Siirry sisältöön

Työkyvyttömyysriskin hallinta osana työeläkevakuuttajien toimintaa

Työeläkevakuuttajat tukevat asiakasorganisaatioitaan työkyvyttömyysriskin hallinnassa. Sen tavoitteena on vähentää työntekijöiden riskiä tulla työkyvyttömäksi ja joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tarkoituksena ehkäistä työkyvyttömyyttä

Työkyvyttömyysriskin hallinnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla ennaltaehkäistään työntekijöiden ja yrittäjien riskiä tulla työkyvyttömäksi. Työkyvyn säilymiseen kannattaa vaikuttaa ennaltaehkäisevästi jo ennen kuin ongelmia ilmaantuu. Työkyvyttömyysriskin hallinta ylipäänsä vähentää sairauspoissaoloja, lisää tuottavuutta ja lopulta pienentää työnantajien kuluja.

Työkyvyn säilyminen ja työkyvyttömyysriskin pienentäminen vaikuttaa eläkkeellesiirtymisikään ja tukee työurien pidentymistä. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen tavoitteena on pidentää työuria, mikä lisää tarvetta myös työkyvyn ylläpitoa tukevalla toiminnalle työpaikoilla. Pidemmät työurat takaavat paremmat eläkkeet ja tukevat julkista taloutta.

Työntekijöiden ennenaikainen työkyvyttömyys ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat työeläkejärjestelmälle iso kuluerä. Työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin esimerkiksi vuonna 2020 yhteensä 1,72 miljardia euroa. Niiden osuus oli vajaat kuusi prosenttia kaikista maksetuista työeläkkeistä. Työkyvyttömyysriskin hallintatoimilla pyritään täten vaikuttamaan koko eläkejärjestelmän rahoitukseen ja taloudelliseen kestävyyteen vähentämällä alkavia työkyvyttömyyseläkkeitä.

Työ- ja toimintakyvyn säilyminen on aina myös työntekijän ja yrittäjän itsensä etu. Tämä näkyy myös tulevassa eläkkeessä, sillä työkyvyttömyyseläkkeet jäävät vanhuuseläkkeitä pienemmäksi.

Sääntely ja valvonta toiminnan taustalla

Työeläkeyhtiöiden ja Kevan osalta työkyvyttömyysriskin hallintatoiminta on ohjeilla tai lainsäädännöllä säänneltyä.

Finanssivalvonta on antanut työeläkeyhtiöille määräykset ja ohjeet, joiden mukaan työkyvyttömyysriskin hallintatoimia säädellään (Määräykset ja ohjeet 1/2016, Työkyvyttömyysriskin hallinta: Työeläkeyhtiöt). Lisäksi Finanssivalvonta on tarkentanut ohjeistustaan vuonna 2019 julkaistulla muistiollaan Työkyvyttömyysriskin hallinta työeläkevakuutusyhtiöissä.

Ohjeet koskevat työkyvyttömyysriskin hallintaan tähtääviä toimia sekä niiden raportointimääräyksiä. Määräykset sisältävät myös ohjeistusta siitä, minkälainen toiminta voidaan esimerkiksi katsoa työkyvyttömyysriskin hallintaan kuuluvaksi.

Finanssivalvonta valvoo työeläkeyhtiöiden toteuttamia työkyvyttömyysriskin hallintatoimia. Työeläkeyhtiöt toimittavat Finanssivalvonnalle kuukausittain raportit uusista yhteistyösopimuksista, jotka on tehty asiakasorganisaatioiden kanssa osana työkyvyttömyysriskin hallintatoimia. Finanssivalvonta voi tarvittaessa tehdä myös toimintaan kohdistuvia tarkastuksia.

Kevan toimintaa koskevaan lainsäädäntöön puolestaan sisältyy kirjaukset työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyen. Lain mukaan Kevan lakisääteisiin tehtäviin kuuluu myös kunta-alan, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstön työkyvyttömyysriskin vähentämiseen liittyvä toiminta.

Lain perustelujen mukaan tehtävät liittyvät työn ja työpaikan kehittämiseen sekä henkilöstön työkykyä tukeviin toimiin. Kevan tulee seurata työkyvyttömyyden vähentämiseksi järjestettävien palveluiden vaikuttavuutta sekä käsitellä hallituksessaan ne periaatteet, joiden mukaan työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn tarkoitettuja toimenpiteitä kohdennetaan ja tarjotaan asiakkaille.

Kevan tulee toimittaa valvojana toimivalle valtiovarainministeriölle vuosittain kertomus työkyvyttömyysriskin vähentämiseen ja työkykyjohtamisen kehittämiseen liittyvistä palveluista.

Työkyvyttömyysriskin hallintatoimet eri toimijoilla

Työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvää toimintaa tekevät sekä yksityisten että julkisten alojen työeläkevakuuttajat. Toiminnan määrittely ja sisällöt ovat toisistaan hieman poikkeavia.

Työeläkeyhtiöt

Työeläkeyhtiöt voivat toteuttaa työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyviä toimenpiteitä vain vakuutusliikkeeseen kuuluvana riskienhallintana, koska yhtiöiden toiminta on rajattu työeläkevakuuttamisen harjoittamiseen. Työkyvyttömyysriskin hallintaa ei ole määritelty tai erikseen säädetty työeläkeyhtiöiden tehtäväksi.

Finanssivalvonnan ohjeistuksen mukaan työeläkeyhtiöiden toteuttamien työkyvyttömyysriskin hallintatoimien lähtökohtana tulee olla riskiperusteisuus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi arviointia siitä, millä toimin työeläkeyhtiön vastuulla olevaa työkyvyttömyysriskiä voidaan alentaa mahdollisimman tehokkaasti.

Työkyvyttömyysriskin hallinnan riskiperusteisen toteuttamisen lähtökohtana ovat Finanssivalvonnan ohjeistuksen mukaan työeläkeyhtiön koko vakuutuskannasta tehtävä riskiarvio ja toimenpiteiden kohdentaminen sen perusteella. Työkyvyttömyysriskin hallinnan toimenpiteet on kohdennettava siten, että yhtiön omalla vastuulla olevan työkyvyttömyysriskin kokonaismäärä alentee mahdollisimman tehokkaasti.

Riskikartoituksen perusteella valitut asiakkaat saavat työeläkeyhtiöltä neuvontaa ja valistusta työkyvyttömyysriskiin liittyvissä asioissa. Työeläkeyhtiö auttaa asiakasorganisaatioita ymmärtämään, mitkä syyt aiheuttavat työkyvyttömyysriskiä sekä työkyvyttömyyden taustalla olevia syitä. Asiakkaan kanssa voidaan myös pohtia tapoja, joilla työkyvyttömyysriskiä olisi mahdollista alentaa.

Varsinaiset työkyvyttömyysriskin alentamiseen liittyvät toimenpiteet toteuttaa asiakasorganisaatio itse tai valitsemansa ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa. Työeläkeyhtiö voi tarjota tähän rahallista tukea, mutta se ei voi itse toteuttaa varsinaisia työkyvyttömyysriskiä alentavia toimenpiteitä asiakkaalle.

Keva

Julkisen sektorin eläkevakuuttaja Kevasta annetussa laissa määritellään Kevan yhdeksi tehtäväksi sen asiakasorganisaatioiden henkilöstön työkyvyttömyysriskin vähentämiseen liittyvä toiminta.

Käytännössä Keva tarjoaa työkykyriskien vähentämiseen tähtääviä työkykyjohtamisen palveluja työnantaja-asiakkaille digitaalisten, verkosto- ja asiantuntijapalveluiden muodoissa. Kunta- ja kirkkosektorille tarjotaan myös kilpailtua työelämän kehittämisrahoitusta. Palvelut vaikuttavat ennaltaehkäisevästi ja välillisesti työntekijöiden riskiin tulla työkyvyttömäksi. Palveluiden avulla työnantaja-asiakkaat myös arvioivat työntekijöidensä riskiä tulla työkyvyttömäksi. Palveluita tarjotaan yhdenvertaisesti kaikille työnantaja-asiakkaille.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela järjestää erilaisia työkyvyn tukemiseen liittyviä koulutus- ja työhyvinvointitilaisuuksia vakuutetuilleen.

Merimieseläkekassa

Merimieseläkekassa tukee merenkulkijoiden työkykyä järjestämällä erilaisia seminaareja ja koulutustilaisuuksia merenkulun eri sidosryhmille. Merimieseläkekassa pyrkii vähentämään merenkulkijoiden työkyvyttömyysriskiä tarjoamalla työkykyä edistäviä monipuolisia palveluja ja valmennuksia työnantajavarustamoille sekä merenkulkijoille. Lisäksi Merimieseläkekassa osallistuu ja rahoittaa erilaisia merenkulun työhyvinvointia edistäviä tutkimus-, selvitys- ja kehittämishankkeita.

Toiminta rahoitetaan osana työeläkemaksuja

Työkyvyttömyysriskin hallintatoimiin liittyvät kulut rahoitetaan työeläkemaksuilla. Työeläkeyhtiöiden perimässä työeläkemaksussa on oma, erillinen osansa työkyvyttömyysriskin hallinnalle. Kunta-alalla, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella ja Merimieseläkekassalla työeläkemaksu määritellään eri tavoin, sen vuoksi maksuissa ei ole erikseen työkyvyttömyysriskin hallintaosaa.

Työkyvyttömyysriskin hallintatoimien rahoitus työeläkeyhtiöissä

Yksityisaloilla kerättävä työeläkemaksu muodostuu eri osista. Yksi maksun osista on niin kutsuttu työkyvyttömyysriskin hallintaosa, joka on tarkoitettu työeläkeyhtiön toteuttamien työkyvyttömyysriskin hallintatoimien rahoittamiseen.

Työeläkeyhtiön tekemät palvelusopimukset ja kolmannelta osapuolelta ostettavat työkyvyttömyysriskin hallintaa tukevat palvelut rahoitetaan tästä työkyvyttömyysriskin hallintaosasta kertyvillä maksuilla. Työeläkeyhtiön omat henkilöstökulut, jotka liittyvät työkyvyttömyysriskin hallinnan järjestämiseen, voidaan rahoittaa joko samaisella työkyvyttömyysriskin hallintaosalla tai työeläkemaksun hoitokustannusosalla. Omiin henkilöstökuluihin käytettävä hoitokustannusosa ei kuitenkaan saa olla määrältään olennaisessa asemassa työkyvyttömyysriskin hallintaosaan nähden.

Työeläkeyhtiöiden tarjoaman rahoituksen lisäksi myös asiakasorganisaatioiden tulee itse osallistua työkyvyttömyysriskin hallintatoimien rahoittamiseen. Finanssivalvonnan suosituksen mukaan asiakasorganisaation oman rahoitusosuuden tulisi olla vähintään yhtä suuri kuin työeläkeyhtiön tarjoama rahoitus.

Työkyvyttömyysriskin hallinta ei ole kuntoutusta

Työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvien toimien ohella työeläkevakuuttajat toteuttavat myös ammatillista kuntoutusta eli työeläkekuntoutusta. Molemmat tähtäävät työkyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen, mutta ne ovat erityyppisiä palveluita lähtökohdiltaan ja kohderyhmiltään sekä ajoittuvat eri vaiheeseen.

Työkyvyttömyysriskin hallintatoimia toteutetaan työpaikoilla silloin, kun ongelmia ei ole vielä syntynyt. Lisäksi toiminta kohdistuu lähtökohtaisesti kaikille yrityksen työntekijöille.

Ammatillinen kuntoutus eli työeläkekuntoutus on puolestaan yksilöön kohdistuvaa yksilöllistä palvelua, jolla tuetaan työssä jatkamista tai työhön paluuta siinä vaiheessa, kun työkyky on jo laskenut ja työkyvyn menetys uhkaa johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle. Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi neuvontaa, työkokeilua, valmennusta tai koulutusta.

Työeläkelainsäädännön mukaan työeläkevakuuttajan on varmistettava, että työntekijän mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutukseen on selvitetty, ennen kuin se tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä.

Ajankohtaista aiheesta

Aiheeseen liittyvää