14.09.2017

Suomalaiset kannattavat ansioihin sidottua eläkemallia

Etuusperusteisuus ja ansiosidonnaisuus ovat suomalaisen työeläkkeen keskeinen piirre. Ihmisen työeläkkeen taso määräytyy ennalta sovitun kaavan mukaan, sen perustana ovat työuran ansiot, ja eläke maksetaan luvatun suuruisena. Kun kesällä 2017 kysyimme suomalaisten mielipidettä, 73 prosenttia kannatti nykyistä mallia, jossa työeläkkeen suuruus määräytyy työuran ansioiden mukaan. Vastaajat perustelivat sitä oikeudenmukaiseksi ja ahkeruuteen kannustavaksi.

Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen
"Suomessa pidetään tärkeänä, että ihminen hyötyy omasta työnteostaan oli kyse sitten sairasajan turvasta, työttömyysjaksosta, koulutuspäivärahasta tai vanhempainrahasta. Sama pätee vanhuudenturvaan: työeläkettä pidetään palkintona työstä", Janne Pelkonen toteaa.

– Periaate, jossa etuuksien tasoon voi vaikuttaa työtä tekemällä, istuu edelleen suomalaiseen oikeudentajuun, sanoo Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen.

Ansiosidonnaisuus on ollut laajasti osa suomalaista sosiaalivakuutusta jo vuosikymmeniä. Sitä on suomalaisessa yhteiskunnassa pidetty tärkeänä.

– Suomessa pidetään tärkeänä, että ihminen hyötyy omasta työnteostaan oli kyse sitten sairasajan turvasta, työttömyysjaksosta, koulutuspäivärahasta tai vanhempainrahasta. Sama pätee vanhuudenturvaan: työeläkettä pidetään palkintona työstä.

– Ansiosidonnaisen työeläkkeen tarkoitus on, että ihmisen ansiotaso voidaan kohtuullisissa määrin säilyttää ja pitää vakaana eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Kysymys on ihmisten eläkeodotuksista ja mahdollisuuksista suunnitella tulevaisuutta. Voidaan turvata vapaus elää itsenäistä elämää ennustettavasti aivan koko eliniän, sillä vanhuudessa riskinkantokyky heikkenee automaattisesti, Pelkonen sanoo.

Ansiosidonnaisen työeläkkeen periaatteet tekevät suomalaisesta eläkkeestä tasapuolisen. Pelisäännöt ovat kaikille samat:

  • Työeläkettä kertyy automaattisesti kaikesta työstä, esimerkiksi palkansaajalle 17 ikävuodesta eteenpäin aina, kun ansiot ovat vähintään 60 euroa kuussa.
  • Työeläke kertyy työuran tulojen perusteella – mitä enemmän ansioita, sitä suurempi eläke.
  • Kertymisen säännöt ovat kaikille samat (pieniä, eläkeuudistuksen 2017 siirtymävaiheeseen liittyviä poikkeuksia lukuun ottamatta).
  • Työeläkkeen suuruuteen voi itse vaikuttaa ura- ja muilla elämänvalinnoilla.
  • Työeläke kertyy ja säilyy riippumatta alasta, työsuhteen kestosta tai työpaikan vaihtamisesta.
  • Eläkettä kertyy myös monilta palkattomilta jaksoilta.
  • Eläkkeen kertymistä voi seurata työeläkeotteen avulla.
  • Eläkkeen tason tietää etukäteen.

Siirry lukemaan lisää aiheesta

Kansainvälisenä trendinä luvatuista eläkkeistä luopuminen

Työeläke on luvatun suuruinen loppuelämän. Se tarkistetaan vuosittain eläkeindeksillä ostovoiman säilyttämiseksi.

– Suomen malli eli työuran aikaisiin ansioihin perustuva, etukäteen määritetty, luvattu ja koskematon eläke on harvinaistumassa OECD-maissa, Pelkonen toteaa.

– Eräs eläkkeiden suuri trendi on se, että luovutaan luvatuista eläkkeistä ja mennään kohti eläkkeitä, joiden taso riippuu sijoitustuotoista tai rahoitustasapainosta. Eläkejärjestelmiä kehitettäessä tasapainoa haetaan aina yhteisen riskien jaon ja yksilön vastuun välillä. Yhä useammassa maassa kallistutaan jälkimmäisen puolelle.

Eläketermein puhutaan siirtymisestä etuusperusteisista järjestelmistä maksuperusteisempiin.

– Kun sijoitusriskiä siirtyy yksilölle ja kustannusriski esimerkiksi julkistaloudelle tai yrityksille vähenee, vanhuudentoimeentulo voi pahimmillaan muuttua turvattomammaksi kuin Suomen mallissa, Pelkonen sanoo.

Suomen malli toimii niin, että luvatusta eläkkeestä ei tingitä, vaan eläkemaksuja voidaan korottaa. Maksussa olevat eläkkeet rahoitetaan pääasiassa työeläkemaksuilla, jotka kerätään pakollisina työssäkäyviltä ja työnantajilta. Osa työeläkemaksuista säästetään ja sijoitetaan. Eläkerahastot helpottavat maksun nostopaineita. Myös työuria halutaan pidentää, jotta rahoitustasapaino ja riittävät eläkkeet voidaan turvata.

Suomessa eläkejärjestelmästä haluttiin sellainen, että se tasaa erilaisia riskejä ja tuo turvaa haavoittuvaan elämänvaiheeseen, jossa mahdollisuudet vaikuttaa omiin tuloihin ovat heikentyneet.

Esimerkiksi Ruotsissa on hyvin erilainen malli: työeläkemaksujen taso on lukittu, ja eläkkeet joustavat rahoitustasapainon mukaan. Jos eläkkeiden rahoittamisessa on vaikeuksia, leikataan maksussa olevia eläkkeitä. Jos rahoitus on vahvalla tolalla, eläkkeet voivat myös nousta.

Monissa muissa maissa, kuten Ruotsissa, eläke koostuu useista lähteistä: lakisääteisessä eläkkeessä on katto, jolloin sitä usein täydennetään erilaisilla katottomilla lisäeläkejärjestelyillä. Suomessa lisäeläkkeiden rooli on hyvin pieni. Monissa maissa ansioeläkkeen kertyminen saattaa riippua merkittävästi alasta, työnantajasta ja esimerkiksi työsuhteen pituudesta.

– Ruotsikin hakee eläkkeiden vuosittaiseen vaihteluun yksinkertaisempaa mallia, koska aivan joka vuosi nousevassa tai laskevassa eläkkeessä ei juuri ole järkeä. Pitkällä aikavälillä Ruotsin malli myös leikkaa lakisääteisten eläkkeiden tasoa.

– Suomessa eläkejärjestelmästä haluttiin sellainen, että se tasaa erilaisia riskejä ja tuo turvaa haavoittuvaan elämänvaiheeseen, jossa mahdollisuudet vaikuttaa omiin tuloihin ovat heikentyneet. Olemme kaikki samassa veneessä, jossa jokaisen pitäisi saada soutaa ja levätä vuorollaan, Pelkonen sanoo.

Aihe esillä myös SuomiAreenassa

Työeläkkeen ansioperustaisuudesta keskusteltiin myös eläkealan yhteisessä SuomiAreenassa-keskustelussa kesällä 2017. Otsikon Ottaisitko anopin teille asumaan? – Mitä jos eläkejärjestelmää ei olisi? -alla ruodittiin useita eläkkeen perusperiaatteita. Jos haluat kuulla, mitä juuri työeläkkeen ansiosidonaisuudesta väiteltiin, kelaa tallenteen kohtaan 19:55.

Kysely: Nykyisellä eläkejärjestelmällä on suomalaisten vahva tuki