06.02.2019

Mitä kannattaa selvittää, kun eläköityminen lähenee?

Milloin voi jäädä vanhuuseläkkeelle? Mitä tarkoittaa tavoite-eläkeikä?

- Ennen kuin jää eläkkeelle, kannattaa selvittää oman eläkelaitoksensa sähköisistä laskureista esimerkiksi arvio eläkkeen määrästä ja eri eläkevaihtoehdoista. Laskureiden avulla saa paljon tietoa, ja on helpompi tehdä päätöksiä, sanoo koulutuspäällikkö Barbro Lillqvist Eläketurvakeskuksesta.

Barbro Lillqvist tietää, mistä puhuu. Hän on kouluttanut ihmisiä ympäri Suomen eläkeasioissa jo yli 20 vuotta.

Barbro Lillqvist, ETK
Barbro Lillqvist, ETK (kuvaaja: Olli Hakamies)

Tulevan eläkkeen määrään vaikuttavat ansaitut eurot, työuran pituus ja eläkeikä.

- Eläkkeelle siirtyminen on aina henkilökohtainen asia, ja siihen vaikuttavat monet seikat. Kuten esimerkiksi terveydentila, taloudellinen tilanne, työn mielekkyys, esimies ja työkaverit.

Barbro Lillqvistin mukaan isoin muutos viime vuosina on ollut se, että kaksi kolmasosaa siirtyy suoraan vanhuuseläkkeelle.

- Aiemmin eläkkeelle siirryttiin sairauden tai työttömyyden takia. Ihmiset ovat hyväkuntoisempia, ja ehkä siksi myös suunnittelevat eläkettä enemmän ja tutustuvat vaihtoehtoihin. Koulutuksissa ihmisiä kiinnostaa eniten osittain varhennettu vanhuuseläke eli OVE.

Vanhuuseläkkeen alkaminen riippuu syntymävuodesta

Työeläkejärjestelmän vanhuuseläke voi alkaa sitä seuraavan kuukauden alusta, jona työntekijä on täyttänyt vanhuuseläkeiän ja lopettanut työn. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen siis edellyttää, ettei työntekijä enää ole siinä työsuhteessa, josta hän jää eläkkeelle. Sen sijaan yrittäjän ei tarvitse lopettaa yrittäjätoimintaa siirtyessään vanhuuseläkkeelle.

Vanhuuseläke on eläke, jolle voi jäädä tietyssä iässä. Voit jäädä työeläkkeen mukaiselle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan oman ikäluokkasi alimmassa vanhuuseläkeiässä. Siten syntymävuotesi vaikuttaa siihen, milloin on mahdollista jäädä vanhuuseläkkeelle:

  1. Alin vanhuuseläkeikä nousee 63 vuodesta portaittain 3 kuukautta jokaista ikäluokkaa kohti, kunnes saavutetaan 65 vuoden alaikäraja. Vuonna 1955 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joilla vanhuuseläke nousee. Heidän eläkeikänsä on 63 vuotta 3 kuukautta.
  2. Vuonna 1962–64 syntyneiden vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta.
  3. Jos olet syntynyt vuonna 1965 tai sen jälkeen, eläkeikäsi sidotaan elinajan odotteeseen.

Joillakin valtion ja kuntien työntekijöillä on poikkeuksia vanhuuseläkeikään. Poikkeukset koskevat henkilöitä, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1960.

Vanhuuseläkettä voi saada sekä työeläkkeenä että kansaneläkkeenä. Kansaneläkkeen alaikäraja on 65 vuotta. Olet oikeutettu kansaneläkkeeseen, jos et saa työeläkettä tai työeläkkeesi on alle 55,54 euroa kuukaudessa.

Koko työuran aikana ansaittu työeläke maksetaan vanhuuseläkkeenä. Mitä pidempään olet töissä ja mitä vanhempana siirryt eläkkeelle, sitä suuremman eläkkeen saat.

Tavoite-eläkeikä on laskennallinen eläkeikä

Tavoite-eläkeikä on arvio, ja sen tavoitteena on kannustaa jatkamaan työelämässä pidempään. Jokaiselle ikäluokalle lasketaan tavoite-eläkeikä.

Tavoite-eläkeikä on syntymävuodesta riippuen noin 1–3 vuotta alinta vanhuuseläkeikää korkeampi. Alimman vanhuuseläkeiän ja tavoite-eläkeiän vuosina 1954–1987 syntyneille voi tarkistaa Työeläke.fi-sivulla.

Tavoite-eläkeiässä lykkäyskorotus on korvannut elinaikakertoimen eläkettä leikkaavan vaikutuksen. Elinaikakerroin on kuitenkin aina mukana laskelmissa. Lykkäyskorotusta saa, jos siirtyy myöhemmin vanhuuseläkkeelle. Lykkäyskorotus on alimmasta vanhuuseläkeiästä alkaen 0,4 % kuukaudessa, riippumatta siitä, onko töissä vai ei.

Elinaikakerroin tasaa eläkkeiden määrää suhteessa elinikään

Elinaikakerroin sopeuttaa työeläkkeiden tasoa keskimääräiseen eliniän nousuun. Kertoimen perusteena ovat edellisten vuosien kuolevuustilastot.

Kaikille ikäluokille määritellään kullekin oma elinaikakerroin sinä vuonna, kun he täyttävät 62 vuotta. Heidän eläkkeensä kerrotaan aikanaan tällä kertoimella.

Vuoden 2019 vahvistettu elinaikakerroin on 0,95722. Se pienentää 1957 syntyneiden kuukausieläkkeitä noin 4,28 prosenttia. Työskentelemällä vuoden pidempään voi korvata eläkkeen pienenemisen.

Uudet eläke-etuudet

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa otettiin käyttöön uusia eläke-etuuksia, kuten osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) ja työuraeläke.

OVE mahdollistaa yhtäaikaisen työskentelyn ja osittaisen eläkkeen. OVElle voi siirtyä kun on täyttänyt 61 vuotta. Vuonna 1964 syntyneillä alaikäraja on 62 vuotta.

OVEn määrä on joko neljännes tai puolet karttuneesta eläkkeestä. Kannattaa muistaa, että jos jäät OVElle, eläkkeesi pienenee pysyvästi 0,4 % jokaiselta kuukaudelta.

Työuraeläke on tarkoitettu fyysisesti tai henkisesti kuormittavan työn tekijöille, ja se antaa mahdollisuuden siirtyä eläkkeelle ennen alinta vanhuuseläkeikää.

Työuraeläkkeen pääedellytykset ovat: 63 vuoden ikä, päätoiminen työskentely vähintään 38 vuotta raskaassa työssä, heikentynyt työkyky, ja voimassa oleva työsuhde tai sen päättymisestä korkeintaan vuosi.

Lisätietoja:

Perustietoa työeläkkeistä

Perustietoa kansaneläkkeistä

Eläkeinfokirjeen artikkeli Työuraeläke kiinnostaa eläkeiän noustessa

Eläkeinfokirjeen artikkeli Pitempää työuraa osittain varhennetun eläkkeen turvin?