17.02.2021

Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?

Työeläkevakuuttajien tarjoamasta ammatillisesta kuntoutuksesta käytetään myös termiä työeläkekuntoutus. Ammatillista kuntoutusta järjestävät myös Kela sekä liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt. Liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt ovat ensisijaisia ammatillisen kuntoutuksen järjestäjiä työeläkekuntoutukseen nähden. Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutus astuu kuvaan, jos oikeutta työeläkekuntoutukseen ei ole. Kela, vakuutusyhtiöt ja työeläkevakuuttajat tekevät keskenään yhteistyötä, jotta ihminen ohjautuisi mahdollisimman jouhevasti oikeiden palvelujen piiriin.

Kohdennettu työelämään vakiintuneille

Oikeus työeläkekuntoutukseen on lakisääteinen eli sille on eläkelaissa määritelty kriteerit. Työntekijällä tai yrittäjällä on oikeus kuntoutukseen, jos

  • hän on alle alimman vanhuuseläkeikänsä (tänä vuonna eläkkeelle jäävillä se on 63 vuotta ja 9 kuukautta)
  • sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle ja ammatillisella kuntoutuksella voidaan tätä uhkaa siirtää tai estää
  • hänellä on työsuhde voimassa tai sen päättymisestä ei ole kulunut yli kolmea vuotta
  • hänelle on viiden vuoden ajalta työansioita yhteensä vähintään 36 820,43 euroa (vuoden 2021 raja)
  • hänellä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen perusteella.

Edellytysten tarkoitus on kohdentaa työeläkekuntoutusta työeläkkeen vakuutusperiaatteen mukaisesti työelämään vakiintuneille työntekijöille ja yrittäjille. Yhtä tärkeä kynnys on sen arvioiminen, että saadaanko kuntoutuksella lykättyä eläkkeelle jäämistä ja säästettyä eläkemenoa. Tämä takia tarkastellaan mm. hakijan ikää, ammattia, koulutusta, työhistoriaa ja työhön paluun mahdollisuuksia.

Lue lisää:

Tutki, millainen polku on työeläkekuntoutus.

Työeläkekuntoutuksen roolista ja merkityksestä yhteiskunnassa kertoo Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.

Tärkeimmät asiat, jotka jokaisen työntekijän olisi hyvä tietää työeläkekuntoutuksesta, kertoo kuntoutuksen palvelupäällikkö Anne Korhonen työeläkeyhtiö Varmasta.

Faktat: Mikä kuntoutus?

Kuntoutuksen muotoja on suomalaisessa etuus- ja palvelujärjestelmässä monia erilaisia.

Työeläkekuntoutus

  • niille, joilla on riittävän kiinteä työelämäkytkös.
  • työeläkevakuuttajien järjestämää työelämässä pysymiseen tai sinne palaamisen tähtäävää kuntoutusta. Se ei koskaan sisällä lääkinnällistä kuntoutusta.

Kelan ammatillinen kuntoutus

  • nuorille, jotka eivät ole vielä päässeet työelämään, sekä työttömille tai muuten työelämään vakiintumattomille henkilöille.
  • Kela ja työeläkevakuuttaja tekevät tiivistä yhteistyötä.

Työvoimahallinnon rooli

  • TE-hallinto ei järjestä ammatillista kuntoutusta, mutta vammasta tai sairaudesta johtuva erityinen palvelutarve voidaan ottaa huomioon kaikissa julkisissa työvoimapalveluissa.
  • TE-toimen velvollisuuksiin kuuluu koordinoida työttömän työ- ja toimintakyvyn selvittelyjä ja ohjata ammatilliseen kuntoutukseen.

Entä lääkinnällinen kuntoutus?

  • Kelan kuntoutujat voivat saada ammatillisen kuntoutuksen rinnalla myös lääkinnällistä kuntoutusta. Lääkinnällinen kuntoutus tarkoittaa arjessa selviytymistä edistäviä kuntoutus- tai apuvälinepalveluita, joita voi saada sairauden tai vamman vuoksi. Sillä parannetaan ja ylläpidetään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä.
  • Työeläkekuntoutuksessa ei ole lainkaan lääkinnällisen kuntoutuksen elementtejä.

Entä sosiaalinen kuntoutus?

  • Usein vaikeasti syrjäytyneille kohdistettua kunnan järjestämää tukea.

***

Juttua varten on haastateltu työeläkeyhtiö Varman kuntoutuksen palvelupäällikkö Anne Korhosta, joka toimii Telan kuntoutusasiain asiantuntijaryhmän puheenjohtajana vuonna 2021.