16.02.2021

Mikä on työeläkekuntoutuksen rooli ja merkitys?

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kehitys uhkaa jatkua huonona 2020-luvulla. – Kaikki keinot on käytettävä, jotta mahdollisimman moni saadaan pidettyä kiinni työelämässä. Työeläkekuntoutuksella on kuntoutuskentässä merkittävä rooli työurien pidentämisen mahdollistajana, summaa Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.

Janne Pelkonen
"Eläkemenojen vähentäminen on työeläkealan tavoite, mutta myös koko yhteiskunnan näkökulmasta kysymys on menojen säästämisestä ja tulojen turvaamisesta", kuvaa Janne Pelkonen.

– Työikäiset luokat pienentyvät jatkuvasti. Kutistuvalla kansakunnalla ei ole varaa menettää joka vuosi Kurikan kokoista porukkaa työkyvyttömyyseläkkeelle, aloittaa Pelkonen. Vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 20 300 henkilöä.

Paineita tulee monelta suunnalta. Väestökehityksen ohella eläkeikien nosto ja työmarkkinoiden muutokset vaikuttavat. Ne lisäävät entisestään tarvetta työkyvyn ja osaamisen tukemiselle yhteiskunnassa. Mielenterveysongelmat ovat hieman yllättäen nousseet työkyvyttömyyden yleisimmäksi syyksi.

Ammatillisen kuntoutuksen kenttä pitää sisällään kolme osajärjestelmää: työeläkevakuuttajat järjestävät ammatillista kuntoutusta, jolloin puhutaan työeläkekuntoutuksesta, mutta omia osajärjestelmiään ovat myös Kelan ammatillinen kuntoutus sekä liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöiden järjestämä ammatillinen kuntoutus. Toimijat tekevät yhteistyötä, jotta ihminen ohjautuu mahdollisimman nopeasti hänelle kuuluvaan kuntoutukseen.

Suuria tavoitteita, suuri rooli

Ammatillinen kuntoutus on tärkeässä roolissa, kun työntekijöitä ja yrittäjiä autetaan jatkamaan työelämässä, vaikka työkyky syystä tai toisesta olisi heikentynyt. Kysymys on työurien pidentämisestä, joka on ollut keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite jo vuosikymmeniä.

Työeläkevakuuttajien järjestämän ammatillisen kuntoutuksen siivu on Pelkosen mukaan selkeä:

– Työeläkekuntoutus on lakisääteistä ja kuntoutus kohdentuu työeläkevakuutuksen periaatteen mukaisesti työelämään vakiintuneille, hän sanoo.

Toinen olennainen rajaus laissa on, että työeläkekuntoutus astuu kuvaan, kun todettavissa on todennäköinen työkyvyttömyyden uhka eli että edessä saattaisi lähivuosina olla vähintään määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke, tai jopa pysyvä, täysi työkyvyttömyyseläke.

Pelkonen nostaa esille myös kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuden pohtimisen, josta on kirjattu lakiin:

– Aina, kun työeläkekuntoutuksen mahdollisuus selvitetään, punnitaan, onko kuntoutus kannattavaa eli johtaako se työssä jatkamiseen ja saadaanko sillä lykättyä eläkkeelle jäämistä.

Eläkejärjestelmän näkökulmasta työeläkekuntoutuksen päätavoite on nimittäin säästää eläkemenoja. Useamman vuoden kuntoutusteeman parissa Telassa työskennelleen Pelkosen mielestä työeläkekuntoutuksen hyötyjä tulee kuitenkin tarkastella useasta eri näkökulmasta:

  • Työntekijälle tai yrittäjälle se on mahdollisuus jatkaa terveydentilalle sopivassa työssä. Tämä tarkoittaa pidempää työuraa ja siten parempaa toimeentuloa ja aikanaan myös parempaa eläkettä. Inhimillinen puoli on kuitenkin vähintään yhtä tärkeä: monelle kysymys on elämän mielekkyydestä ja oman arvon tunteesta.
  • Työnantaja voi säilyttää osaavan työntekijän ja voi myös säästää eläkekustannuksissa, jos kuntoutus omalla työpaikalla onnistuu. Työeläkemaksussa on työkyvyttömyysosa ja suurilla työnantajilla maksua määrittää myös niin sanottu maksuluokkamalli.
  • Eläkemenojen vähentäminen on työeläkealan tavoite, mutta myös koko yhteiskunnan näkökulmasta kysymys on menojen säästämisestä ja tulojen turvaamisesta. Yksittäisen ihmisen työkyvyttömyydellä tai työkykyisyydellä on paljon suoria ja epäsuoria kustannusvaikutuksia.

Konkreettista tukea

Työeläkekuntoutus eroaa työeläkejärjestelmän muista etuuksista, sillä se tukee konkreettisesti työkykyä ja sijoittuu aikaan ennen vanhuuseläkettä. Kuntoutukseenkin liittyy myös rahallinen etuus eli kuntoutusraha tai kuntoutustuki korotuksella.

– Toimeentulo kuntoutuksen aikana on parempi kuin työkyvyttömyyseläkkeellä, muistuttaa Pelkonen.

Kuntoutujille maksettu toimeentulokorvaus on keskimäärin 2 700 euroa kuussa. Keskimääräinen työkyvyttömyyseläke jää hieman alle 1 100 euron.

– Liian usein käy niin, että pitkittyvän sairausloman aikana ihmisen mieli suuntautuu eläkkeeseen ja hän hakee työkyvyttömyyseläkettä. Kun hän sitten saakin päätöksen kuntoutuksesta, voi olla hyvin vaikeaa orientoitua työelämään palaamiseen, Pelkonen kuvaa.

– Ammatillinen kuntoutus pitäisi kuitenkin nähdä aina mahdollisuutena. Kuntoutujan oma motivaatio on tärkeä. Sen sytyttämisessä ja tukemisessa aivan keskeinen rooli on jo hoitavalla lääkärillä, työterveyshuollolla ja työnantajalla, sanoo Pelkonen.

Tämän jälkeen kopin ottaa työeläkevakuuttaja, mikäli työeläkekuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Lue lisää:

Juttumme Miten työeläkekuntoutus alkaa ja etenee, jos sairastun?

Juttumme Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?

Tärkeimmät asiat, jotka jokaisen työntekijän olisi hyvä tietää työeläkekuntoutuksesta, kertoo kuntoutuksen palvelupäällikkö Anne Korhonen työeläkeyhtiö Varmasta.

Faktat: Työeläkekuntoutus ja työkyvyttömyyseläkkeet lukuina

Työeläkekuntoutus

  • yhteensä 18 500 henkilöä työeläkekuntoutuksessa vuonna 2019
  • 2/3 jatkaa kuntoutusjakson jälkeen työssä
  • kustannukset 174 miljoonaa euroa
  • onnistuneen kuntoutuksen kustannus 19 000 euroa

Työkyvyttömyyseläkkeet

  • 20 300 henkilöä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2019. Yhteensä työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeellä vuoden 2019 lopussa oli 134 000 henkilöä.
  • työkyvyttömyyseläkemenot 1,8 miljardia euroa