05.09.2018

Palvelukseen halutaan muutoksiin sopeutuva mieli

Töissä on taas tulossa organisaatiomylläystä. Ja edellisestä on vasta toivottu. Tuttua?

Miksi toiset tuntuvat solahtavan sujuvasti muutoksiin, kun toisille se on vaikeaa? Voisiko muutoksiin sopeutumista opetella?

Muutosjoustavuus eli resilienssi on persoonallisuuden piirre, joka on toisille synnynnäistä ja toisille opittu ominaisuus. Ikään sidottua se ei tutkimusten mukaan ole. Yli viisikymppiset eivät haraa automaattisesti muutoksia vastaan eivätkä kolmekymppiset tervehdi niitä avosylin, vaikka niin tavataan ajatella.

Työkykyjohtamisen asiantuntija Marjo Wallin Työeläkeyhtiö Elo
"On hyvä pohtia etukäteen, mitä mahdollisia ja todennäköisiä vaihtoehtoja muutostilanteessa on", sanoo Marjo Wallin.

‒ Muutosjoustavuus on ihmisen luontainen tapa suhtautua muutoksiin. Osa meistä elää ja hengittää muutosten tahdissa, toisille ne ovat pelottava asia. Suhtautumistapa on meissä suhteellisen pysyvä ominaisuus, luonnehtii työkykyjohtamisen asiantuntija Marjo Wallin Työeläkeyhtiö Elosta.

Omaa muutosjoustavuuttaan voi kuitenkin vahvistaa.

Kysytty ominaisuus työelämässä

Nykytyöelämässä muutos ei ole enää ajoittainen häiriötila. Se on pikemminkin pysyvä ominaisuus. Muutosjoustavuus sekä sopeutumiskyky ja -halu ovatkin nousseet työelämässä kovaan kurssiin.

Telan ja työeläkeyhtiöiden kesällä julkaiseman selvityksen mukaan työnantajat painottavat rekrytoinneissa yhä enemmän hakijan persoonaa ja asennetta sekä oppimis- ja sopeutumiskykyä, eivät vain ammattitaitoa ja kokemusta.

Oman muutosjoustavuuden kehittäminen siis kannattaa.

Itseluottamus ja valmistautuminen tärkeitä

‒ Omat tiedot ja taidot sekä itseluottamus edistävät muutosten sietokykyä ylipäätään. Luottamus siihen, että pärjää ja selviää muutoksesta, pystyy tarvittaessa kysymään apua ja tietää, mistä apua voi saada, Marjo Wallin kuvaa.

Työterveyslaitoksella, Wallinin aiemmalla työpaikalla, on tutkittu muutosjoustavuutta. Sen vahvistamisessa olennainen tekijä on valmistautua etukäteen myös vastoinkäymisiin.

Pohdi eri vaihtoehtoja

‒ On hyvä pohtia etukäteen, mitä mahdollisia ja todennäköisiä vaihtoehtoja muutostilanteessa on. Entä jos lopputulos ei olekaan se, mitä toivoisin? Mitä se tarkoittaa minun työssäni ja arjessani? Mitä voimavaroja minulla on käytettävissäni?

Kun eri vaihtoehtoja on miettinyt ennalta, muutoksessa pystyy helpommin toimimaan neuvokkaasti. Ei jää junnaamaan paikalleen.

Laadi myös suunnitelma B

Sitkeyttä tarvitaan työelämässä. Sen sijaan jääräpää tekee itselleen haittaa.

‒ Resilientti ihminen pystyy miettimään toisen reitin haluamaansa päämäärään. Hän ei jää lyömään päätään seinään. Jos tilanne niin vaatii, hän on valmis muuttamaan toimintatapaansa, Marjo Wallin konkretisoi.

Suunnitelma B on muutosjoustavuutta. Joskus on hyvä olla myös suunnitelma C.

Tunnista osaamisesi

Toinen Wallinin vinkki on tuunata omaa työtä, rakentaa työuraa ja osaamista aktiivisesti itselle mielekkääseen suuntaan. Istu välillä alas, pohdi omaa työtäsi, työuraasi ja osaamistasi. Tunnista osaamisesi.

‒ Listaa osaamistasi ja vahvuuksiasi. Käytä avuksi työpaikkailmoituksia: mitä ominaisuuksia ja taitoja työnantajat arvostavat? Mitä sinulta löytyy? Onko sinulla vaikkapa harrastuksissa kertyneitä taitoja, joista työnantaja ei tiedä, Wallin kehottaa miettimään.

Mitä voisit vahvistaa?

Wallin muistuttaa huomioimaan myös oman työyhteisön ja muun oman verkoston osaamisen. Sitä kautta saa käyttöön taitoja, joiden avulla työtehtäviä voi tehdä uudella tavalla.

‒ Tunnistamalla omia voimavarojaan voi haastaa itseään jo ennalta. Mitä asioita olisi hyvä vahvistaa?

Mitä uutta olisi hyvä opetella?

Muutosta ilmassa?

  • Ennakoi, pohdi vaihtoehtoja ja niiden vaikutusta omaan elämääsi
  • Varaudu myös vastoinkäymisiin. Tee suunnitelma B
  • Listaa omaa ja verkostosi osaamista ja vahvuuksia
  • Analysoi onnistumisia: mikä auttoi? Sitkeys, vuorovaikutustaidot, kekseliäisyys?

Teksti: Riitta Gullman