17.02.2021

Miten työeläkekuntoutus alkaa ja etenee, jos sairastun?

Onnekkaimmat meistä porskuttavat vanhuuseläkeikään asti sairastumatta niin pahasti, että sairaus uhkaisi viedä työkyvyn. Harva ajattelee työkyvyttömyyteen liittyviä kysymyksiä ennen kuin ne osuvat omalle tai läheisen kohdalle. Mitä tarkalleen ottaen tapahtuu, kun sairausloma pitkittyy ja työhön paluu alkaa näyttää epävarmalta? Työkyvyttömyyseläkkeelle on vaihtoehtoja. Tutkitaanpa askel askeleelta, millainen polku on työeläkekuntoutus.

Kun työterveyslääkäri tai hoitava lääkäri toteaa työkyvyttömyyden uhkan, käynnistyy prosessi, jossa arvioidaan työkyky ja punnitaan mahdollisuudet jatkaa työelämässä. Jos takana on työuraa, voi avautua mahdollisuus oman työeläkevakuuttajan järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen, josta käytetään myös termiä työeläkekuntoutus. Tällöin arvioidaan kuntoutumisen mahdollisuudet ja valikoidaan keinot.

Ammatillista kuntoutusta järjestävät myös Kela sekä liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt. Toimijat tekevät keskenään yhteistyötä, jotta ihminen ohjautuisi mahdollisimman jouhevasti oikeiden palvelujen piiriin.

Työeläkekuntoutuksen stepit – lääkärin vastaanotolta takaisin töihin

Sairaudesta toivutaan tai sen kanssa opitaan elämään. Ammatillisessa kuntoutuksessa on kysymys siitä, että voi palata ammattilaisten tukemana työelämään, vaikka työkyky saattaa olla heikentynyt. Parhaimmassa tapauksessa työ on osa kuntoutumista alusta lähtien.

Työeläkekuntoutus on aina yksilölle räätälöity, jolloin kuntoutuksen polku on hieman erilainen riippuen siitä, miten prosessi lähtee liikkeelle ja millaiset keinot valitaan. Seuraavassa käymme polun läpi työsuhteessa olevan ihmisen näkökulmasta, mutta on hyvä huomata, että kriteerien täyttyessä työttömällä on yhtä lailla oikeus työeläkekuntoutukseen.

1 Sairastuminen ja pitkittyvä sairausloma

Kun sairauspoissaolo pitkittyy, tilanteesta kannattaa keskustella työnantajan, työterveyshuollon tai hoitavan lääkärin kanssa. Työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto selvittävät yhdessä, millaisilla edellytyksillä ja tukitoimilla työntekijä voi palata töihin. Ammatillisesta kuntoutuksesta voi kysyä oman työeläkevakuuttajan kuntoutusasiantuntijalta.

30-60-90-tarkistuspisteet

Sairausloman pitkittyessä on hyvä käydä niin sanottu työterveysneuvottelu, jossa työntekijä sekä työnantajan ja työterveyshuollon edustajat pohtivat yhdessä mahdollisuuksia muokata työtä ja työolosuhteita.

2 Haku ja ennakkopäätös

Valtaosa ohjautuu ammatillisen kuntoutukseen työterveyshuollon kautta. Työeläkekuntoutukseen päädytään kahta reittiä:

  • Henkilö hakee itse kuntoutushakemuksella työeläkekuntoutusta. Oman työeläkevakuuttajan kuntoutusasiantuntija ohjaa työeläkekuntoutuksen suunnitteluvaiheessa. Hakemusta varten tarvitaan ns. lääkärin B-lausunto.
  • Työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä selvitetään aina ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuus. Ennakkopäätöksen oikeudesta työeläkekuntoutukseen voi siis saada myös silloin, kun on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja työeläkekuntoutuksen kriteerit täyttyvät.

Myönteinen ennakkopäätös on voimassa 9 kuukautta, jonka aikana kuntoutuksen tulisi alkaa.

3 Muista kuntoutussuunnitelma!

Jo hakiessa kuntoutusoikeutta tai viimeistään ennakkopäätöksen voimassaolon loppuun mennessä tarvitaan kuntoutussuunnitelma, kuten esimerkiksi työkokeilusuunnitelma terveydentilalle paremmin sopivaan työtehtävään siirtymiseksi. Hakija laatii suunnitelman yleensä yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Tarvittaessa hakija voi saada suunnitelman laatimiseen apua kuntoutuksen palveluntuottajilta. Tämä tulee kyseeseen silloin, kun oma työnantaja ei pysty järjestämään terveydentilalle sopivaa työtä tai hakijalla ei ole työsuhde enää voimassa.

Työeläkevakuuttaja hyväksyy (tai hylkää) kuntoutussuunnitelman ja antaa päätöksen sen tukemisesta.

4 Kuntoutusohjelma alkaa

Kuntoutuksen keinot

Työeläkekuntoutuksen muotoja ovat

  • neuvonta
    • ennakkoneuvontaa niin henkilöasiakkaille kuin työnantajille
    • ohjausta siihen, mikä on oikea kuntoutuksen vastuutaho
    • ohjausta hakemiseen ja kuntoutussuunnitelman laadintaan
  • työkokeilu omalla työpaikalla tai työkokeilu uudella työpaikalla (useimmiten 3–6 kk)
    • tavoitteena on työhön paluun tukeminen, uuteen tehtävään työllistyminen tai resurssien ja alan soveltuvuuden selvittäminen.
    • työhönvalmennus (joko omalla tai uudella työpaikalla)
  • tavoitteena on uusiin työtehtäviin siirtyminen tai koulutuksen jälkeen uusiin työtehtäviin työllistyminen (maks. 18 kk)
    • sisältää työpaikalla tapahtuvaa työharjoittelua ja yleensä myös ulkopuolisia kursseja
  • tutkintoon johtava opiskelu
    • tavoitteena on terveydentilalle sopivan ammatin hankkiminen, jos aikaisempi koulutus- ja työhistoria eivät mahdollista työssä jatkamista.
    • 1 tutkinto / 4 vuotta
  • elinkeinotuki
    • avustus ammatin harjoittamiseen (esimerkiksi apuvälineiden hankkimista varten) tai oman yrityksen perustamiseen

Mikäli kuntoutujalla on voimassa oleva työsuhde, selvitetään ensisijaisesti oman työpaikan mahdollisuudet töiden järjestelyyn tai kuntoutujalle paremmin sopiviin työtehtäviin. Työterveyshuollolla on merkittävä rooli työpaikkakuntoutuksen tukemisessa ja seuraamisessa. Työpaikkakuntoutuksen vahvuutena on kiinteä yhteys työpaikkaan, sen henkilöstöhallintoon, esimiehiin ja työterveyshuoltoon.

Työeläkevakuuttajat hyödyntävät kuntoutuksessa myös ammatillisen kuntoutuksen palveluntuottajia. Ne ovat esimerkiksi uravalmennukseen ja työnhaun ohjaamiseen erikoistuneita, kuntoutus- ja koulutusjärjestelmät tuntevia yrityksiä, joilla on paikallistuntemusta työmarkkinoista. Myös monet terveysyritykset tarjoavat työeläkekuntoutuksen palveluja. Palveluntuottajalta kuntoutuja voi saada apua kuntoutussuunnitelman laatimiseen esimerkiksi oman työpaikan ulkopuolisen työkokeilun järjestämisessä. Hän saa oman tukihenkilön, joka auttaa selvittämään esimerkiksi ammatinvaihtoa ja seuraa kuntoutusohjelman etenemistä.

Kuinka kauan?

Lyhyimmillään ammatillinen kuntoutus kestää vain pari kuukautta työkokeiluna omalla työpaikalla ja kuntoutuja on vähintään osa-aikaisesti takaisin omassa työssään jo lyhyen sairasloman jälkeen. Pisimmillään koko prosessi ensimmäisestä sairauslomasta työhön paluuseen voi kestää vuosia.

Lopputulos?

Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on aina, että kuntoutuja pääsee terveydelleen sopivaan kokopäivätyöhön. Joissain tilanteissa paluuta vakavasta sairaudesta voi auttaa lisäksi osakuntoutustuki (eli määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke). Tarvittaessa osatyökyvyttömyyseläke on pitkäaikaisempi vaihtoehto. Näillä keinoilla pyritään varmistamaan työuran jatkuminen ja estämään täysi työkyvyttömyyseläke.

Entä toimeentulo?

Kuntoutuksen ajalla taloudellinen toimeentulo on turvattu ja se on parempi kuin työkyvyttömyyseläkkeellä:

  • Kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa. Sen perustana on työkyvyttömyyseläke, jonka kuntoutuja saisi, mutta korotettuna 33 prosentin kuntoutuskorotuksella.
  • Etuus on täysin samansuuruinen, jos kuntoutukseen lähdetään kuntoutustuelta eli määräaikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä (tuen päälle tulee kuntoutuskorotus).

Kuntoutusohjelmaan voi liittyä myös muita korvauksia.

Kuntoutujille maksettu toimeentulokorvaus on keskimäärin 2 700 euroa kuussa. Keskimääräinen työkyvyttömyyseläke jää hieman alle 1 100 euron.

***

Juttua varten on haastateltu työeläkeyhtiö Varman kuntoutuksen palvelupäällikkö Anne Korhosta, joka toimii Telan kuntoutusasiain asiantuntijaryhmän puheenjohtajana vuonna 2021.

Lue lisää:

Tietopakettimme työeläkekuntoutuksesta ja suositukset kustannusten korvaamisesta

Muualla verkossa:

Työkyvyn tuesta Kelan Elämässä-verkkomediassa

Ammatillisesta kuntoutuksesta tyoelake.fi:ssa