työeläkkeelle asetettavaa euromääräistä ylärajaa. Eläkekaton myötä ansaitut työeläkkeet voisivat olla maksimissaan tietyn suuruiset. Suomalaiseen työeläkkeeseen ei sisälly eläkekattoa, vaan eläkettä kertyy kaikesta palkasta kaikille samojen periaatteiden mukaan.

Eläkekattoa on käsitelty tarkemmin Eläkekatto-tietopaketissamme.

Eläkkeellesiirtymisiän odote

Eläkkeellesiirtymisiän odote tarkoittaa ikää, jolloin 25- tai 50-vuotiaan odotetaan jäävän eläkkeelle. Se kuvaa siis jäljellä olevien laskennallisten työvuosien määrää ja ikää, jolloin työeläkemaksujen maksajasta tulee työeläkkeen saaja.

Eläketurvakeskuksen kehittämä eläkesiirtymisiän odote ottaa huomioon myös työkyvyttömyyseläkkeet.

Eläkkeellesiirtymisiän odotetta on kuvattu tarkemmin Eläketurvakeskuksen sivuilla, Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä.

Eläkeoikeus

Työeläke perustuu ansioihin, joita on saatu työuran aikana. Oikeus työeläkkeeseen syntyy siis ansiotyöstä.

Eläkeoikeutta ei kuitenkaan synny ansiotyöstä, jota on tehty

  • alle 17-vuotiaana (1.1.2017 alkaen)
  • vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämisen jälkeen
  • ennen eläkelain voimaantuloa
  • vakuuttamisvelvollisuuden ansioiden alarajaa vähemmän.

Eläkeputki

Eläkeputki eli työttömyysputki on suunnattu ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille. Se tarkoittaa, että työtön saa työttömyysturvaan lisäpäiviä 500 päivän enimmäisajan jälkeen siihen saakka, kunnes hän saavuttaa vanhuuseläkeiän. Lisäpäivärahaa voidaan maksaa enintään sen kuukauden loppuun, kun täyttää 65 vuotta. Lisäpäiväoikeus on erilainen eri ikäryhmille.

Työttömyysputkesta on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi-sivustolla: Ikääntyneiden työttömyysturva.

Eläkerahasto

Eläkerahastot tarkoittavat varoja, joita on talletettu tulevaisuudessa maksettavia työeläkkeitä varten ja joita työeläkevakuuttajat ovat sijoittaneet. Rahastojen varat ovat peräisin työeläkemaksuista ja tarkoitettu työeläkkeiden maksamiseen.

Eläkerahastoista käytetään usein myös nimityksiä eläkevarat, eläkesijoitukset tai sijoitusvarat.

Etuusperusteinen eläkejärjestelmä

Suomen työeläkejärjestelmä on etuusperusteinen. Tämä tarkoittaa, että eläke-etuuden

  • suuruus on sovittu etukäteen
  • perusteena on ansaittu palkka ja työtulo
  • rahoittamiseksi tarvittavat maksut joustavat tarpeen mukaan.

Katso myös: Maksuperusteinen eläkejärjestelmä.

H

Hajautettu järjestelmä

Suomalainen työeläkejärjestelmä on hallinnoltaan hajautettu. Työeläkevakuuttajia on siis useita, niin tyypeiltään kuin lukumäärältään. Hajautettu malli auttaa hallitsemaan esimerkiksi työeläkevarojen sijoittamiseen liittyvää riskiä, kun sijoitustoiminnassa ei olla vain yhden toimijan näkemyksen varassa.

Hajautuksesta on kerrottu tarkemmin Hajautettu työeläkejärjestelmä -sivullamme.

I

Indeksit ja indeksikorotus

Rahan arvon muuttuminen huomioidaan sekä työeläkkeen laskennassa että maksussa olevissa työeläkkeissä. Näin pidetään huolta työeläkkeiden ostovoimasta sekä nykyisten että tulevien eläkeläisten kohdalla.

Työeläkejärjestelmässä käytettäviä indeksejä ovat palkkakerroin ja työeläkeindeksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkkeitä koskevat indeksit vuosittain.

Katso myös Palkkakerroin ja Työeläkeindeksi.

K

Kansaneläke

Kansaneläkettä voi saada henkilö, joka asuu Suomessa ja on täyttänyt 16 vuotta.

Täyden kansaneläkkeen voi saada vain, jos työeläkkeitä ei saa lainkaan tai niiden määrä jää pieneksi.

Työeläke pienentää kansaneläkettä – mitä suurempi henkilön työeläke on, sitä vähemmän hän saa kansaneläkettä.

Kansaneläkkeen määrät ja yhteensovitusrajat löytyvät Kelan sivuilta, Kansaneläkkeen määrä ja maksaminen.

Karttumisprosentti

Karttumisprosentti on prosenttiluku, joka ilmaisee kuinka paljon työeläkettä karttuu työansioista.

Vuoden 2017 alusta lähtien eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuosiansoista eli jokaisesta ansaitusta eurosta karttuu 1,5 senttiä työeläkettä. Edellisestä poiketen 31.12.2025 saakka 53–62-vuotiailla eläkkeen perustana olevista tuloista karttuu eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa (vuonna 2017 voimaan tulleessa eläkeuudistuksessa sovittu siirtymäkausi).

Eläkekertymä lasketaan suoraan vuosipalkka x karttumisprosentti.

Myös työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvän tulevan ajan karttumaprosentti on 1,5.

Kuntoutusraha

Kuntoutusrahaa maksetaan henkilölle, joka osallistuu työeläkevakuuttajan järjestämään työeläkekuntoutukseen. Jos henkilölle maksetaan kuntoutuksen ajalta palkkaa, kuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle.

Kuntoutusrahan suuruus muodostuu siitä työkyvyttömyyseläkkeestä, johon kuntoutujalla sillä hetkellä olisi oikeus, jos hän jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkettä korotetaan 33 prosentilla.

Katso myös: Työeläkekuntoutus.

Kuntoutustuki

Kuntoutustuki tarkoittaa määräajaksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. Tällöin arvioidaan, että henkilön työkyvyn on mahdollista palautua määräajan kuluessa niin, että hän voi palata takaisin työelämään. Kuntoutustuki on euromäärältään vastaavansuuruinen kuin työkyvyttömyyseläke.

Katso myös: Työkyvyttömyyseläke.

L

Lakisääteinen eläketurva

Suomessa eläketurvasta on säädetty laissa. Eläkelait takaavat

  • työeläkkeen työntekijöille ja yrittäjille, jotka ovat eläkevakuutettuja
  • kansaneläkkeen Suomessa asuville, joiden työeläke on pieni tai sitä ei saa lainkaan
  • takuueläkkeen, joka varmistaa vähimmäiseläkkeen, jos kansaneläke ja muut eläkkeet eivät siihen riitä
  • perhe-eläkkeen leskille ja lapsille, jos perheen puoliso tai huoltaja kuolee.

Lapseneläke

Lapseneläke on eläke, jota maksetaan alle 18-vuotiaalle, jos perheen vanhempi tai huoltaja kuolee.
Lapseneläkkeeseen on esitetty lainmuutosta, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa. Uudistuksen myötä lapseneläkettä saisi nykyistä pidempään.

Lapseneläkkeestä on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi-sivustolla: Leskeneläke ja lapseneläke perheen turvana.

Leskeneläke

Leskeneläkettä voi saada mies tai nainen, jonka aviopuoliso on kuollut. Leski voi saada tietyin edellytyksin eläkettä sekä työeläkelakien että kansaneläkelain perusteella.

Oikeus leskeneläkkeeseen syntyy avioliiton kautta. Samaa sukupuolta olevien rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon. Avopuolison leski ei saa leskeneläkettä.

Leskeneläkkeeseen on esitetty lainmuutosta, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa. Uudistuksen myötä leskeneläkkeen kestoa rajattaisiin ja avopuolisoiden asemaa parannettaisiin. Muutos ei koskisi maksussa olevia leskeneläkkeitä eikä leskiä, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1975.

Leskeneläkkeestä on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi-sivustolla: Leskeneläke ja lapseneläke perheen turvana.

Lisäeläke

Lakiin perustuvan eläketurvan lisäksi työnantaja voi tarjota työntekijöilleen vapaaehtoisen lisäeläkevakuutuksen. Lisäeläke lisää työntekijän eläkkeen määrää tai alentaa hänen eläkeikäänsä . Lisäeläkkeitä ei rahoiteta lakisääteisillä työeläkemaksuilla vaan työnantaja maksaa ne.

Lisäeläke voi olla

  • kollektiivinen lisäeläkevakuutus
  • ryhmäeläkevakuutus
  • kassan tai säätiön avulla järjestetty lisäeläke.

Katso myös: Rekisteröity lisäeläke ja Vapaaehtoinen eläkevakuutus.

Lykkäyskorotus

Jos työntekijä ei käytä oikeuttaan vanhuuseläkkeeseen alimassa vanhuuseläkeiässä, toisin sanoen ei ota eläkettä maksuun , niin karttunutta eläkettä korotetaan lykkäyskorotuksella. Korotus ei ole sidoksissa työntekoon, eli sen saa riippumatta siitä, jatkaako työskentelyä alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen vai ei.

Lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia jokaista eläkeiän alarajan täyttämisen jälkeistä kuukautta kohti eli 4,8 prosenttia vuodessa. Lykkäyskorotusprosentilla korotetaan työeläkettä, joka on ansaittu vanhuuseläkeiän täyttämiseen mennessä.

M

Maksuperusteinen eläkejärjestelmä

Eläkejärjestelmä on maksuperusteinen, jos eläke-etuuden suuruus perustuu työeläkemaksujen ja niistä saatujen sijoitustuottojen yhteismäärään. Tällöin maksut ovat yleensä kiinteitä, ja etuus on joustava . Käytännössä siis eläkettä maksetaan niin paljon kuin kertyneistä varoista riittää, ja jos eläkkeiden rahoittamisessa on vaikeuksia, leikataan maksussa olevia eläkkeitä. Muualla Euroopassa maksuperusteiset eläkejärjestelmät ovat yleisiä.

Katso myös: Etuusperusteinen eläkejärjestelmä

O

Osa-aikaeläke

Vuoden 2016 loppuun voimassaolleessa lainsäädännössä osa-aikaeläke tarkoitti eläkettä, jota saadessaan henkilö työskenteli osa-aikaisesti. Osa-aikatyöhön ja osa-aikaeläkkeelle siirtymisestä oli sovittava työnantajan kanssa.

Vuoden 2017 alusta lähtien osa-aikaeläkkeen tilalle tuli osittainen vanhuuseläke. Osa-aikaeläkkeelle ei enää voi jäädä.

Katso myös: Osittainen vanhuuseläke

Osatyökyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää osaeläkkeenä, jos työkyky on alentunut vähintään kahdella viidesosalla. Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä.

Katso myös: Työkyvyttömyyseläke

Osittainen vanhuuseläke (osittainen varhennettu vanhuuseläke)

Osittaisella vanhuuseläkkeellä voi ottaa osan työeläkkeestä maksuun aikaisintaan 61 vuotiaana. Osittaisen vanhuuseläkkeen määrä on joko neljäsosa tai puolet siihen mennessä karttuneesta työeläkkeestä, jota on tarkistettu elinaikakertoimella. Lisäksi osittaiseen vanhuuseläkkeeseen tehdään varhennusvähennys, jonka suuruus on 0,4 prosenttia kuukautta kohti. Varhennusvähennys on pysyvä.

Osittainen vanhuuseläke ei edellytä työntekoa eläkkeen rinnalla, eikä siihen liity palkka- tai työaikaseurantaa.

Osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja nostetaan 62 ikävuoteen vuoden 2025 alusta.

Osittaisesta vanhuuseläkkeestä on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi-sivustolla: Osittainen vanhuuseläke tuo joustoa.

P

Palkkakerroin

Palkkakerrointa tarvitaan, kun lasketaan alkavan työeläkkeen määrää. Palkkakertoimen avulla työuran aikana ansaitut palkat ja työtulot korotetaan eläkkeen alkamisvuoden tasolle.

Kertoimessa

  • ansiotason muutoksen osuus on 80 prosenttia
  • hintatason muutoksen osuus on 20 prosenttia.

Perhe-eläke

Perhe-eläke turvaa toimeentuloa, jos perheen puoliso tai huoltaja kuolee. Perhe-eläkkeeseen on oikeus leskellä sekä lapsella, joka on alle 18-vuotias.

Perhe-eläke jakaantuu leskeneläkkeeseen ja lapseneläkkeeseen. Rekisteröidyn parisuhteen puolisolla on sama oikeus leskeneläkkeeseen kuin aviopuolisolla. Avopuolison leski ei saa leskeneläkettä. Lapsen perhe-eläkkeeseen vanhempien siviilisääty ei vaikuta.

Perhe-eläkkeisiin on esitetty lainmuutosta, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa. Uudistuksen myötä leskeneläkkeen kestoa rajattaisiin, avopuolisoiden asemaa parannettaisiin ja lapseneläkettä saisi nykyistä pidempään. Muutos ei koskisi maksussa olevia eläkkeitä eikä leskiä, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1975.

Perhe-eläkkeestä on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi-sivustolla: Leskeneläke ja lapseneläke perheen turvana.

R

Rekisteröity TEL-lisäeläke

Työantajat ovat aikaisemmin voineet parantaa rekisteröidyn TEL-lisäeläkkeen avulla työntekijöiden eläketurvaa. Rekisteröity TEL-lisäeläke joko lisäsi eläkkeen määrää tai alensi eläkeikää tai molempia.

TEL-lisäeläkevakuuttaminen päättyi vuoden 2016 lopussa. Sen jälkeen TEL-lisäeläkevakuutusten piiriin kuuluneille työntekijöille ei enää ole karttunut lisää TEL-lisäeläkettä. Ennen vakuuttamisen päättymistä karttuneet TEL-lisäeläkkeet maksetaan, kun henkilö jää eläkkeelle.

S

Sosiaalietuudet eläkkeen perusteena

Työeläkettä karttuu myös eräistä sosiaalietuuksista, toiselta nimeltään palkattomilta jaksoilta. Eläkettä kartuttavia sosiaalietuuksia ovat esimerkiksi:

  • äitiys-, isyys- ja vanhempainraha
  • sairauspäiväraha
  • ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha.

Sosiaalietuuksien eläkekarttumasta on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi-sivustolla: Sosiaalietuuksista eläkettä.

T

Takuueläke

Takuueläke turvaa pienituloiselle eläkeläiselle vähimmäiseläkkeen. Jos eläkkeensaajan muut yhteenlasketut eläketulot jäävät alle takuueläkkeen euromäärän, takuueläke paikkaa puuttuvan osan. Takuueläkkeen myöntää ja maksaa Kela.

Takuueläkettä ei makseta henkilölle, joka saa pelkästään osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettä, työuraeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä.

Takuueläkkeestä on kerrottu tarkemmin Kelan sivuilla, Takuueläke.

Tavoite-eläkeikä

Jokaiselle ikäluokalle määritellään vanhuuseläkeiän alarajan lisäksi laskennallinen tavoite-eläkeikä. Kyseessä on laskennallinen ikä, jolloin työeläke on ikään kuin täysimääräinen: tavoite-eläkeiässä lykkäyskorotus on korvannut sen leikkauksen, jonka elinaikakerroin on eläkkeeseen tehnyt. Työeläke on silloin sen suuruinen, kuin se olisi alimmassa vanhuuseläkeiässä ollut ilman elinaikakerrointa.

Katso myös: Elinaikakerroin ja Lykkäyskorotus.

Työeläke

Työeläke kertyy ansioista, joita saa työuran aikana palkkatyössä ja yrittäjänä. Työntekijälle eläke kertyy 17-vuotiaasta alkaen, ja yrittäjälle 18-vuotiaasta alkaen. Eläkettä karttuu työnteon lisäksi myös joiltakin palkattomilta ajoilta (katso myös: Sosiaalietuudet eläkkeen perusteena).

Työeläke-etuuksia ovat vanhuuseläke, osittainen vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, työuraeläke ja perhe-eläkkeet.

Työeläkkeitä hoitavat ja maksavat työeläkevakuuttajat, joita ovat työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat sekä julkisen sektorin eläkevakuuttajat.

Kelan maksama kansaneläke ja takuueläke takaavat toimeentulon, jos työeläke jää pieneksi tai sitä ei saa lainkaan.

Työeläkeindeksi

Työeläkeindeksin avulla eläkkeissä huomioidaan kuluttajahintojen ja ansiotason muutokset. Kaikki eläkkeet tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa

  • hintojen kehitys painottuu 80 prosentilla
  • palkkojen kehitys painottuu 20 prosentilla.

Työeläkekuntoutus

Työeläkekuntoutus tarkoittaa työeläkevakuuttajien järjestämää ammatillista kuntoutusta, jonka tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työssä jaksamista. Työeläkekuntoutuksen keinoja ovat esimerkiksi työkokeilu, työhönvalmennus ja koulutus. Työeläkekuntoutus ei sisällä lääkinnällistä kuntoutusta.

Erityyppistä kuntoutusta voivat järjestää myös

  • Kela ja työvoimatoimistot
  • sairaalat, terveyskeskukset ja kunta
  • tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt.

Työeläkevakuuttajien järjestämästä työeläkekuntoutuksesta on kerrottu tarkemmin Työeläkekuntoutus-sivullamme.

Työeläkelait

Työeläkelakeja ovat

  • TyEL – työntekijän eläkelaki
  • JuEL – julkisten alojen eläkelaki
  • YEL – yrittäjän eläkelaki
  • MYEL – maatalousyrittäjän eläkelaki
  • MEL – merimieseläkelaki.

Lisäksi on myös muita eläkelakeja, mutta ne koskevat melko pieniä ryhmiä.

Työeläkemaksu

Työeläkemaksu on lakisääteinen vakuutusmaksu, jolla rahoitetaan työeläkkeitä.

Työeläkemaksua maksavat yksityisten ja julkisten alojen työnantajat ja työntekijät. Työnantaja huolehtii työntekijöiden vakuuttamisesta ja maksaa työntekijän työeläkemaksun suoraan palkasta.

Yrittäjät ja maatalousyrittäjät huolehtivat työeläkemaksuistaan itse. He maksavat työtulosta työeläkemaksua omalle työeläkevakuuttajalle.

Työeläkeote

Työeläkeotteelle on koottu henkilölle toistaiseksi kertyneet ansiot ja niistä karttuneet eläkkeet. Lisäksi työeläkeotteelta näkyvät sosiaalietuuksista eli palkattomilta jaksoilta kertyneet eläkkeet. Työeläkeote on helpoiten luettavissa sähköisesti oman työeläkevakuuttajan verkkopalvelussa tai Työeläke.fi-sivustolla.

Jos työeläkeotteen tiedoissa on korjattavaa, asiasta kannattaa ilmoittaa välittömästi omalle työeläkevakuuttajalle.

Työeläkeotteesta on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi-sivustolla: Työeläkeote.

Työeläkevakuuttaja

Työeläkevakuuttaja hoitaa ja maksaa työeläkkeitä. Eläkevakuuttaja voi olla eläkeyhtiö, eläkesäätiö, eläkekassa tai alakohtainen eläkelaitos.

Työeläkejärjestelmän hallinto on hajautettu usealle työeläkevakuuttajalle. Järjestelmän yhteisiä asioita hoitaa Eläketurvakeskus (ETK). Työeläkevakuuttajien edunvalvonnasta huolehtii Työeläkevakuuttajat Tela.

Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläkettä voi saada, jos sairaus tai vamma estää työnteon.

Työkyvyttömyyseläke muodostuu

  • eläkkeestä, joka on ehtinyt kertyä työuran aikana
  • niin sanotusta tulevan ajan eläkkeestä.

Tulevan ajan eläke tarkoittaa oletettua aikaa, jonka henkilö olisi voinut työkykyisenä työskennellä vanhuuseläkeikään asti.

Työkyvyttömyyseläkkeestä on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi-sivustolla: Työkyvyttömyyseläke työkyvyn heiketessä.

Työuraeläke

Työuraeläke tarkoittaa eläkettä, johon on mahdollisuus pitkän työuran jälkeen jo 63-vuotiaana. Sen edellytyksenä on rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä tehty pitkä ura (vähintään 38 vuotta) ja heikentynyt työkyky.

Työuraeläkkeestä on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi-sivustolla: Työuraeläke pitkään rasittava työtä tehneille.

V

Vanhuuseläke

Vanhuuseläkkeelle voi jäädä, kun saavuttaa vanhuuseläkkeen alaikärajan. Työeläkejärjestelmässä vanhuuseläkeikä riippuu omasta syntymävuodesta. Kansaneläkkeessä vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.

Vanhuuseläkkeenä maksetaan koko työuran aikana ansaittu työeläke. Työeläke on sitä suurempi, mitä vanhempana vanhuuseläkkeelle jää.

Vanhuuseläkkeelle siirtyminen edellyttää, että työntekijä päättää työsuhteensa, josta hän jää eläkkeelle. Yrittäjän ei tarvitse lopettaa yrittäjätoimintaansa vanhuuseläkkeelle siirtyessään.

Vanhuuseläkkeestä on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi-sivustolla: Vanhuuseläke – ikäluokilla oma eläkeikänsä.

Vapaaehtoinen eläkevakuutus

Vapaaehtoinen eläkevakuutus on eläkevakuutus, jonka yksityishenkilö maksaa yleensä kokonaan itse. Samalla se on pitkäaikaisen säästämisen muoto.

Vapaaehtoinen eläkevakuutus mahdollistaa, että eläkkeelle voi päästä aikaisemmin tai eläke on parempi kuin ansaittu työeläke.

Varhaiseläke

Varhaiseläkkeiksi kutsutaan eläkkeitä, jotka alkavat ennen vanhuuseläkettä. Varhaiseläkkeitä ovat työkyvyttömyyseläke, työuraeläke ja osittainen vanhuuseläke.

Varhennusvähennys

Varhennusvähennys liittyy osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Maksettavaan eläkkeeseen tehdään 0,4 prosentin varhennusvähennys jokaiselta kuukaudelta, joka puuttuu vanhuuseläkkeen alarajasta. Varhennusvähennys on yhteensä 4,8 prosenttia vuodessa. Vähennyksen vaikutus on pysyvä.

Y

Yrittäjän työtulo

Yrittäjän työtulo on vuotuinen työtulo, jonka työeläkevakuuttaja on vahvistanut yrittäjän eläkevakuutukseen eli YEL-vakuutukseen. Yrittäjä maksaa työtulostaan työeläkemaksut, ja yrittäjän työeläke karttuu työtulon perusteella.

Yrittäjän työtulon pitää olla yrittäjän työpanoksen mukainen. Työtulon on vastattava palkkaa, jota yrittäjän työstä pitäisi maksaa ulkopuoliselle työntekijälle.

Monet yrittäjän sosiaaliturvaetuudet määräytyvät myös työtulon mukaan.

Yrittäjän työtulosta ja YEL-vakuutuksesta on kerrottu tarkemmin Yrittäjäeläkkeen erityispiirteet -tietopaketissamme.

Ajankohtaista aiheesta

Tutustu myös muihin sanastoihin