17.05.2018

Miten pitää työkykyä yllä tulevaisuudessa?

Tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä on 145 000 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen painottuu työuran loppupuolelle: siirtyneiden keski-ikä oli 52 vuotta, ja yli puolet heistä on täyttänyt 55 vuotta.

Eläketurvakeskuksen tuoreen Suomen työeläkkeensaajia koskevan tilaston mukaan vuonna 2017 yleisimmät syyt jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (34 %) sekä mielenterveyden häiriöt (29 %).

Sen sijaan tällä hetkellä kaikista työelämästä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä jopa kaksi viidestä (42 %) on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Toiseksi yleisin syy on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella eläkettä saa neljännes (26 %) työkyvyttömyyseläkeläisistä.

Mielenterveyden ongelmat koskettavat etenkin nuorempia, niiden takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on 45 vuotta. Sosiaali- ja terveysministeriön Työelämä 2025 -katsauksen mukaan syyt eivät pelkästään liity työhön, vaan taustalla on useita selittäviä tekijöitä. Esimerkiksi työsuhteiden epävarmuus, työn muuttuminen ja osaamisen vaatimukset lisäävät työssäkäyvien psyykkistä kuormitusta ja jopa työuupumusta.

Viime vuosina mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat merkittävästi lisääntyneet syynä hakea myös kuntoutukseen.

Tähtäimessä ehjä työura

Työeläkevakuuttajat ylläpitävät työkykyä yhteisillä kehittämishankkeilla, joilla ennaltaehkäistään työkyvyttömyysriskiä ja joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle.

Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen
”Esimerkiksi varhaisen puuttumisen mallin ja työhyvinvointitoiminnan avulla parannetaan mm. johtamista, esimiestyötä, tiimityötä ja osaamisen kehittämiseen liittyvää toimintaa työpaikoilla,” sanoo Seppo Kettunen.

- Esimerkiksi varhaisen puuttumisen mallin ja työhyvinvointitoiminnan avulla parannetaan mm. johtamista, esimiestyötä, tiimityötä ja osaamisen kehittämiseen liittyvää toimintaa työpaikoilla, kertoo Telan työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja ja ylilääkäri Seppo Kettunen Ilmarisesta.

Ennenaikainen työkyvyttömyys ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat iso kuluerä työeläkejärjestelmälle. Työkyvyn ylläpidolla on siten vaikutusta koko eläkejärjestelmän rahoitukseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen ja ehjä työura ovat myös työntekijän etu.

Osaamisesta huolehtiminen tärkeää

Työkyvyn perustan muodostavat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja toimintakyky. Näiden lisäksi työkykyyn kuuluu osaaminen, arvot, motivaatio ja työpaikan olosuhteet. Näitä huoltamalla pitää huolta myös omasta työkyvystään.

- Erityisen tärkeä kyky on osaaminen, sillä elinikäinen oppiminen korostuu tulevaisuuden pirstaleisessa työssä. Työntekijän on tärkeää pidentää työuraansa huolehtimalla omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan - sekä kouluttautua lisää pitkin työuraa. Toisaalta työnantajan vastuulla on huolehtia työnteon olosuhteista, jotta ne tukevat työntekijän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Välittävä työyhteisö tukee työn tekemistä, vaikka muutoin työelämässä olisi turbulenssia, toteaa Kettunen.

Lepuuta myös mieltä

Valtioneuvoston Jaettu ymmärrys työn murroksesta -selonteossa korostetaan, että monimutkaisessa, verkostomaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä tarvitaan ns. ”pärjäämistaitoja”, eli keinoja voida hyvin ja tehdä mielekästä työtä. Pärjäämisen taitoja ovat vuorovaikutusosaaminen, uuden oppiminen, joustavuus, uteliaisuus, kriittinen ajattelu, kansainvälisyyttä tukevat taidot ja itsensä johtaminen. Myös sosiaalisen pääoman eli sosiaalisen vuorovaikutuksen ja verkostojen merkitys korostuvat.

- Kuitenkaan ei ole olemassa erikseen työhyvinvointia vaan hyvinvointia, josta päävastuun kantaa työntekijä, ja jota työnantaja tukee. Ihminen on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Lisäksi tulevaisuudessa työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät entisestään, joten on tärkeää huolehtia itsestään, sanoo Kettunen.

Selonteon mukaan tulevaisuudessa fyysisen ja etenkin henkisen kunnon ylläpito korostuvat. Ajatustyö vaatii mielen harjoittelua ja kunnossa pitoa; mielen pitää antaa levätä ja keskittyä. Myös erilaiset rentoutumisharjoitukset pitävät huolta mielestä.